IPTV haastaa perinteisen TV-jakelun

3.1.2013

Yhä useammat katselevat televisiosta tietoliikenneverkkoja pitkin välitettäviä lähetyksiä. Esimerkiksi Netflixin suosion kasvulta ei voi sulkea enää silmiä.

Digiphilos Oy:n toimitusjohtaja, Radio- ja televisioalan yhteistyöjärjestö RYT ry:n HDTV-foorumin sihteeri Timo Santin mukaan esimerkiksi Netflixin internetpohjaiseen video streamingiin perustuvien ohjelmien ja elokuvien katselun suosion kasvu on tosiasia, mikä myös perinteisen antennialan toimijoiden on pakko hyväksyä.

Digiphilos Oy:n toimitusjohtaja, Radio- ja televisioalan yhteistyöjärjestö RYT ry:n HDTV-foorumin sihteeri Timo Santi uskoo, että televisiopalveluille riittää kysyntää myös tulevaisuudessa.– Internet-television tulosta on puhuttu jo kymmenen vuotta. Saa nähdä miten nyt käy, Santi pohtii.

Vielä muutama vuosi sitten internet- televisio miellettiin pääasiassa mahdollisuudeksi katsoa televisioohjelmia internetin välityksellä tietokoneella vaikkapa Yle Areenasta.

Paitsi että tarjonta oli tuolloin vielä hyvin rajallista, ei ohjelmien kuvanlaatu yleensä ollut kaksinen, ja myös ohjelmien latautumista sai usein odottaa tuskastuttavan kauan, vaikka oma nettiliittymä olisi ollut periaatteessa kuinka hyvä tahansa.

Viimeisten vuoden, parin sisällä maailma on muuttunut kuitenkin hämmästyttävän nopeasti. Esimerkiksi netin videovuokraamot eli hienommin sanottuna tilausvideopalvelut alkavat olla jo varsin toimivaa tasoa.

Parhaimmillaan uutuuselokuvan voi tilata kotisohvalta muutamalla älytelevision kaukosäätimen napin painalluksella samaan hintaan – tai halvemmallakin – kuin tavallisesta videovuokraamosta.

Eikä nyt puhuta enää mistään nykivästä pikkukuvasta, vaan digitaalisella monikanavaäänellä varustetusta virheettömästä teräpiirtolähetyksestä. Santin mielestä IPTV-termin käyttö pitäisi rajata koskemaan pelkästään operaattoreiden hallinnassa olevia suljettuja verkkoja, kun taas yläkäsite internet-televisio pitää sisällään kaikki IP-verkon kautta välitettävät ohjelmasisällöt Youtubesta
Netflixiin.

– Connected TV eli internetliittymän ja television tai digiboksin yhdistäminen on varsinainen hypetermi
nykyisin. Varsinaisella IPTV:llä tarkoitetaan kuitenkin operaattorin hallinnassa olevaa tietoverkkoa, mitä kautta televisiopalvelut välitetään. Esimerkiksi Elisa ja Sonera välittävät Suomessa televisio-ohjelmia omille laajakaista-asiakkailleen omia verkkojaan pitkin, Santi kertoo.

IPTV:n tulevaisuus ratkaistaan oikeudessa

Ohjelmien käytännössä rajoittamattomat tallennusmahdollisuudet ja vapaus katsoa haluamiaan televisio-ohjelmia mihin aikaan hyvänsä on ollut yksi IPTV:n suurimmista myyntivalteista. Varsinkaan mainostelevisio- operaattorit eivät ole kuitenkaan katsoneet hyvällä mainosten kelausmahdollisuuksien paranemista, ja suomalaiset televisioyhtiöt ovat jo lähteneet yhdessä rintamassa oikeustoimiin estämään ohjelmiensa tallentamisen verkkopalvelimille.

