Antenniala odottavaisena HD-lähetysten suhteen

6.8.2009

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n hallituksen puheenjohtaja Martti Kempin mukaan antennialalla maanpäällisten teräväpiirtolähetysten tulemiseen suhtaudutaan positiivisen odottavaisesti.

Martti Kempin mukaan teräväpiirtovastaanoton yleistymiseen vaikuttaa erittäin paljon se, mitä ohjelmapalveluja teräväpiirtoisena tullaan lähettämään. Kuva: Tuomas SaulialaAlkuvaiheessa maanpäälliset HDTV-lähetykset tulevat kiinnostamaan todennäköisesti lähinnä valveutuneita, tekniikasta kiinnostuneita kuluttajia.

– Muutoksen merkitys ei voi olla samanlainen kuin jonkin uuden kanavan tuleminen analogia-aikaan, koska nykyisellä tietämyksellä kaikki teräväpiirtokanavat tullaan lähettämään salattuina, Kemppi sanoo.

Asentajien työt kuitenkin tulevat oletettavasti lisääntymään antennipuolella jonkin verran.

– 80–90-prosenttisesti antenneihin, joihin on uusittu televisionkatselun digiaikaan siirtymisen yhteydessä UHF-digiantenni, joudutaan nyt asentamaan vielä uusi VHF-antenni. Lisäksi useissa tapauksissa vanhat VHF-antennit ovat käyttöikänsä päässä, rasitteena ruosteiset liitokset, mahdollisesti väärä kanava-alue ja niin edelleen, Kemppi kertoo.

Kempin mukaan SANTin roolina on pitää antenniasentajat ajan tasalla myös teräväpiirtolähetyksiin liittyen.

– Vielä ei ole ollut mitään konkreettista tiedotettavaa. Esimerkiksi juuri käytettävästä standardista ei ole vielä tietoa, sillä se riippuu myös valitun lähettäjäyhtiön käyttämästä tekniikasta, Kemppi kertoo.


Kuvanlaadulta vaaditaan enemmän 

Uudesta DVB-T2 -jakelutekniikasta on vasta vähän kokemuksia. Esimerkiksi Pekingin olympialaisten koelähetykset lähetettiin MPEG-4 koodattuina samalla DVB-T -standardin tekniikalla, jota käytetään normaaleissa digi-TV -lähetyksissä.

Taloverkko Oy:n huoltoteknikon Harry Rääsiön mukaan HDTV ei ole aiheuttanut muutoksia antenniverkkojen asennuksiin.

– Edelleen toimitaan samalla radiotaajuusalueella ja sitä me emme voi enää kasvattaa, vaan kehitys kohdistuu pakkausmenetelmiin, Rääsiö kertoo.

Taloverkko Oy:n huoltoteknikon Harry Rääsiön mukaan teräväpiirtolähetykset eivät ole aiheuttaneet suuria muutoksia antenniverkkojen asennuksiin. ”Edelleen toimitaan samalla radiotaajuusalueella.” Kuva: Tuomas SaulialaJos samaan kanavanippuun laitetaan useampia kanavia, joudutaan kanavien bittivirtaa pienentämään. Tällöin kuvanlaatu kärsii.

– Jos asukkaalla on Blu-ray -soitin, hän ihmettelee miksi se kuvanlaatu on niin paljon parempi kuin HDTV-kuva. Jos mentäisiin siihen, että olisi vain yksi HD-kanava kanavanippua kohti, niin silloin se kuvanlaatukin olisi paljon parempi.

Rääsiön mukaan ihmisistä on tullut paljon vaativampia kuvanlaadun suhteen ja vastaanottimien nelosella alkavat tuumakoot ovat yleistymässä. Tällöin myös heikompi kuvanlaatu näkyy herkemmin.

– Tämänhetkisillä teräväpiirtoisilla kaapelilähetyksillä mosaiikkimaisuus näkyy huomattavasti paremmin 40-tuumaisessa kuin 32-tuumaisessa televisiossa, Rääsiö harmittelee.


HD-vastaanottimien hinnat laskevat

HD-vastaanottimet ovat yleistymässä nopeasti. Rääsiön uskoo vastaanottimien hintojen tulevan vielä roimasti alapäin.

– Tallentavia kaapeliverkon HD-bokseja ei ole markkinoilla tällä hetkellä kuin muutamaa eri mallia, mikä näkyy niiden hinnoissa. Todennäköisesti hinta tulee vielä tippumaan 500 eurosta noin 250 euron paikkeille, Rääsiö uskoo.

Kaapeliverkon maksullisia HD-lähetyksiä voi katsella ainoastaan korttilinkitetyllä Cable Ready HD -laitteella. Rääsiö uskoo, että teräväpiirtolähetyksiin siirtyminen tapahtuisi nopeammin, mikäli tarjolla olisi salaamattomia lähetyksiä.

– Tästä on hyvänä esimerkkinä antennipuolelta HD-koelähetykset Pekingin olympialaisista, joita ihmiset seurasivat vaikka niistä ei ollut paljoa ohjeita ja tietoa tarjolla, Rääsiö kertoo.

Korttilinkitys on seurausta ulkomaisten sisällönomistajien tiukoista vaatimuksista varjella omistamiaan HD-ohjelmia laittomalta jakelulta. Myös antennipuolelle valmistellaan vastaavaa järjestelmää.


Artikkeli on julkaistu Sähköinfo-lehden numerossa 2/2009.