Länsimetron sähkö- ja automaatiosuunnittelija Vuoden sähkösuunnittelijaksi

28.8.2015

Vuoden sähkösuunnittelija Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistön toimitusjohtaja Teemu Määttänen korostaa pääkaupunkiseudun suurten liikennehankkeiden valtakunnallista ja yhteiskunnallista merkitystä.

Myllypuron metroaseman käytöstä poistettu aikataulunäyttö tervehtii sisääntulijoita Sähköinsinööritoimisto Niemistön aulassa Helsingin Malmilla.

– Me olemme yrittäneet saada alkavien palaverien aikataulut päivittymään näyttöön, mutta vielä tässä ei ole onnistuttu. Näyttötaulun ohjelmointiin ei tosin ole panostettu aivan kaikkia suunnitteluresursseja, yhtiön toimitusjohtaja Teemu Määttänen nauraa.

Vuoden sähkösuunnittelijaksi elokuussa valittu yritys on erikoistunut muun muassa raideliikenteen sähkö-, tele- ja turvateknisten järjestelmien suunnitteluun sekä vaativiin automaatioratkaisuihin.

Suuri näyttötaulu on muisto Myllypuron metroaseman peruskorjaustyömaalta, minkä sähkö-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitelmat toimisto laati. Huomattavasti suurempi urakka yritykselle oli viime vuonna valmistunut HKL-Metroliikenteen Roihupellon varikon peruskorjaus, missä tilojen uusimisen ja laajennuksen lisäksi lisättiin runsaasti uutta automaatiota varikon laajennusalueille.

Nämä ja monet muut metroradan varrelle aiempina vuosina suunnitellut kohteet toimivat hyvänä harjoituksena ja referenssinä yrityksen tämän vuosikymmenen suurimmalle työllistäjälle; Länsimetrolle.

– Näissä suurissa kohteissa me olemme keskittyneet erityisesti tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitteluun, mutta meillä on runsaasti osaamista myös raideliikenteen tasasähköjärjestelmistä ja sähkönjakelusta. Tämä on sellaista spesiaaliosaamistamme, mitä kovin monella muulla ei ole, Määttänen kertoo.

Helsingin Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välisten, 14 kilometrin pituisten tunneleiden ja asemaluolien louhintatyöt saatiin valmiiksi vuoden 2014 alussa, minkä jälkeen siirryttiin täysipainoisesti asemien ja ratalinjojen rakentamiseen. Länsimetron ensimmäinen vaihe avataan liikenteelle ensi vuoden elokuussa.

Sähköinsinööritoimisto Niemistö laati kahdeksan uuden aseman sähkö-, tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitelmat konsulttiryhmänä yhdessä Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n kanssa.

– Asemat ja tunnelit ovat tulleet kyllä tutuiksi. Näin töiden loppuvaiheessa vierailutiheys työmailla tiivistyy jatkuvasti, yhtiön suunnittelujohtaja Tomi Määttänen kertoo.

Länsimetron kakkosvaihe tuo lisää vastuuta

Vaikka uusien metroasemien turvalaitteiden asennuksissa ollaan pääsemässä vasta kunnolla vauhtiin, on monien Niemistön toimiston työntekijöiden katse suunnattu jo tiukasti kohti kauempana lännessä siintävää Kivenlahtea ja Länsimetron kakkosvaiheen suunnitelmia.

Vuonna 2020 käyttöönotettavan Matinkylän Kivenlahden välisen osuuden louhintatyöt ovat jo parhaillaan käynnissä, ja asemien rakennusvaiheeseen olisi tarkoitus siirtyä heti ensi vuonna käyttöönotettavien asemien valmistuttua.

Kakkosvaiheessa Niemistön toimiston vastuut lisääntyvät entisestään kun suunnitteluvastuuseen tulevat mukaan kaikkien uusien asemien lisäksi myös raidealueiden ja tunneleiden sähkö- ja automaatiojärjestelmien suunnittelutyöt. Suunnitelmat laaditaan kolmen toimiston yhteistyönä. Ensimmäisen vaiheen suunnittelussa mukana olevan Insinööritoimisto Tauno Nissisen lisäksi kakkosvaiheen konsulttiryhmässä on mukana myös Granlund Oy.

– Osaamisemme täydentävät toisiaan. Keneltäkään meistä ei löydy yksin kaikkea suureen hankkeeseen vaadittuja resursseja ja osaamista.

Yhteistyötä kovenevilla markkinoilla

Sähkösuunnittelualalla on nähty viime vuosina voimakasta keskittymistä alan suurempien toimijoiden ostaessa lähes kilpaa pienempiä suunnittelutoimistoja markkinoilta. Parinkymmenen hengen keskisuuret suunnittelutoimistot eivät ole vielä katoava luonnonvara, mutta kilpailu kovenee jatkuvasti.

