Monipuolinen sähköura Puolustusvoimissa

4.8.2014

Yli 30-vuotisella urallaan puolustusvoimissa Ari Lyyski on ollut tiiviisti tekemisissä sähkön, elektroniikan ja viestiliikenteen kanssa. Työn rikkautena ovat olleet erityisesti laaja työkenttä ja erinomaiset kouluttautumismahdollisuudet.

Kuva Alli Mäkinen

Ennen sotilaseläkkeelle jäämistään toukokuussa Ari Lyyski työskenteli Kauhavalla ilmavoimissa viestitoiminnan vastuualueen päällikkönä.

– En ole enää varsinaisesti ollut asentamassa järjestelmiä, vaan enemmänkin mukana toiminnan suunnittelussa, ylläpidossa ja esimiestehtävissä. Uran aikana olen kuitenkin saanut työskennellä aika laajalla skaalalla perinteisten sotaväen viesti- ja sähköjärjestelmien kanssa, Lyyski kertoo.

Hän aloitti aikanaan viestialan kouluttajan tehtävistä Vaasan rannikkopatteristossa. Vaasassa oli koulutustalo, johon rakennettiin erilaisia opetusjärjestelmiä. Siellä oli muun muassa ensimmäisiä  ideotykkijärjestelmiä. Lyyski on päässyt urallaan asentamaan lisäksi esimerkiksi ensimmäisiä digitaalisia puhelinvaihteita sekä AV-, kulunvalvonta-, rikosilmoitin- ja tutkajärjestelmiä.

Ari Lyyski (kuva Alli Mäkinen)– Minulla on ollut vähän hyvää tuuriakin, mutta aina tietysti myös mielenkiintoa teknisiin järjestelmiin. Olen päässyt suopealla suhtautumisellani aina erilaisiin projekteihin mukaan.

Myöhemmin myös sähkötöiden- ja käytön johtajan tehtävät ovat tulleet Lyyskille tutuiksi. Hän on toiminut lisäksi pääesikunnan teknisen tarkastusosaston valtuutettuna tarkastajana ja varmennustarkastanut puolustusvoimille hankittuja laitteistoja.

– Kun PV:lle on tehty uusi järjestelmä, olen saanut tarkastaa sen sähköturvallisuuden viranomaisen roolissa. Se on ollut antoisa ja hyvä tehtävä oman ammattitaidon ylläpidon kannalta, Lyyski toteaa.

Hän arvelee, että siviilipuolella työtehtävät olisivat rajoittuneet pelkästään esimerkiksi sähköasennuksiin. Puolustusvoimissa työtehtävät ovat olleet monipuolisia. Lisäksi puolustusvoimien sähköteknisellä alalla toimii verrattain pieni ydinporukka, joka tuntee hyvin toisensa. Sen ansiosta yhteistoiminta ja neuvojen kysyminen on ollut helppoa.

– Meidän työn ero ja rikkaus onkin ehkä se, että meillä on vähän ihmisiä, mutta sitten taas työkenttä on hyvin laaja verrattuna siviilisektoriin, Lyyski kiteyttää.

Sähköalalla alusta alkaen

Lyyskillä on sähköalan koulutus niin siviilipuolelta kuin sotaväen puolelta. Hän suoritti aikanaan ammattikoulun sähköpuolelta Vaasassa. Lisäksi Lyyski on valmistunut aasan teknillisestä oppilaitoksesta sähkövoimalinjalta. Ura lähti käyntiin kesätöistä Laihian sähkössä.

– Kun pääsin ensimmäisiin kesätöihin, olin lajittelemassa kaapeleita. Seuraavana vuonna, kun oli ajokortti, sain lähteä sähköasentajan mukana rakennuksille tekemään sähköasennuksia. Se vanhempi sähköasentaja oli ma veljeni, hän naurahtaa.

Puolustusvoimien puolelta Lyyski on peruskoulutukseltaan opistoupseeri. Sotaväen sähkö- ja viestialan koulutuksen hän on saanut Riihimäellä.

– Sotaväkihän on kouluttanut meitä ihan uran alusta asti omilla kursseillaan. Se on ennemminkin ollut sellaista tietyille laitteille ja järjestelmille kohdistettua koulutusta Lyyski kertoo.

Lisä koulutuksena Lyyski on käynyt muun muassa monia Sähköinfon kursseja, kuten pätevyyspäiviä, käytön johtajille ja sähkötöiden johtajille järjestettäviä kursseja sekä standardimuutoksiin liittyviä koulutuspäiviä.

