Seminaari: Digitalisaatio mullistaa talotekniikka-alaa

15.6.2017

Talotekniikkajärjestöjen ajankohtaisseminaarin osanottajat uskovat, että rakennusten Internet (IoB, Internet of Buildings) tarjoaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä.

Seppo JunnilaDigitalisaatio kuulostaa monen mielestä uhkaavalta, epämääräiseltä termiltä, joka vie työpaikkoja ja tuo enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta on täysin eri mieltä.

– Digitalisaatiossa on meidän toimialallamme hirveästi mahdollisuuksia, Junnila kertoi talotekniikan asiantuntijoille Vantaalla toukokuussa pidetyssä Talotekniikka-aliurakoitsijasta päätoteuttajaksi -seminaarissa.

Junnila muistutti, että digitalisaatio tarjoaa kaikille toimialoille porkkanoita, joista tärkeimpiä ovat resurssien käytön tehostaminen, uusien liiketoiminta-alueiden synnyttäminen ja ympäristörasituksen vähentäminen.

– Talotekniikan täytyy olla keskiössä digitaalisella kiinteistö- ja rakennussektorilla, Junnila summasi.


Rakennusten Internet muuttaa rakentamista

Eräs suurimmista lähivuosien trendeistä on Junnilan mukaan esineiden Internet eli Internet of Things (IoT). Se tarkoittaa, että niin tuotantolaitoksessa kuin kotonakin verkkoon kytketyt laitteet keräävät lakkaamatta dataa ja kommunikoivat keskenään. Pikkurahasta ei kehitystyössä puhuta, sillä globaalit suuryritykset, kuten Google, investoivat esineiden Internetiin yhteensä kymmeniä miljardeja dollareita.

Esineiden Internetin alakäsite on rakennusten Internet, Internet of Buildings (IoB), joka liittyy mitä suuremmassa määrin kiinteistö- ja talotekniikka-alaan. Sen avulla voidaan tuottaa asumiseen ja palvelu- ja liikerakentamiseen paljon uusia palveluita. Tekniikka on kohta olemassa – vain innovaatioita ja luovuutta vaaditaan, myös Suomessa.

– IoB:tä voidaan käyttää esimerkiksi energiankulutuksen hallinnointiin, turvallisuuteen ja lifestyle support -kategoriaan, joka pitää sisällään muun muassa viihde- ja viestintäpalvelut ja sähköiset terveyspalvelut, Junnila kertoi.


Asiakas suunnitteluun alusta lähtien

Kiinteistöalan liiketoiminnassa asiakas on otettava huomioon aivan alusta alkaen - teknologia edellä ei voi enää mennä, Junnila korosti.

Junnilan mukaan suurin osa asunto-osakeyhtiöiden asukkaista on tyytyväisiä siihen, että asuminen on toimivaa ja viihtyisää, mutta heitä ei välttämättä kiinnosta tekniikka toimivan arjen taustalla. Taloyhtiöiden asukkaat eivät myöskään välttämättä kaipaa yksilöllisiä, teknisiä ratkaisuja koteihinsa, mutta he haluavat, että heidän toiveitaan kuunnellaan palveluita kehitettäessä.

– Pelkkä parempi teknologia ei tuo asiakastyytyväisyyttä vaan rakennuksen käyttäjien tuominen aktivoimaan palvelua.

Junnila korosti, että yksittäinen yritys ei voi enää täysin itsenäisesti päättää, miten se kehittää liiketoimintaansa, koska niin sanottu alustaekosysteemiajattelu on valtaamassa alaa myös talotekniikka-alalla. Se tarkoittaa, että eri alan toimijat muodostavat verkostoja, jotka kehittävät tuotteita ja palveluita yhdessä muun muassa digitaalisille alustoille.

– Ensin kasvatetaan yhdessä kakku ja sitten jaetaan se, Junnila kuvasi liikevaihdon jakautumista verkostossa.


Raha ratkaisee kumppanuudet

Sakari Pesonen

Talotekniikka-alalla on käytössä erilaisia kumppanuusmalleja, ja työpäällikkö Sakari Pesonen rakennuttaja- ja asiantuntijayritys Fira Oy:stä kertoi kokemuksiaan yhtiön käytännöistä. Koko talotekniikka-alan täytyy Pesosen mukaan pyrkiä lisäämään jalostusarvoaan, ja kumppanuudet ovat siihen yksi tapa. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet hyötyvät.

– Kumppanuus tarkoittaa toisaalta osaamista eli laatua, luotettavuutta ja joustavuutta rakentamisen aikana, mutta myös osaamista ennen rakentamista eli hankekehitykseen osallistumista. Pääurakoitsijat suhtautuvat usein varauksella uudenlaisiin kumppanuusmalleihin, joista heillä ei ole kokemusta. Uusiin malleihin liittyy esimerkiksi taloudellisia riskejä myös aliurakoitsijoille, jos malli ei toimikaan, Pesonen kertoi.

Fira tarjoaa asiakkailleen erilaisia kumppanuuksia, mutta se ei tietenkään tee lopullista päätöstä.

– Maksava asiakas päättää, millä mallilla edetään, Pesonen totesi.


Ruotsin liittofuusio toteutunee pian

Jan Siezing

Ruotsissa sähköurakoitsijoiden keskusjärjestö EIO ja LVI-urakoitsijoita edustava VVS ovat jo viiden vuoden ajan vieneet läpi liittofuusiota, joka näillä näkymin saadaan päätökseen vuonna 2018. EIO:n toimitusjohtaja Jan Siezingin mukaan järjestöyhteistyön tavoitteena on parantaa alojen yhteiskunnallista näkyvyyttä ja neuvotteluvoimaa sekä lisätä alan hohdokkuutta muun muassa nuorten ja median silmissä.

Ruotsissa sähköurakoinnin ja putkitöiden yhteenlaskettu liikearvo on yli 12 miljardia euroa. Sähköpuolen osuus tästä on noin 60 ja LVI-puolen noin 40 prosenttia. Uudessa järjestössä toimialojen äänivalta tulee kuitenkin olemaan 50-50.

Ruotsissa sähköalan työllisyystilanne on erinomainen: työttömyys on alle yhden prosentin.

– Sen takia yrityksillä on vaikea löytää pätevää työvoimaa. Tilanne ruokkii harmaata taloutta ja olemme ilmaisseet valtiolle, että tähän ongelmaan täytyy puuttua, Siezing kertoi.

LVI-tekniset urakoitsijat LVI-TU:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n ja Sähkötekniset työnantajat STTA:n järjestämään seminaariin osallistui noin sata henkeä.