– Kehitys on ymmärrettävää, mutta tämä on koko alan kannalta kaksiteräinen asia jos entistä harvalukuisemmat toimijat kilpailevat entistä kovemmin toisiaan vastaan, Määttäset sanovat.

Niemistön ratkaisu kovenevaan kilpailuun on ollut erityisosaamiseen panostaminen sekä yhteistyön tiivistäminen muiden keskisuurten ja myös suurempien toimistojen kanssa. Länsimetron kaltaisissa, teknisesti vaativissa jättihankkeissa tämä on jopa välttämätöntä.

Suunnitelmia myös Pisararadalle

Nissinen, Niemistö, Granlund -konsortiokolmikko on myös suunnitteilla olevan Pisararadan sähkö- ja automaatiojärjestelmien suunnittelija. Tämän ennen kaikkea pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä parantavan, arviolta lähes miljardin euron arvoisen hankkeen toteutus odottaa yhä virallista päätöstä.

Pääkaupunkiseudun suurten liikennehankkeiden kustannuksista puhuttaessa Määttäset muistuttavat, että hankkeilla on valtava merkitys paitsi pääkaupunkiseudun kehittämiselle, myös koko Suomen rakentamiselle ja valtakunnalliselle työllisyystilanteelle.

– Pääkaupunkiseudun infrahankkeet ovat tärkeä veturi koko Suomen taloudelle ja ne hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Tätä ei pitäisi väheksyä päättäjätasolla, Teemu Määttänen sanoo.

Suuret hankkeet työllistävät vuosia

Suurten hankkeiden ansiosta Niemistön perustyökanta on kunnossa vuosiksi eteenpäin, mutta työkalenteria täydennetään tavanomaisemmilla asuinrakennusten, liikekiinteistöjen ja sairaaloiden suunnitelmilla. Tällä tähdätään paitsi työkuorman ja resurssien tasaamiseen, myös oman monipuolisen osaamisen ylläpitämiseen.

Suurempiin projekteihin sitoutunut suunnittelutoimisto ei ole muiden tapaan herkkä suhdannevaihteluille, mutta vastaavasti jopa vuosien työt ratkaiseviin tarjouskilpailuihin pitää valmistautua äärimmäisen huolellisesti.

– Suurista hankkeista saa peruskuormaa pitkäksi ajaksi, mutta hankkeiden päättyessä on hyvä, että kaikki työt eivät pääty kerralla, Tomi Määttänen kertoo.

Järjestelmien vaatimukset kasvavat

Sähköisen talotekniikan merkitys on jatkuvasti kasvussa varsinkin vaativammissa kohteissa, mutta tavallisemmissa asunto- ja liikerakennuskohteissa sähköisen talotekniikan painoarvo jää Teemu Määttäsen mukaan usein yhä turhan vähäiselle huomiolle.

– Kohteissa, missä esimerkiksi turva- ja automaatiojärjestelmät on integroitu yhteen, tunnustetaan, että sähköisen talotekniikan suunnittelu on erittäin vaativaa hommaa, mutta pienemmissä kohteissa tämä saattaa joskus hieman unohtua. Järjestelmät ja järjestelmien vaatimukset kasvavat jatkuvasti, ja tämä pitäisi osata huomioida paremmin jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Suuremmissa kohteissa tilaajien osaaminen on pääasiassa kuitenkin niin hyvällä tasolla kuin se Suomen kokoisessa maassa vain voi olla.

– Länsimetron tunnelihankkeet ovat suuruusluokassaan aivan eri sarjaa kaikkiin muihin viime vuosina toteutettuihin hankkeisiin verrattuna. Kaikilla hankkeen osapuolilla on riittänyt uutta opeteltavaa, Tomi Määttänen sanoo.

Julkisissa hankkeissa avoimet tarjouskilpailut tuovat monesti oman mielenkiintoisen lisämausteen laitevalintoihin varsinkin jos järjestelmän osa-alueita kilpailutetaan erikseen.

– Käytännössä suunnitelmat pitää tehdä ensiksi riittävän yleisellä tasolla, jotta asennettavat laitteet voidaan kilpailuttaa ja valita vasta suunnitelmien valmistumisen jälkeen, ja tehdä lopulliset suunnitelmat vasta laitevalintojen jälkeen.

Rakennusautomaatiopuolella tämä johtaa Tomi Määttäsen mukaan usein varsin kaavamaisten ratkaisujen valintaan.

– Yksityisellä puolella voidaan ostaa mitä halutaan ja suunnitelmat voidaan tehdä valmiiksi jotakin tiettyä järjestelmää silmällä pitäen, mutta julkisella puolella ei koskaan tiedä etukäteen mitä sitä sinne tulee.