Ari Lyyski (kuva Alli Mäkinen)– Olen suorittanut myös Sähköinfon sähkötyöturvallisuuskouluttajakurssin. Se oli hyvä kurssi, koska siitä sai sähkötyöturvallisuuskortin ja valmiuden pitää itse vastaavia kursseja. Moni on hyötynyt siitä sitten kauttani.

Lyyski kiittelee, että kurssit ovat olleet yleensä yhden päivän mittaisia. Toisaalta myös kahden päivän mittaisissa kursseissa on puolensa.

– Siinä ehtii esimerkiksi vähän katsomaan ja vertaamaan, miten meillä puolustusvoimissa asiat hoidetaan ja kun kurssi taas jatkuu, pystyy kommentoimaan ja antamaan palautetta, Lyyski toteaa.

Lyyskillä on ollut sähköpätevyys 2 Vaasan teknillisestä oppilaitoksesta valmistuttuaan ja sähköpätevyys 1 vuodesta 2006 alkaen.

– Minulla on ollut SP1- urakointioikeudet sekä siviilissä että täällä eli niistä on tehty erilliset ilmoitukset. Sehän tulee sieltä laista, että rekisteröinti pitää olla siellä, missä sitä työtä suoritatkin.

Ei mitään erivapauksia

Lyyskin mukaan sotaväessä käytetään paljon niin sanottuja kenttäsähköjärjestelmiä eli järjestelmiä, joita levitetään pitkin maastoa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset voimakoneet, sähkö- ja viestijärjestelmät.

Puolustusvoimat toimivat pääasiassa järjestelmien käyttäjänä ja ovat mukana suunnittelussa. Toteutuksesta vastaa muut tahot. Esimerkiksi Puolustushallinnon rakennuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt hoitavat kiinteistöihin liittyviä asioita ja Finavia puolestaan vastaa kenttään liittyvien järjestelmien ylläpidosta ja toteutuksesta.

– Olemme monesti se liikkeelle laittava osapuoli projektissa ja esitämme käyttäjänä jonkun tarpeen. Siinä on yleensä mukana suunnitteluryhmä. Sitten vastuu siirtyy ulkopuoliselle toteuttajalle ja lopuksi siirrymme käyttäjäksi, Lyyski selittää.

Hän toteaa, että Puolustusvoimat on periaatteessa ihan samanlainen organisaatio kuin mikä tahansa muukin. Erilaisia sähköteknisiä järjestelmiä löytyy kuitenkin erittäin paljon aina lentokoneista simulaattoreihin, tutkiin, tietotekniikkaan ja elektroniikkaan, joten kokonaisuus on jaettu sektoreihin. Jokaisella sektorilla on oma sähkötöiden johtaja. Yksi käytön johtaja vastaa järjestelmien käytöstä.

– Puolustusvoimat on vähän vieras työympäristö muille ihmisille. Monesti he ajattelevat, että teemme näitä asioita jotenkin eri lailla täällä kuin muualla, mutta ei se pidä paikkansa. Olemme ihan samojen lakien, määräysten, asetusten ja standardien piirissä.

Puolustusvoimissa on lisäksi joitain erityisiä normeja, joilla toimintaa voidaan ohjata, mutta nekin pohjautuvat lakiin.

Määräyksiä täytyy soveltaa niin, että ne käyvät esimerkiksi kenttäsähköjärjestelmille ja erityislaitteille.

– Sähkötyöturvallisuuskoulutukset ja muut pakolliset pätevyydet on samalla tavalla hoidettava kuntoon kuin kaikkien muidenkin. Ei siinä ole mitään erivapauksia.

Sähköura jatkuu siviilissä

Vaikka sotilasura loppuikin toukokuussa, sähköura jatkuu siviilipuolella. Lyyskin tarkoituksena on jatkaa Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa sähköalan kouluttajana. Hän on opiskellut Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja valmistuu opettajaksi vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on myös suorittaa näyttötutkintomestarikoulutus.

Lyyskiltä löytyy mielenkiintoa myös yrittäjyyteen, joten perusopintojen lisäksi hän on osallistunut parinkymmenen hengen yrittäjyys- ja yrittävyysryhmään.

– Päästään ryhmässä tutustumaan erilaisiin paikkoihin. Ollaan oltu käymässä oppilaitoksissa ja yrityksissä. Porukan henki on sellainen yrittävä. Kaikilla on vähän samanlainen ajatus, että haluaa olla yrittäjämäinen.

Lyyskin mukaan taloautomaatio-,tietotekniset- ja valokuitujärjestelmät lisääntyvät voimakkaasti ja niihin hän aikoo perehtyä kouluttajan tehtävissään.

– Työ rajautuu enemmän niihin järjestelmiin, mitä kullakin on kotonaan eli ei mitään laajoja järjestelmiä.