Sisäverkkomääräys 65D uudistuu vuoden alussa

10.12.2019

Kiinteistöjen tietoliikennesisäverkkoja koskevaan määräykseen 65D tulee vuodenvaihteessa joukko uudistuksia ja tarkennuksia. Osa muutoksista kohdistuu kaapeloinnin rakenteeseen ja osa suorituskykyyn.

Määräyksen 65D uutena vaatimuksena kotijakamoasennuksissa on erillinen optinen päätekotelo ja parikaapeloinnin valmiuskytkentä. Kuva Maria Heinola.

Määräykseen on lisätty uusi vaatimus, jonka mukaan optiset kuidut on päätettävä jokaisessa kotijakamossa erilliseen kannelliseen päätekoteloon. Ja jos päättämisessä käytetään menetelmää, joka vaatii jatkossuojien käyttöä, tulee niitä varten olla päätekotelon sisäpuolella kiinteästi asennettu jatkossuojapidike.

Ensi vuoden alusta lähtien ei siis ole enää mahdollista asentaa ja päättää optisia kuituja kotijakamossa esimerkiksi kevytrakenteiseen peltilevyyn yhdessä parikaapeloinnin liittimien kanssa.

Niin sanottu valmiuskytkentä on palautettu uudelleen vaatimukseksi. Se tarkoittaa, että yleiskaapeloinnin parikaapeloinnin osalta tulee toteuttaa kytkentä, missä nousukaapelointi yhdistetään kotijakamossa suoraan johonkin asuinhuoneen tietoliikennerasiaan kytkentäkaapelia käyttäen. Tämä tietoliikennerasia on merkittävä numerolla ”1”.

Suorituskykyvaateet yksinkertaistuvat

Optisen kaapeloinnin pysyvien siirtoteiden suorituskykyvaatimuksia yksinkertaistettiin ja osaltaan myös lievennettiin. Entinen kolmiportainen pituusluokkiin perustuva malli korvattiin kaksiportaisella mallilla, jossa ensimmäinen pituusluokka ulottuu nyt 250 m asti. Tässä luokassa pysyvän siirtotien vaimennus saa olla korkeintaan 1,2 dB.

Toinen luokka käsittää yli 250 m siirtotiet aina 500 m asti sallien näissä korkeintaan 1,4 dB vaimennuksen. Tämä yksinkertaistus helpottaa mittaustyötä siinä mielessä, ettei käytännössä tarvitse muistaa kuin ensimmäisen pituusluokan vaimennusarvo, koska yli 250 m pitkät pysyvät siirtotiet kiinteistöjen sisäverkoissa ovat erittäin harvinaisia.

Lyhyiden siirtoteiden (0-50 m) osalta vaimennusvaatimus lieveni. Entisessä kolmiportaisessa mallissa vaatimus oli näiden osalta määritelty tasan yhteen desibeliin. Nyt tämä uusi kaksiportainen malli antaa edellä mainituille lyhyille pituuksille lisää köyttä 0,2 dB edestä.
  

Yhteisantenniverkon aluekaapeloinnit

Yhteisantenniverkon osalta rakennuksen sisäinen aluekaapelointi on jatkossa mahdollista toteuttaa vastaavasti kuin rakennusten välinenkin aluekaapelointi eli yhdellä koaksiaalikaapelilla ja kuudella optisella kuidulla. Vaihtoehtona on edelleen myös perinteinen malli eli kolme koaksiaalikaapelia.

Antenniverkon käyttöön osoitetut optiset kuidut tulee sijoittaa ja päättää jakamotiloissa niin, että niiden hyödyntäminen ja kytkeminen on vaivatonta antenniverkon vahvistimille, toisin sanoen käyttöönotto tulee onnistua ilman lisäkaapelointeja.

Antenniverkon haaroittimet eristetään päivitetyn määräyksen mukaan aina kotijakamon potentiaalintasauskiskosta ja metallikaapista. Muutoksen ansiosta haaroittimien asennustapa on sama riippumatta siitä, mikä sähkönjakelujärjestelmä (TN-C, TN-C-S, TN-S) rakennuksessa on.

Antenniverkon toiminta-alue laajenee välille 5 – 1218 MHz. Ylärajataajuuden noston taustalla on ensisijaisesti kaapelimodeemien kasvanut kaistantarve ja kyky käyttää aikaisempaa korkeampia taajuuksia.

Vaatimus koskee kuitenkin vain verkon passiivikomponenttien sähköisiä ominaisuuksia uudella taajuusalueella. Antenniverkon mittaus tapahtuu samalla tavoin ja samoilla taajuuksilla kuin ennenkin. Vaatimukselle on myös annettu vuoden siirtymäaika, eli se tulee voimaan 1. tammikuuta 2021.


Kirjoittaja on Sähköinfo oy:n tekninen asiantuntija.

  
Juttu on tiivististelmä Sähköala-lehden numerossa 12/2019 julkaistusta pidemmästä artikkelista. Sisäverkkomääräyksen muutoksiin ja vaatimuksiin syvennytään tarkemmin Vantaalla 28.1.2020 pidettävällä Telepätevyyspäivä-kurssilla.