Mitä enemmän eri valmistajien laitteita kohteeseen asennetaan, sitä haastavammaksi järjestelmien rajapintojen hallinta ja ylläpito tulee kaikille osapuolille.

– Loppupelissä tämä on käyttäjän ongelma jos ylläpidossa on useiden eri toimittajien laitteita, Teemu Määttänen sanoo.

Terveisiä urakoitsijoille ja rakennuttajille

Teemu MäättänenSähköurakoitsijoista Vuoden sähkösuunnittelija ei keksi mitään pahaa sanottavaa.

– Monissa kohteissa automaatiourakoita voisi siirtää enemmänkin LVIA-puolelta sähkösuunnittelijoiden ja -urakoitsijoiden tehtäväksi, sillä myös LVI-järjestelmiä pyörittävät automaatiojärjestelmät ovat luonteeltaan ennen kaikkea sähköisiä järjestelmiä, Määttäset tuumaavat.

Rakennuttajille terveisinä Määttäset haluavat muistuttaa, että sähköteknisten järjestelmien vaatiman tila- ja reittitarve on kasvanut tekniikan lisääntyessä ja esimerkiksi palonkestoisuusvaatimusten tiukentuessa. Kahdennettuja järjestelmiä vaaditaan yhä useammin, mutta aina näitä vaatimuksia ei osata huomioida riittävästi tila- ja reittisuunnittelussa.

Määttäset vastaanottivat Vuoden sähkösuunnittelijan kunniakirjan Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaarissa 27.8.2015 Helsingin Suomalaisella Klubilla.

– Kyllä tätä pitää osata arvostaa. Alalla ei ole kovin montaa virallista tunnustusta, eikä tällaisia ole meillekään liikaa tullut.

Perheyritys toisessa polvessa

Teemu Määttänen omistaa 24 henkeä työllistävän suunnittelutoimistoa yhdessä yhtiön suunnittelujohtajana työskentelevän veljensä Tomi Määttäsen ja kolmen muun suunnittelijaosakkaan kanssa.

Insinööri Esko Niemistö perusti yrityksen vuonna 1953. Määttästen isä Taisto Määttänen tuli Niemistön palvelukseen 1960-luvulla ja osti yrityksen enemmistön 1980-luvun alussa, mutta jo tuolloin arvostettua ja tunnettua nimeä ei haluttu lähteä kuitenkaan suotta vaihtamaan.

Taisto Määttänen toimi yrityksen johdossa vuoteen 2006 saakka, jolloin Teemu otti ja osti vetovastuun isältään. Tomi Määttänen tuli yrityksen palvelukseen täysipäiväisesti vuonna 2009 kymmenen Valmetin palveluksessa vietetyn vuoden jälkeen.

Molemmat veljekset ovat valmistuneet diplomi-insinööreiksi TKK:n sähkötekniikan osastolta, joka tunnetaan nykyisin Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakouluna. Yrityksen työntekijöiden keski-ikä on reilusti alle 40 vuotta, mutta joukkoon mahtuu myös monia kokeneita, pitkän linja sähkösuunnittelijoita.

– Perinteisesti yritys on toiminut pääasiassa talonrakennusalalla, mutta viime vuosina painopiste on siirtynyt enemmän liikennehankkeiden suuntaan, Teemu Määttänen kertoo.

Samalla yritys on onnistunut kasvamaan tasaisesti viime vuosina kannattavuuden kärsimättä. Talotekniikkapuolta ei ole haluttu unohtaa kokonaan, vaan suurempien liikennehankkeiden rinnalla tehdään jatkuvasti myös toimisto- ja liikerakennusten sekä koulujen ja hoitolaitosten suunnitelmia.


Teemu Määttänen
Syntynyt: 1966 Helsingissä
Koulutus: Sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri, TKK.
Työhistoria: Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistön palveluksessa vuodesta 1990.
Harrastukset: Mökkeily, kalastus ja maastohiihto.

Tomi Määttänen
Syntynyt: 1970 Helsingissä
Koulutus: Säätö- ja automaatiotekniikan diplomi-insinööri, TKK.
Työhistoria: Valmet paperikoneet/Metso Paper 1998 – 2009, Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistön palveluksessa vuodesta 2009.
Harrastukset: Mökkeily, perheen lasten urheiluharrastukset.

 
Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö

Perustamisvuosi: 1953
Liikevaihto (2014): 2 944 000 euroa
Henkilöstön lukumäärä: 24
Kotipaikka: Helsinki, Malmi
Erityisosaaminen: raideliikenteen erityissähköjärjestelmät ja tele-, turva- ja automaatiojärjestelmät