Äänentoistojärjestelmät on nivottu yhteen Aviapoliksen asemalla 

3.9.2015

Suomen ensimmäisellä kokonaan maanalaisella rautatieasemalla samasta järjestelmästä soitetaan sekä hätäkuulutukset että taustamusiikki. Syvällä olevassa tilassa äänievakuoinnin toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Heinäkuun alussa käyttöönotettu Kehärata toi kauan kaivatun nopean kulkuyhteyden lentoasemalle ja toimii lento- ja kaukojunaliikenteen yhdistävänä linkkinä muualle maahan. Kehäradan varrella sijaitseva Aviapoliksen asema on 40 metrin syvyydessä. Se on Suomen ensimmäinen maanalainen rautatieasema, josta maan päälle näkyvät vain sen kaksi sisäänkäyntiä.

Asemalla äänievakuointijärjestelmä on yhdistetty yleisäänentoistoon, jolloin samasta järjestelmästä voidaan sekä soittaa musiikkia että kuuluttaa tiedotteita ja hälytyksiä. Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä on ratkaiseva tekijä tilan yleisen turvallisuustason kannalta, ja maan alla sijaitsevassa tilassa äänievakuoinnin toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Agisin Rainer Lindström, Fleximin Jouni Kiviranta, Boschin Tommi Portin sekä Fleximin Petri Lehto.Aktiivista taustamelun mittausta

Kaikuisassa tilassa selkeän äänentoiston toteuttaminen on haastavaa. Suunnittelussa apuna ovat simulointiohjelmistot, joilla akustisesti monimutkaisen tilan äänikenttää mallinnetaan etukäteen. Aviapoliksen aseman asemalaiturilla päädyttiin ratkaisuun, jossa yhteensä 18 pilarimallista, huomaamatonta aktiivikaiutinta on sijoitettu katosta roikkuvien infonäyttöjen telineisiin.

– Kyseessä on aktiivinen, modulaarinen kaiutin, joita voidaan halutun heittopituuden saamiseksi kasata päällekkäin. Jokaisella kaiutinelementillä on oma vahvistimensa, ja kaiuttimen äänikeilaa pystytään sähköisesti ohjaamaan ja suuntaamaan, kertoo äänentoistojärjestelmät toimittaneen Robert Bosch Oy Security Systemsin Tommi Portin.

Portin osallistui myös uuden, kesällä julkaistun poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiä koskevan ST-ohjeiston kehittämiseen.

Sähköisen äänikeilan suuntauksen ansiosta kaiunta on vähäisempää ja puhe kuuluu selkeästi, jolloin hätätilanteessa kuulutettavista tiedotteista ja toimintaohjeista saa hyvin selvää.

– Mitä pidempi kaiutin, sitä kapeampi on äänikeila, jolloin saadaan kuulutusenergia sinne, missä ihmiskorvatkin liikkuvat. Lisäksi kaiuttimet on viivästetty siten, että kuulijalle ääni tulee jokaisesta kaiuttimesta samaan aikaan.

Asemalaiturilla taustamelun määrä vaihtelee paljon ihmisten määrän, junien kulkemisen ja muun muassa ilmastoinnin myötä. Jokaisessa aktiivikaiuttimessa on sisäänrakennettu mikrofoni, joka mittaa jatkuvasti kaiutinkohtaista taustamelua ja sen perusteella säätää kuulutusvoimakkuutta automaattisesti.

– Melun mittaus voidaan toteuttaa joko käyttämällä aktiivisia kaiuttimia, joissa se on sisäänrakennettuna, tai erillisillä melumikrofoneilla, joiden signaalit viedään vahvistinkeskukselle, Portin sanoo.

Puheen ymmärrettävyys tärkeää

Akustisesti haastavan asemalaiturin äänentoisto on toteutettu aktiivisilla pilarikaiuttimilla, joiden äänikeilaa ohjataan sähköisesti.Aviapoliksen asemalla samoista kaiuttimista soitetaan sekä taustamusiikki että hätäkuulutukset. Keskuksessa on kuulutuskojeille, vahvistinlähdöille ja ohjelman sisääntuloille erilaiset taajuuskorjaimet, joita voidaan säätää toisistaan riippumatta.

