Turvaurakointi elää myllerrysvaihetta

5.12.2018

Yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevan uuden lain siirtymäaika päättyy vuodenvaihteessa ja osa turvasuojaustehtävistä muuttuu elinkeinoluvanvaraiseksi toiminnaksi. Ajattelunaihetta turvaurakoitsijoille tuovat myös tekniikan nopea kehitys ja tietoturvan liittyvät haasteet.

Saanko luvan – sitä voi moni turvaurakoitsija mielessään pohtia kuin vanhaa lavatanssirepliikkiä mukaillen, kun uuden lain (LYTP) siirtymäaika päättyy vuodenvaihteessa. Uusia, vuoden 2017 alusta myönnettyjä yksityisen turvallisuusalan elinkeinolupia on jo viitisen sataa, mutta monelta lupaa tarvitsevalta lupa vielä puuttuu.

Usein kyse on nimenomaan yrityksistä, jotka tekevät vain turvasuojaustoimintaa, sillä entisten vartioimisliikelupien haltijat ovat pääsääntöisesti lupavelvoitteensa hoitaneet jo vuoden 2017 aikana, kun se oli mahdollista tehdä maksutta ja pelkällä ilmoituksella toiminnan jatkamisesta Poliisihallitukselle.

Monilla turvasuojausliikkeillä tilanne on kuitenkin toinen ja usein tämän hetken kysymys on, mistä saada yrityksen palvelukseen tarvittavat pätevyydet omaava vastaava hoitaja, jotta turvasuojaustoiminta voi jatkua entiseen malliin myös vuoden vaihteen jälkeen.

Pienissä, alle viiden hengen yrityksissä asiaa helpottaa se, että vastaavalla hoitajalla ei ole koulutusvaatimusta, vaan kolmen vuoden työkokemus turva-alalta riittää. Tässä on huomioitava se, että poikkeus koulutusvaatimuksesta koskee vain yrityksiä, jotka harjoittavat pelkästään turvasuojaustoimintaa.

Sen sijaan isommissa, vähintään viiden hengen yrityksissä koulutusvaatimuksena on turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto (TVEAT), ja pelkästään turvasuojaustoimintaa harjoittavien yritysten vastaaville hoitajille hyväksytään pätevöittäväksi turkinnoiksi myös lukkoseppämestarin, sähköyliasentajan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan erikoisammattitutkinto, jos tutkinnon osana on ollut myös turvallisuuslainsäädäntö.

Mikäli tehtäviin kuuluu myös lisäksi vartioimisliiketoimintaa tai luvanvaraista järjestyksenvalvontaa, vastaavan hoitajan koulutusvaatimuksena on aina TVEAT. Kyseiset tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina ja valmistuminen kestää tyypillisesti noin vuoden, joten jos asiaan havahtuu vasta nyt, jää yrityksen ainoaksi mahdollisuudeksi rekrytoida jo valmiiksi pätevyyden omaava vastaava hoitaja, joiden työtilanne näyttääkin juuri nyt erityisen hyvältä.

Lain mukaan elinkeinoluvan haltijalla on ”oltava palveluksessaan” vastaava hoitaja. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön on oltava joko työsopimussuhteessa elinkeinoluvan haltijaan tai toimia itse elinkeinoluvan omaavana liikkeenharjoittajana. Laki ei sinänsä rajoita sitä, onko työsopimuksen oltava kokopäiväinen, osapäiväinen tai muuta sellaista.

Näin ollen vastaava hoitaja voi hoitaa kyseistä tehtäviä useamman eri turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa, jos saa näihin tehtäviin kuhunkin erikseen hyväksymisen Poliisihallitukselta. Ulkoisena palvelutoimintana vastaavan hoitajan palveluja ei voi ostaa eikä saa myydä.

Elinkeinolupa-asiat puhuttivat myös Turvapätevyyspäivässä

Sähköinfon ja Turva-alan yrittäjät ry:n lokakuussa järjestämässä Turvapätevyyspäivä-tapahtumassa puhuneen Poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonnan poliisitarkastaja Jani Hämäläisen mukaan lupien käsittely käy nyt vilkkaana.

Tätä hankaloittaa se, että lupien hakijat sekoittavat usein lupien ja hyväksymisten merkityksen: pelkällä elinkeinoluvalla ei voi vielä harjoittaa luvanvaraista elinkeinotoimintaa, vaan vaaditaan myös vastaavaksi hoitajaksi hyväksyntä ja toisaalta taas pelkällä vastaavan hoitajan hyväksynnällä ei voi harjoittaa luvanvaraista elinkeinotoimintaa, vaan vaaditaan myös elinkeinolupa.