Viimeksi tulilinjalle joutui TVkaista, mille luettiin lokakuussa Helsingin käräjäoikeudessa kovat syytteet tekijänoikeusrikoksista ja teollisoikeusrikoksista. Seuraavaksi odotetaan jännityksellä, tullaanko vastaavat syytteet nostamaan myös Elisaa ja Soneraa vastaan näiden tallennuspalveluiden ylläpidosta.

Mainostelevisiokanavien into lähteä torjumaan liian houkuttelevia mainosten kelausmahdollisuuksia on ymmärrettävä, mutta jostain syystä myös Yleisradio halusi lähteä muiden mukana kuoppaamaan TVkaistan toimintaa, vaikka ohjelmien katselumahdollisuuksien parantamisen voisi kuvitella olevan julkista palvelua parhaimmillaan.

Niin tai näin, lähiaikoina selviää, tullaanko suomalaisissa tietoverkoissa levittämään jatkossa enenevässä määrin koti- vai ulkomaalaisia ohjelmapalveluita. Oletettavissa nimittäin on, ettei internet-television kehitys pysähdy kotimaisen ohjelmatarjonnan saatavuuden mahdolliseen rajoittamiseen.

Helsingin Hifi Studio Oy:n projektimyyjä Tomi Hyvärisen mukaan ihmiset kyselevät jatkuvasti enemmän televisioiden internetominaisuuksista.Netflix vaatii runsaasti kaistaa

Yhdysvalloista Suomenkin markkinoille pienimuotoisella kohulla saapuneen Netflixin, amerikkalaisten televisiosarjojen välittämiseen erikoistuneen HBO:n, Apple TV:n ja muiden netin kautta omia ohjelmia ja maksullisia tilausvideoita välittävien ohjelmapalveluiden tarjoajien ei tarvitse murehtia Helsingin käräjäoikeuden tulevia linjauksia, sillä ne omistavat itse verkon yli välittämiensä ohjelmien tekijänoikeudet.

– Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka videoiden pakkaustekniikat ovat kehittyneet, vaatii niiden vastaanotto aika lailla kaistaa kodin tietoverkolta. Esimerkiksi Netflixin HD-kuva vaatii noin 10 Mb/s kaistan. Jos kaistaa on enemmän tarjolla, mahdollistaa adaptiivinen streamaus ja puskurointi videon katselun nopean aloituksen ja parhaan mahdollisen kuvanlaadun käytettävissä olevalle kaistalle, Santi sanoo.

Jos kaikilla suomalaisilla olisi käytössään nopeat valokuituliittymät, voitaisiin ohjelmat välittää pelkästään verkon kautta, mutta koska näin ei ole, puoltaa maanpäällisen antenniverkon ylläpito vielä pitkään paikkaansa.

– Tämä on myös kapasiteettikysymys. Jos julkisen palvelun kanavat vastaanotetaan antenni- tai kaapeliverkon kautta ja maksulliset kanavat ja muut palvelut IP-verkon kautta, säästetään samalla runsaasti verkon kaistaa.

HbbTV tuo palvelut televisioon

Antennialan oma pieni torjuntataistelu tullaan käymään HbbTV:n markkinoinnissa. Jos sekä antenni-
että internetlähetysten vastaanottoon sopivat älytelevisiot yleistyvät lähiaikoina suomalaiskodeissa,
ostetaan antenniasennuspalveluiden kysynnälle lisäaikaa.

Toisaalta samalla vaarana on, että jatkuvasti parempilaatuisten internetlähetysten makuun pääsevä kansa ei pian enää kaipaakaan näiden rinnalle perinteisiä antenniverkon lähetyksiä.

– HbbTV on saanut viime aikoina aikamoista nostetta, kun videoiden tilauspalvelut ovat kehittyneet.
Nyt voi jo sanoa, että televisiopistorasian viereen kannattaa asentaa ethernet-pistoke aina kun se vain on mahdollista, mutta tuskin televisiopalveluiden tarve tulee vielä mihinkään häviämään, Santi pohtii.