Yleisäänentoiston ja äänievakuointijärjestelmän yhdistäminen

20.11.2014

Julkisissa tiloissa äänentoiston avulla hoidetaan tavanomaiset ohjelmajakeluun ja kuuluttamiseen liittyvät asiat, mutta vielä tärkeämpää on ihmisten selväkielinen varoittaminen erilaisten hätätapausten yhteydessä.

Äänentoistojärjestelmiä on tehty perinteisesti joko kuulutusjärjestelminä tai äänievakuointijärjestelminä, mutta voimassa olevien äänievakuointistandardien mukaan äänikeskus voidaan liittää paloilmoittimeen. Toiminnallisesti vaativien kohteiden äänentoistojärjestelmää rakennettaessa laitteiston hinnassakaan ei ole käytännön kannalta merkittävää eroa, vaikka se toteutettaisiin samalla täysiverisenä äänievakuointijärjestelmänä.

Paikallisilla pelastusviranomaisilla, kaupunkien ja kunnan päättäjillä on erittäin suuri vastuu siitä, miten järjestelmiä lähdetään toteuttamaan. Tässä yhteydessä tilaajan ja suunnittelutoimistojen ja paloviranomaisten ja palokonsulttien väliset neuvottelut ovat ensisijaisen tärkeitä. On tärkeää tietää, miten rakennuksessa tullaan toimimaan erilaisissa hätätapauksissa.

Mitä suuremmasta tilasta on kyse, sen monitahoisemmaksi järjestelmien suunnittelu menee. Kaikkia olennaisia tietoja ei välttämättä ole käytettävissä suunnitteluvaiheessa, ja tämän vuoksi keskuslaitteiden ja vahvistinkeskusten valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden muutosjoustavuuteen ja ohjelmoitavuuteen. Näin saadaan toimitukseen tuotteet, jotka taipuvat muuttuviin tarpeisiin, ja järjestelmä saadaan palvelemaan käyttötarkoitustaan koko elinkaaren ajan.


Taajuuksien merkitys puheen ymmärtämiselle

Toiminnallisesti järjestelmältä odotetaan monikanavaisuutta, mikä tarkoittaa, että kaikki eri toimijat voivat hoitaa samanaikaisesti omia kuulutuksiaan, mutta hätätapauksissa järjestelmät saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaiutinhankintojen yhteydessä on hyvä muistaa, että tilan käyttäjää kiinnostavat äänenlaadulliset kriteerit: äänenpaine, äänikentän tasaisuus, taajuusvaste sekä puheen ymmärrettävyys. Kaiutinsuunnittelua tehtäessä tulisi huomioida tilakohtaisesti taustamelu ja sallitut vaimenemat kaiuttimien välillä. Kuulutusäänenpaineen tulisi ylittää vallitseva taustamelu 10 dB:llä.

Olennaista on myös huomioida kaiuttimien avauskulmat. Käytännössä äänenlaadullisesti hyvään ja kokonaisedulliseen ratkaisuun päästään käyttämällä herkkiä kaiuttimia, joissa on laaja avauskulma.


Järjestelmien huolto ja ylläpito

Jos äänentoisto on liitetty paloilmoittimeen, tulee sitä huoltaa kuten paloilmoitinta. Käyttöönoton mittaus ja testauspöytäkirjat tulee liittää osaksi paloilmoitinjärjestelmän dokumentaatiota. Ja aina kun paloilmoitinta huolletaan, tulee äänentoiston ja paloilmoittimen kaikki yhteystoiminnat testata ja dokumentoida. Samassa yhteydessä tulee testata myös manuaalisesti käynnistyvien viestitallenteiden oikea toiminta sekä järjestää käytönopastusta.

Äänievakuointijärjestelmä toimii asianmukaisesti koko elinkaaren ajan kunhan sitä huolletaan ja ylläpidetään oikein.Hyvin suunniteltu ja toteutettu järjestelmä voi pelastaa ihmishenkiä, ja se toimii asianmukaisesti koko elinkaaren ajan, kunhan sitä huolletaan ja ylläpidetään oikein.

Nykyään rakennettavat koulut ovat usein koulukeskuksia, joissa opin tie alkaa päiväkodista päättyen lukioon. Usein samoissa tiloissa on myös iltaisin muuta toimintaa. Rakennusten toiminnan monipuolistuessa myös äänentoistojärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen tulee mukaan
monia, aiempaa moniulotteisempia toiminnallisia haasteita.

Rakenteellisien ratkaisujen lisäksi sähköiset turvajärjestelmät, erityisesti äänentoisto, näyttelevät erittäin tärkeää osuutta. Äänentoiston avulla hoidetaan tavanomaiset ohjelmajakeluun ja kuuluttamiseen liittyvät asiat, mutta vielä tärkeämpää on oppilaiden ja henkilökunnan selväkielinen varoittaminen erilaisten hätätapausten yhteydessä.

Sisäasiainministeriön julkaisussa 40/2009 ”Oppilaitosten turvallisuus” kuulutusjärjestelmän asentamista suositellaan aina yli 100 oppilaan koulurakennuksiin ja aina kaksi- tai useampikerroksisiin rakennuksiin. Erityiskouluissa järjestelmä suunnitellaan tapauskohtaisesti.


Äänenpaineen mitoitus ja akustiset haasteet

Koulut ovat äänenpaineen mitoituksen osalta varsin haastavia. Tiloissa oleva taustamelu vaihtelee paljon sen mukaan, kuinka paljon oppilaita tiloissa liikkuu. Perimmäisenä tavoitteena on, että kuulutukset ja viestit kuuluvat riittävällä äänenvoimakkuudella myös silloin, kun oppilaat siirtyvät välitunneille tai kun rakennusta evakuoidaan. Korkeat ja tilavuudeltaan isot aulat ja ruokalat yhdistettynä koviin pintamateriaaleihin tuovat mukanaan akustisia haasteita äänijärjestelmän suunnittelulle. Pitkä jälkikaiunta-aika (kaikuisuus) heikentää puheen ymmärrettävyyttä. Kuulutukset ja viestit ovat muutakin kun äänenpainetta, puheesta tulisi myös saada selvää.

Perinteiset kattokaiutinratkaisut eivät toimi korkeissa ja kaiuntaisissa tiloissa. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää noin viiden metrin etäisyyttä kaiuttimesta kuuntelupisteeseen. Jos välimatka on suurempi, kannattaa toimivaa ratkaisua lähteä hakemaan suuntaavista kaiuttimista ja oikeaoppisesta kaiutinsijoituksesta.

Kun järjestelmiä toteutetaan, tulee niiden käyttöönotto tehdä asianmukaisesti. Teknisen käyttöönoton jälkeen kaikki erilaiset toiminnalliset asiat tulee käydä käyttöhenkilökunnan kanssa huolellisesti läpi ja järjestää myös kertauskoulutusta riittävän usein.

 

Artikkeli julkaistu Sähköala Sähkö & Rakentaminen 2014 -lehdessä