Sähköala hakee paikkaansa sosiaalisessa mediassa

5.6.2020

LinkedIn on lisännyt näkyvästi suosiotaan yritysten viestintäkanavana ja teknisten alojen ammattilaisten keskustelupaikkana.

Sähköalan yritykset ja tekniset kauppiaat alkoivat perustaa aktiivisesti Facebook-sivuja viitisen vuotta sitten. Siviilielämässä Facebook on edelleen aikuisten ylivoimaisesti suosituin sosiaalisen median kanava, mutta työelämän puolella LinkedIn on ajamassa Facebookin ohi ammatillisessa viestinnässä.

Samalla alun perin yritysten rekrytointikanavaksi perustettu palvelu on kasvanut aidosti toimivaksi keskustelualustaksi, jossa käyttäjät haluavat profiloitua ammatillisten aiheiden kautta vapaa-ajan harrastuksista kertomisen sijaan.

– LinkedInissä ovat nykyisin kaikki. Päämiehet, kilpailijat ja vanhat ja tulevat asiakkaat, Teletukku oy:n tuotepäällikkö Paul Bergman sanoo.

Yritys on erikoistunut esitystekniikkaan ja antenniratkaisuihin. Sähköalalla audiovisuaalisen alan ammattilaiset ovat profiloituneet muita aktiivisemmiksi verkkokeskustelijoiksi.

– AV-puolella ihmiset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan someen, mutta meidänkin sivuillamme voisi olla enemmän keskusteluja. Suomi on niin pieni maa, että ihmiset uskaltavat ottaa yhteyttä ihan puhelimellakin, jos heille tulee kysymyksiä, Bergman sanoo.

Kaapelinvalmistaja Prysmian Groupin myyntipäällikkö Aki Rannankaan mukaan tuotteiden teknisiä ominaisuuksia käsittelevät LinkedIn-päivitykset eivät herätä juurikaan keskustelua sosiaalisessa mediassa, vaikka kysymyksiä muuten tulisikin.

– Kuluttajapuolella tilanne olisi varmasti täysin toinen, mutta B2B-puolella julkista keskustelua syntyy harvoin, Ranta sanoo.

Prysmianin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Eeva Aunesluoman ja myyntipäällikkö Katja Sepän mukaan tuoteuutuuksien lisäksi yrityksen kanavissa kerrotaan esimerkiksi mielenkiintoisista projekteista ja yrityksen yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja yhteiskuntavastuusta. Myös yrityksen naisia nostetaan aktiivisesti esille.

– Sähköalalla toimivat naiset haluavat lisää naisia alalle, ja tasa-arvon edistäminen kuuluu myös konsernin kestävän kehityksen tavoitteisiin, Aunesluoma kertoo.

LinkedIn lokalisoituu

LinkedIn tuli kuvioihin korostetun kansainvälisenä, pelkästään englanninkielisenä alustana, mutta nykyisin Suomessa ollaan siirtymässä suosiolla suomenkielisiin viesteihin. Jos tavoiteltavat asiakkaat ja kontaktit ovat suomalaisia, eikä paikallisia päivityksiä ole suunnattu maan rajojen ulkopuolelle, on suomenkielisen yleisön keskustelua turha alkaa vääntämään englanniksi.

Myös kansainvälinen suuryritys ABB on ryhtynyt lokalisoimaan sosiaalisen median kanaviaan. ABB oy:n markkinointiviestintäpäällikkö Maria Haaviston mukaan konsernin viestintä jakautuu kansainvälisiin ja paikallisiin kanaviin. Lisäksi eri toimialueilla on omat kanavansa.

– ABB on LinkedInissä yhtymänä, ja eri bisneksillä on omia kanavia, mitä jaetaan ja myös lokalisoidaan esimerkiksi kääntämällä kansainvälisiä lehdistötiedotteita suomeksi, Haavisto kertoo.

Monet yhtiön työntekijät osallistuvat LinkedInissä markkinointiviestien ja teknisen asiantuntijatiedon jakamiseen omilla henkilökohtaisilla kanavillaan.

– Tämä toimii todella hyvin. Jos 50 meidän työntekijäämme jakaa postituksen omille verkostoilleen, me tavoitamme melko laajan joukon ihmisiä, Haavisto sanoo.

Yritys on mukana myös kuvaviestien välittämiseen kehitetyssä, erityisesti nuorison suosimassa Instagramissa.

– Siellä me keskitymme erityisesti yrityksen hyvän työnantajakuvan tuomiseen esille opiskelijoille.

Twitter on yhä kysymysmerkki

Esimerkiksi talotekniikka-alan taloushallinto-ohjelmistoja toimittava Admicom Finland oy on mukana kaikissa yleisimmin käytettävissä sosiaalisen median kanavissa.

