Antenniverkko pitää yhä pintansa

8.11.2018

Varsinkin suurissa kiinteistöissä televisiolähetykset vastaanotetaan yhä useammin IP-verkon kautta, mutta perinteinen antenniverkko on yhä hyvä ja kilpailukykyinen vaihtoehto, mikäli edullista ja nopeaa valokuituliittymää ei ole helposti saatavilla.

 
Kaupungeissa ja taajamissa siirrytään yhä enemmän operaattoreiden tarjoamien kuituverkkojen käyttäjiksi ja samalla IPTV:n eli internetin yli tulevien tv-, video- ja suoratoistopalveluiden suosio kasvaa jatkuvasti. Antennialan asiantuntijoiden arvion mukaan televisiota tullaan kuitenkin katsomaan antenniverkon välityksellä runsaasti vielä 2020-luvullakin.

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n keväällä tekemään Antenniasennuksen tulevaisuus -jäsenkyselyyn vastanneista antenniurakoitsijoista 93 prosenttia arvioi yrityksensä asentavan antenneja rakennusten katoille vielä viidenkin vuoden kuluttua, vaikka perinteisen antennijakelun merkitys tuleekin lähivuosina hieman laskemaan netti- ja myös mobiili-tv:n suosion kasvaessa.

Koaksiaalikaapeleita käyttävät antenniverkot ovat selvästi liiton urakoitsijajäsenten tärkein tuote tällä hetkellä, mutta jo 80 % kyselyn vastaajista asentaa myös kiinteistöjen muita sisäverkkoja. Yleiskaapelointi-, kuitu- ja mobiilisisätilapeittoverkkojen asennusten osuus yritysten liikevaihdoista kasvaa jatkuvasti.


Antennijakelu säästää mobiilikaistaa

SANT:n puheenjohtaja, pääkaupunkiseudulla toimivan Taloverkko oy:n toimitusjohtaja Hannu Liimatainen uskoo, että IPTV:n suosio tulee lisääntymään tulevina vuosina ja samalla ohjelmia siirrytään katsomaan nykyistä enemmän eri suoratoisto- tai videopalveluista.

– En kuitenkaan usko, että vastaanotto voisi jatkossa olla pelkästään mobiilipuolella, koska se kuluttaisi liikaa dataa. Kapasiteetti ei tule riittämään tähän, Liimatainen sanoo.

Taloverkko toimittaa asiakkailleen niin antenni-, satelliitti-, kaapeli- kuin mobiili-TV-järjestelmiäkin sekä huoltaa ja saneeraa taloyhtiöiden vanhoja verkkoja.

– Me toimimme sähköurakoitsijoiden aliurakoitsijoina. Päätämme, testaamme ja otamme käyttöön kaapelit ja kuidut kiinteistön sisäverkkoja ja teleurakointia koskevan määräyksen 65 mukaisesti, Liimainen kertoo.


70-luvun taloissa riittää tekemistä

Taittopala_Petteri_Yliniemi_kuva_Mikko_nettiin.jpg

Liimataisen mukaan Taloverkko oy:llä on riittänyt viime vuosina runsaasti tekemistä linjasaneerausta odottavien, 70-luvulla rakennettujen talojen verkkojen kunnossapidossa ja uusimisessa.

– Jos linjasaneeraus on tulossa vasta kymmenen vuoden päästä, vanha antenniverkko kunnostetaan. Mutta jos linjasaneeraus on tulossa parin vuoden sisällä, riittää olemassa olevan antenniverkon ylläpito, Liimatainen linjaa.

Sähköisen viestinnän palveluita koskevan lain (917/2014) mukaan rakennuksen sisäverkko on uudistettava rakenteellisia muutoksia koskevan merkittävän peruskorjaushankkeen yhteydessä, mikäli rakennuksen olemassa oleva viestintäverkko ei kykene välittämään vähintään 30 Mbit/s tiedonsiirtonopeutta.