Lisäksi elinkeinoluvalla tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisellä ei voi tehdä varsinaisia työtehtäviä vaan hyväksymistä turvasuojaustehtäviä varten tekijällä tulee olla voimassa oleva turvasuojaajakortti.

Laissa turvasuojaustoiminnalla tarkoitetaan ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa turvasuojaustehtävien hoitamista. Itselleen tehtävissä töissä lupia tai hyväksymisiä tarvita, samoin kuin ei myöskään omien työntekijöiden avustaessa työnantajaansa.

Tyypillisiä puutteita Poliisihallitukselle tulevissa lupa- ja hyväksymishakemuksissa ovat mm. lainsäädännön edellyttämien, elinkeinolupahakemuksiin kuuluvien liitteiden puuttuminen kokonaan tai osittain (esim. selvitys hakijan organisaatiosta, henkilöstöstä, toimitiloista, kalustosta ja taloudellisesta tilanteesta) sekä vastaavan hoitajan hakemuksen puuttuminen kokonaan tai että siitä puuttuvat tarvittavat liitteet, kuten koulutustodistus, suostumus tehtävään ja työsuhdetodistus.

Lisäksi hakijoilta usein unohtuu, että vaikka hakijana olisi pieni, alle viiden henkilön turvasuojausalan yritys, jossa vastaavalta hoitajalta ei edellytetä koulutusta, niin selvitys työkokemuksesta, suostumus vastaavaksi hoitajaksi ja työsuhdetodistus tulee kuitenkin liittää hakemukseen. Lisätietoja yksityisen turvallisuusalan lupa- ja valvonta-asioista saa muun muassa osoitteesta www.poliisi.fi/luvat/yksityinen_turvallisuusala.


Vauhti kiihtyy huimaksi turvallisuusalalla

Turvallisuusala on monen muun alan tavoin keskellä nopeaa muutosta. Markkinat ovat muuttumassa ja tekniikka kehittyy vauhdilla. Lukot sähköistyvät, erilaiset tunnistustekniikat kehittyvät, langattomuus ja pilvipalveluiden käyttö lisääntyvät. Eikä kukaan turva-alallakaan työskentelevä voine välttyä uutisoinnilta esimerkiksi esineiden internetistä ja niihin liittyvistä uhkista – ja mahdollisuuksista.

– Muutos on väistämätön mutta sitä hidastaa se, että perinteisen turvatekniikan asennettu laitekanta on laaja ja toimii edelleen pääsääntöisesti hyvin, totesi Turvapätevyyspäivän puheenvuorossaan Turva-alan yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Kettil Stenberg.

Teknologian muutokseen, sen hallintaan sekä uuteen teknologiaan luottamiseen liittyivät myös Aalto-yliopiston Jarno Limnéllin puheenvuoro kyberturvallisuuden vaikutuksista turva-alaa sekä Integrio oy:n Timo Silverin esitys turvallisuusjärjestelmien tietotuvasta, jossa korostettiin sen huomioimista koko elinkaaren ajan jo hankesuunnitteluvaiheesta alkaen.

Turvallisuusalan kasvun ja uusien teknisten ratkaisujen myötä yhä enemmän esiin on noussut huoli osaavien työntekijöiden saamisesta alalle. Jo nyt on pulaa pätevistä turvalaiteasentajista. Avainkysymys onkin, miten houkutella nykyisten ammattilaisten rinnalle turvasuojausalasta kiinnostuneita uusia, nuoria osaajia.

  

SANASTOA

Turvasuojaustehtävä

Rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnitteleminen, asentaminen, korjaa­minen tai muuttaminen sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnitteleminen.

Hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustehtävä

Sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta.

Turvasuojaustoiminta

Ansiotarkoituksessa suoritettava, toimeksiantosopimukseen perustuva turvasuojaustehtävien hoitaminen.

Vastaava hoitaja

Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa oleva henkilö, joka vastaa siitä, että luvan haltijan toimintaa hoidetaan laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista olevien säännösten mukaisesti. Palveluksessa olevaksi katsotaan myös turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana oleva luonnollinen henkilö.

Turvasuojaaja

Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan tai turvasuojaustoiminnan harjoittajan palveluksessa oleva hy­väksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä suorittava henkilö.

Kirjoittaja on Sähköinfo oy:n tekninen asiantuntija ja Turva-alan yrittäjät ry:n toimitusjohtaja.