Satelliittivastaanoton suosio kasvaa nopeasti

20.2.2017

Maanpäällisen antenniverkon teräväpiirtolähetysten näkyvyysalueen hidas laajentumisvauhti lisää satelliittivastaanoton suosiota haja-asutusalueilla.

Tällä hetkellä 85 % suomalaisista voi seurata vakituisissa asuinnoissaan Yleisradion kanavia teräväpiirtolähetyksinä DNA:n antenniverkossa tai paikallisissa kaapelitelevisioverkoissa. Satelliitin välityksellä teräväpiirtolähetykset saa kuitenkin näkymään lähes kaikkialla Suomessa.

Kalle Katajainen

Yleisradion HD-kanavien satelliittijakelusta vastaavan Canal Digital Finland Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Katajaisen mukaan satelliittipakettien kysynnässä on ollut nähtävissä selvää kasvua viimeisen vuoden aikana.

– Teräväpiirtolähetykset, antenniverkon taajuusmuutokset ja tiedossa oleva DVB-T2 -siirtymä ovat lisänneet selvästi ihmisten kiinnostusta. Lisäksi esimerkiksi Subin näkyvyysalueen rajaus Pohjois-Suomessa näkyi meillä selvänä kysynnän kasvuna esimerkiksi Rukan alueella, Katajainen kertoo.

Myös YLE:n kanavien HD-jakelun siirtyminen Digitan ja DNA:n verkoista pelkästään DNA:lle lisäsi satelliittivastaanoton kysyntää vuoden 2016 alussa. Tuolloin Yleisradion arvioin mukaan noin 20 000 Digitan välittämään teräpiirtokuvaan jo tottuneessa kotitaloudessa jouduttiin huomaamaan, ettei DNA:n HD-peitto yllä omaan antenniin. Seuraavaa satelliittipakettien kysyntäpiikkiä odotetaan keväälle, kun maksulliset kanavat siirtyvät 17.5. T2-verkkoon.

Oma osansa kysynnän lisääntymisessä on yhtiön houkuttelevasti hinnoitellulla avauspaketilla, mihin kuuluu sekä antenni, HD-digiboksi että asiakkaalle ilmainen laitteiden asennus.

– Lisätarjouksena meillä on, että uudet asiakkaat saavat kaikki mahdolliset kanavat näkyviin kolmeksi kuukaudeksi ja tämän jälkeen he voivat valita, mitä kanavapaketteja he haluavat mahdollisesti tilata, Katajainen kertoo.

Kaikki YLE:n kanavat saa pian teräväpiirtona

Tällä hetkellä Canal Digital välittää teräväpiirtona Ylen ykkös- ja kakkoskanavat, mutta ei lähitulevaisuudessa yhdistyviä Teema- ja Fem-kanavia.

– Kanavien yhdistymisen jälkeen aloitamme todennäköisesti Ylen kolmannenkin kanavan lähettämisen teräväpiirtona kun yhden kanavan poistuminen vapauttaa tarvittavaa lähetyskapasiteettia, Katajainen kertoo.

Canal Digital vastaa Yleisradion kanavien jakelusta satelliitilla niillä alueilla, jotka jäävät Digitan verkon tavoittamattomiin. Katajaisen mukaan katvealueilla asuu muutamia tuhansista asiakkaista, mutta vuonna 2020 koittavan T2-siirtymän jälkeen sadat tuhannet suomalaiset saattavat jäädä antenniverkon tv-palveluiden tavoittamattomiin.

– Nykyiset katvealueet ovat mahdollisimman kaukana kaikista asutuskeskuksista, lähinnä itä- ja pohjoisrajalla.

YLE:n lähetykset näkyvät HD-muotoisina myös Yle Areenassa mikäli käytössä on todelliselta, jatkuvalta tiedonsiirtonopeudeltaan vähintään 10 Mb/s -nettiliittymä. Nykyisessä markkinaympäristössä tämä tarkoittaa käytännössä mielellään vähintään 100-megaisena myytyä liittymää, mitä ei ole saatavilla läheskään kaikkialle.