Asemakohtaiset äänievakuointijärjestelmät on liitetty paloilmoitinjärjestelmiin. Maanalaisissa tiloissa selkeiden toimintaohjeiden ja kuulutuksien puheen ymmärrettävyyden merkitys korostuu.

– Normaalisti toimistorakennuksissa ja vastaavissa ihmiset tietävät palokellojen soidessa mennä ulos, mutta tällaisessa tilassa palokelloilla saa aikaan lähinnä hämmennystä, joten kuulutukset ovat tärkeitä, Portin sanoo.

Järjestelmäurakoinnista vastanneen Agis Fire & Security Oy:n Rainer Lindström kertoo, että riittävän äänenpaineen luominen on helppoa, mutta nimenomaan puheen ymmärrettävyys on haasteena tiloissa, joissa jälkikaiunta-aika on pitkä. Akustiikkaan pyritään yleensä mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan jo suunnitteluvaiheessa muun muassa rakennusmateriaalien valinnoilla.

– Asennusten jälkeen suoritetaan vielä rastimittaus, jolla testataan, saavuttaako äänen selkeys vaatimusten mukaiset raja-arvot. Täällä kaiutinratkaisu on onnistunut hyvin, Lindström kehuu.

Aseman kulkukäytävillä on kattoon asennetut puoliuppokaiuttimet. Palonkestävän, kahdennetun kaapeloinnin ansiosta kuulutusaluetta ei menetetä, vaikka kaiutinlinja tai jompikumpi vahvistimista jostain syystä vikaantuisi.

– Joka toista kaiutinta syötetään eri vahvistimen kautta. Kaikki kaiuttimet ovat hätäkuulutusstandardien mukaan sertifioituja, Portin kertoo erikoisen taustamusiikin soidessa käytävän kaiuttimista. Koko aseman alueella tunnelmaa luova musiikki on kirjaimellisesti undergroundia, sillä 40-minuuttinen äänimaisema on äänitetty maan uumenissa 35 metrin syvyydessä, Kehäradan Ruskeasannan asemavarauksen tunneleissa.


Järjestelmä valvoo itseään

Vahvistinkeskuksen toiminta on varmistettu standardinmukaisesti vara-akustolla, jonka tulee olla valmiustilassa 72 tuntia ja pystyä antamaan täydet kuulutukset puolen tunnin ajan.  Akkuja syöttävä latausjärjestelmä valvoo akkujen kapasiteettia jatkuvasti. Myös asemalaiturin jokaiselta aktiivikaiuttimelta vikatiedot saadaan automaattisesti, ja kaikki järjestelmän tapahtumat kirjautuvat tarkkoine sijainteineen ja ajankohtineen lokitiedostoon, joka niin ikään on luettavissa etänä. Tämä helpottaa järjestelmän huoltoa ja ylläpitoa. Myös järjestelmän muutosohjelmoinnit ovat tehtävissä etänä.

–Ideana on, että koko järjestelmä valvoo jatkuvasti itseään. Kaikista poikkeuksista saadaan heti hälytykset järjestelmään ja tiedot lokiin, kertoo Lindström.

AviapolisAseman järjestelmiä voidaan hallita sekä paikallisesti että etäyhteydellä Ratahallintokeskuksen liikenteenhallintakeskuksesta graafisen PC-käyttöliittymän avulla, jolla voidaan tehdä samat toiminnot kuin paikallisestikin: antaa kuulutuksia alueittain tai käynnistää paikallisiin järjestelmiin tallennettuja valmiita poikkeustilanneviestejä. Liikenteenhallintakeskuksen etäkuulutuspisteet valvovat verkkoliikennettä ja antavat hälytyksen verkkoyhteyden mahdollisesta vikaantumisesta.

Evakuoinnin lisäksi järjestelmällä voidaan poikkeustilanteissa esimerkiksi ohjeistaa henkilöt pysymään sisällä tai muutoin poissa vaara-alueelta sekä tiedottaa tilanteen etenemisestä. Poikkeustilanteissa evakuointiviestit ja kuulutukset hoidetaan pääasiassa paikallisesti asemilta joko paloilmoitinkeskusten ohjaamana tai paloviranomaisten toimesta.