– Tiktokissa me emme vielä ole. Instagram on meillä selvästi rennoin kanava ja Linkedin ja Twitter vakavampia. Facebook on siltä väliltä, yhtiön markkinointiassistentti Laura Kauppinen kertoo.

Admicomin myyntipäällikkö Halla Hännisen mukaan lyhytviestipalvelu Twitterin "tviittauksiin" panostetaan muita kanavia vähemmän.

– Twitter sopii ehkä parhaiten politiikan tai Kim Kardashianin kuulumisten seuraamiseen, mutta ainakaan Suomessa se ei tunnu olevan yritysviestinnän pääasiallinen kanava. Mutta silti mekin haluamme olla siellä, jotta tavoitamme tarvittaessa tärkeät ihmiset myös sitä kautta, Hänninen pohtii.

Kauppisen mukaan yrityksen verkkoprofiili halutaan pitää mahdollisimman aidon näköisenä välttämällä esimerkiksi liian lavastettujen markkinointikuvien käyttöä päivityksissä.

– Sosiaalinen media on meille myös rekrytointikanava, ja me haluamme näyttää, että meille on kiva tulla töihin, Kauppinen sanoo.


    
  

Sosiaaliseen mediaan kannattaa hypätä mukaan

Näkökulma, KNX Finland ry:n toiminnanjohtaja Kiia Einola.

Sosiaalisen median merkitys työelämässä kasvaa kohisten. Palveluita löytyy moneen lähtöön ja usein juuri sen oikean löytäminen voi olla vaikeaa. Ymmärrettävästi sähköurakointipalveluiden mainostaminen Snapchatissa ei välttämättä tunnu mielekkäältä ja Facebookissakin oikean verkoston löytyminen voi olla vaikeaa.

LinkedIn on alustana hieman erilainen kuin muut. Palvelussa edustetaan “työminää” ja usein myös yritystä, jossa sattuu sillä hetkellä olemaan töissä. Syötteeltä puuttuvat arkielämän kauppareissujen päivittelyt ja selfiet, joten se on sopiva alusta myös henkilölle, joka ei muuten viihdy sosiaalisen median loputtomassa päivitysvirrassa. Palvelussa on tällä hetkellä noin 1,2 miljoonaa suomalaista käyttäjää, joten on selvää, että kyseessä on merkittävä alusta työelämän kannalta.

LinkedInin hyödyt tulevat kerätyn verkoston kautta ja siellä voi helposti lähestyä ihmisiä työasioissa. Kontaktipyynnön lähettäminen siellä ei tunnu yhtä henkilökohtaiselta, kuin vaikka Facebookissa kaveripyynnön lähettäminen. Verkostoa voi hyödyntää myynnissä, töiden haussa ja sopivan työntekijän etsinnässä. Parhaimmillaan LinkedIn tarjoaa kanavan pysyä perillä juuri omaa alaa koskevista uutisista ja tapahtumista.

Tilin luomisesta on hyötyä myös sähköalalla, eikä tilin ylläpitäminen vaadi älyttömiä ponnistuksia. LinkedInissä on helppo jakaa yrityksen kuulumisia ja sisällyttää yrityksen perustiedot yhdelle sivulle. Alustan kautta voi myös hakea työntekijöitä ja LinkedIn osaa ehdottaa esimerkiksi avoimia sähköasentajapaikkoja kaikille henkilöille, jotka ovat laittaneet sähköasentamisen kiinnostuksiinsa tai taitoihinsa. Tärkeää onkin käyttää avainsanoja ahkerasti, jolloin työ löytää tekijänsä ja toisinpäin.

Nopealla etsinnällä sähköurakoitsijat eivät ole vielä kovin vahvasti edustettuina palvelussa. Lähinnä suurimmat yritykset, kuten Caverion oy ja Are oy ovat löytäneet tiensä LinkedIniin. Yritysten sivut ovatkin hyvä esimerkki siitä, miten alustaa voi hyödyntää mainostamiseen ja työntekijöiden hakuun.

LinkedIniin liittymällä voi saada kohtuullisesti näkyvyyttä pienellä vaivalla ja panostamalla vähän enemmän näkyvyyttä voi saada jo runsaasti. Sosiaalisen median merkitys työelämässä ei ainakaan tule vähenemään tulevaisuudessa, joten kelkkaan kannattaa hypätä heti. Mitä enemmän alan käyttäjiä ja yrityksiä palvelussa on, sitä hyödyllisempi se on kaikille.
  


Sähköalan LinkedIn-sivu

Sähköala Facebookissa