Aina satelliittiantennin asennus ei onnistu

Satelliitti tarvitsee suoran näkymän eteläiselle taivaalle. Muutaman puun kaatamisella, korkeammalla mastolla tai siirtämällä antenni sadan metrin päähän talosta sopiva paikka yleensä löytyy, mutta korkeampien mäkien takana vastaanotto ei välttämättä onnistu korkealla antennimastollakaan. Signaalin riittävä vahvuus on helppo tarkastaa ammattilaisten mittalaitteilla, ennen kuin varsinaisiin asennustöihin edes ryhdytään.

Canal Digitalin myyntipäällikkö Mika Bergin mukaan noin viisi prosenttia asiakkaiden tilaamista antenneista jää asentamatta teknisistä syistä. Aina kyse ei ole näkyvyysesteistä, vaan esimerkiksi kaapeleiden läpivientien teko vesieristeiden läpi saattaa osoittautua turhan työlääksi. Mikä asennus ei onnistu, ei asiakkaalle tule työstä mitään kustannuksia.

Canal Digitalin lähetykset vastaanotetaan nykyisin 60 senttisillä peileillä koko Suomessa. Aikaisemmin Pohjois-Suomessa käytettiin isompia antenneja, mutta Canal Digitalin käyttämien Thor-satelliittien lähetysteho on parantunut niin paljon, että nykyisin koko maassa pärjätään saman kokoisella antennilla. Canal Digitalin ja Thor-satelliitit omistaa norjalainen Telenor Broadcast Holding AS. Yhtiön viidestä satelliitista neljä on suunnattu sopivasti kohti Pohjois-Eurooppaa. Pienemmän antennin etuna on, että se kerää vähemmän tuulikuormaa ja on helpompi asentaa tukevasti paikoilleen.

Asennuksista töitä urakoitsijoille

Canal Digital välittää antennipakettien asennukset omaan yhteistyöverkkoonsa kuuluville urakoitsijoille verkkopohjaisella sovelluksella. Jos lähin sopiva urakoitsija ei ota työtä tehtäväkseen annetussa määräajassa, siirtyy työtarjous kollegalle.

Mika Bergin mukaan yrityksen listoilla on noin 130 vakituista yhteistyökumppania. Viime aikoina heillä on riittänyt joillakin alueilla töitä kiireeksi saakka, joten töitä voisi olla tarjolla nykyistä useammallakin urakoitsijalle. Ainakin Kainuussa ja Pohjois-Savossa tilauskirjat ovat olleet hetkittäin täynnä, minkä lisäksi pääkaupunkiseudullakin riittää vielä paljon tekemistä. Yhteistyökumppaneiden valinnassa Berg kertoo arvostavansa hyviä työnäytteitä, SANT:n jäsenyyttä sekä SETI:n myöntämiä antennipätevyyksiä. Asennuksista kerätään myös palautetta asiakkailta.

– Keskimäärin asiakkailta tulee poikkeuksellisen hyviä arvioita, mutta hajontaakin on, Berg kertoo.

Kenneth Åberg

Yksi Bergin luottourakoitsijoista on porvoolaisen Antenni-Fixin Kenneth Åberg.

– Pääasiassa minä liikun Porvoon alueella, mutta nyt on ollut paljon töitä tarjolla Helsingissä ja Tuusulan ja Järvenpään suunnalla. Tämä sopii hyvin minulle kun nyt talvella on ollut muuten vähän hiljaisempaa, Åberg kertoo.

Uudellamaalla tyypillinen asennuskohde on omakotitalo, mihin halutaan paljon maksukanavia parhaalla mahdollisella kuvanlaadulla.

– Satelliittipuolella riittää kaistaa ja uusilla komponenteilla kohina on saatu pois. Nykyisin pieni lumisadekaan ei vaikuta kuvanlaatuun, mutta jos tulee kaatamalla vettä tai räntää, joka jää kiinni peilin pintaan, niin sitten kuva voi hävitä, Åberg kertoo.