Turvaurakoitsijoilla on nyt näytön paikka

31.10.2017

Lukko. Kuva Mikko Käkelä

Uusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista tuli voimaan vuoden alussa. Osa turvasuojaustoiminnasta muuttuu luvanvaraiseksi vuoden 2018 lopussa päättyvän siirtymäajan jälkeen.

Tämän vuoden alussa voimaan tulleen yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevan lain siirtymäaika päättyy vuoden 2018 lopussa. Tämän jälkeen sähköisiä ja mekaanisia lukitusjärjestelmiä, murtohälytysjärjestelmiä ja kulunvalvontajärjestelmiä asentavilta ja korjaavilta yrityksiltä vaaditaan Poliisihallituksen myöntämä elinkeinolupa.

Turvallisuusalan elinkeinolupaa on voinut hakea tämän vuoden alusta alkaen. Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana, mutta luvan haltijan on tehtävä Poliisihallitukselle kalenterivuosittain selvitys toiminnastaan. Selvityksestä tulee käydä ilmi esimerkiksi toimeksiantojen määrä sekä ajantasaiset tiedot yrityksen vastuuhenkilöistä.

Yksityisen turvallisuusalan elinkeinolupa- asioista vastaavan Poliisihallituksen turvallisuusalan valvonnan poliisitarkastaja Jani Hämäläisen mukaan nykyistä turvallisuusalan elinkeinolupaa edeltänyt vartioimisliikelupa on ollut noin 250 yrityksellä. Näistä yrityksistä valtaosa on ilmoittanut harjoittavansa myös turvasuojaustoimintaa, kun ne ovat tehneet Poliisihallitukselle ilmoituksen toimintansa jatkamisesta myös uuden turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana.

Hämäläisen mukaan lakiuudistus on näkynyt Poliisihallituksen turvallisuus alan valvonnan työmäärän merkittävänä kasvuna. Lain muutokseen sekä lupahakemusprosessien toteuttamiseen liittyvistä koulutustilaisuuksista sekä eri kanavien kautta tapahtuneista ohjeistuksista huolimatta uusissa turvallisuusalan elinkeinolupahakemuksissa on ilmennyt kohtuullisen paljon puutteita. Tämä on johtanut siihen, että lupaviranomainen on joutunut lähettämään hakijoille täydennyspyyntöjä, mikä puolestaan on osaltaan venyttänyt käsittelyaikoja.

Lakiuudistus jakaa mielipiteitä

Turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksenä on, että yrityksen palveluksessa on lupaviranomaisen hyväksymä vastaava hoitaja, joka on suorittanut turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon (TVEAT) tai vastaavan erikoisammattitutkinnon.

Turva-alan yrittäjät ry:n jäsenyrityksilleen teettämän kyselyn perusteella nämä ovat jo melko hyvin varautuneet uuden lain mukaiseen toimintaan: useimmissa yrityksissä on jo vastaavan hoitajan pätevyydet omaava henkilö tai yrityksen palveluksessa oleva henkilö on aloittanut pätevyyteen vaadittavan erikoisammattitutkinnon suorittamisen.

Jos yrityksessä työskentelee vakituisesti vähemmän kuin viisi henkilöä, vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä ilman koulutusvelvoitetta myös henkilö, joka on ennen harjoittanut turvasuojaustoimintaa vähintään kolmen vuoden ajan.

Turva-alan yrittäjien jäsenten keskuudessa uusi laki on saanut eniten kritiikkiä pidemmän linjan yrittäjiltä, joidenka mukaan pitkäaikaisen kokemuksen turva-alan töistä tulisi riittää näytöksi öiden osaamisesta myös yli neljä henkeä työllistävissä yrityksissä. Lisäksi osa Turva-alan jäsenyrityksistä on katsonut TVEAT:n painottuvan liiaksi vartioimisliiketoimintaan ja soveltuvan sellaisenaan vain välttävästi turvasuojausalalle. Tutkinnon suorittaneista suuri osa piti sitä kuitenkin hyödyllisenä ja turvaurakoinnin laatua parantavana.

Laki hyödyttää sekä tilaajia että toimittajia

Turva-alan yrittäjien puheenjohtaja Kettil Stenbergin. Kuva Mikko Arvinen.

Turva-alan yrittäjien hallituksen puheenjohtaja, Stanley Security Oy:n toimitusjohtaja Kettil Stenberg pitää uudistuksia pääsääntöisesti hyvinä ja katsoo niiden hyödyttävän sekä tilaajia että toimittajia.

– Laatu paranee, kun alalla on enemmän turvallisuuteen vakavasti suhtautuvia yrityksiä, jotka tuntevat lain vaatimukset. Lisäksi myös turvallisuustaso nousee, kun elinkeinoluvan hakemisen yhteydessä taustaselvitykset tehdään turvasuojaajien lisäksi myös yrityksen johto- ja vastuuhenkilöistä, Stenberg sanoo.

Sen sijaan kameravalvonnan jättäminen sääntelyn ulkopuolelle ei saa häneltä ymmärrystä.

– Tämä on uuden lain suurin epäkohta. Turva-alan yrittäjät tulee yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa jatkossakin ajamaan voimakkaasti sitä, että myös kameravalvontajärjestelmät saataisiin elinkeinoluvan piiriin, Stenberg sanoo.
 

Turva-alan sertifikaatti varmistaa osaamista

Sähköisten turvajärjestelmien tilaajat joutuvat varmistamaan jo tarjousvaiheessa toimittajan teknisen osaamisen ja toimituskyvyn. Tarjousten vertailussa ja pisteytyksessä hyvä keino erotella jyviä akanoista on edellyttää turvaurakoitsijalta sertifiointia, joka osoittaa, että urakoitsijalla on perusasiat kunnossa. Suomessa tarjolla olevia, Finasin akkreditoimia turva-alan sertifiointeja ovat ISO 9001 -laatujärjestelmään perustuvat sertifiointipalvelut sekä Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n TU-turvaurakoitsijasertifiointi.

TU-turvaurakoitsijasertifiointi on alan keskeisten rakennuttaja- ja urakointijärjestöjen yhdessä kehittämä pätevyysjärjestelmä, jonka piirissä on merkittävä osa turva-alan urakoitsijoista ja laitetoimittajista.