Lailla ja Viestintäviraston sisäverkkomääräyksellä halutaan edistää erilaisten televisio- ja internetpalveluiden saatavuutta sekä varmistaa alan kilpailumahdollisuudet niin, että käyttäjillä on mahdollisuus valita haluamansa operaattorinsa.

Taloverkko oy:n toimitusjohtaja Hannu Liimatainen uskoo harava-antennivastaanoton vähentyvän jatkossa erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä operaattorit tarjoavat aktiivisesti kuituliittymiä kiinteistöille.



Hybridi-tv laajentaa katselukokemusta

Digita lanseerasi HybridiTV:ksi nimetyn vuorovaikutteisen television vuonna 2013. Perinteisen television ja internetin yhdistävä hybridi-tv on tällä hetkellä käytettävissä Digitan antenni-tv -verkossa ja Telian kaapeli-tv -verkossa. Hybridi-tv:n käyttäjiä on tällä hetkellä reilut 300 000 ja määrä kasvaa koko ajan.

Hybridi-tv:n videosisältöjen katselu edellyttää uudehkoa älytelevisiota, joka on kytketty laajakaistaverkkoon. Hybridi-tv -palvelut ovat televisiolaitetta varten muokattuja nettisivuja, joita televisio avaa televisiokanavan sisällön mukana tulevien ohjeiden ja kaukosäätimen nappien painallusten mukaisesti.

Hybridi-tv -sisällöt tarjotaan osana televisiokanavia. Tämä mahdollistaa erilaisten palveluiden, kuten äänestysten, tuomisen suoraan ohjelmien yhteyteen. Äänestysmahdollisuus on osoittautunut suosituksi palveluksi esimeriksi Idols-musiikkiohjelmassa. Hybridi-tv sopii myös vuorovaikutteiseen tv-mainontaan. Testien perusteella tämä on osoittautunut selvästi nettisivujen bannerimainontaa tehokkaammaksi tavaksi tavoittaa asiakkaat.



Teräväpiirtosiirtymä koittaa vuonna 2020

Suomen antennitelevisioverkossa siirrytään 31.3.2020 mennessä pelkästään teräväpiirtolähetysten vastaanotossa käytettävän DVB-T2 -lähetystekniikan käyttöön. Antenniurakoitsijoiden mukaan muutos voi edellyttää jopa satojen tuhansien antennien uusimista ja moniin yhteisantennijärjestelmiin tehtäviä muutostöitä.

Teräväpiirtoisia T2-lähetyksiä on voinut seurata Suomessa maanpäällisessä antenniverkossa vuodesta 2011 lähtien. Selvästi ”tavallisia” televisiolähetyksiä paremmasta ja kirkkaammasta kuvanlaadusta huolimatta Viestintäviraston kesäkuussa tekemän selvityksen mukaan vain 53 % niistä talouksista, jotka vastaanottavat tv-lähetyksiä pelkästään antenniverkon kautta, on teräväpiirtolähetysten katseluun tarvittava, T2-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi. Teknisesti isompi ongelma kuitenkin on, ettei läheskään kaikissa teräväpiirtotelevision hankkineissa talouksissa ole HD-lähetysten vastaanottoon sopivaa antennia.


Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n jäsenyritykset toivovat, että moniin antennijärjestelmiin tarvittaviin kunnostus- ja muutostöihin ryhdyttäisiin jo nyt, jotta töitä pystyttäisiin tekemään tasaisemmin valmiiksi ennen siirtymäajan päättymistä keväällä 2020. Tulevaan valmistautumista on vaikeuttanut se, ettei Yleisradio ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä lähetetäänkö sen HD-lähetykset jatkossa UHF- vai VHF-verkossa. Kilpailevien operaattorien hallitsemien taajuusalueiden tv-palvelujen käyttö edellyttää käytännössä erillisiä antenneja.


Sari Alhava ja Tauno Hovatta, teksti