Granlund Oy:n Pekka Metsi: Asiakaskokemukset ja allianssit kunniaan

31.10.2017

Talotekniikan tulee mahdollistaa kiinteistön käyttäjien hyvinvointi. Päämäärään vie tie, joka edellyttää entistä enemmän läpinäkyvyyttä, alliansseja, tuottavuutta ja palvelullistamista.

Pekka Metsi. Kuva Olli Häkämies.Talotekniikkasuunnittelun nykyisessä toimintaympäristössä vaikuttaa kaksi päävirtaa. Toisaalta suunnittelutöissä tarvitaan edelleen tietynlaista konservatiivisuutta – kaikkea kun ei voi kokeilla ja pilotoida asiakkaiden kustannuksella – ja toisaalta taas tekniikka etenee ja uusia ideoita syntyy vinhaa vauhtia.

– Ratkaisujen täytyy toimia pitkälti yli takuuajan ja joustaa tulevissa muutoksissa. Toimintaa kannattaa kuitenkin koko ajan kehittää. Esimerkiksi meillä pitkät perinteet ja vankka kokemus yhdistyvät startup-henkeen, Granlund Oy:n toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Pekka Metsi sanoo.

Granlundin osaaminen on viime vuosikymmeninä laajentunut talotekniikkasuunnittelusta kiinteistö-, energia- ja ympäristöasioiden konsultointiin sekä kiinteistöjen ylläpidon hallintajärjestelmiin tietokanta- ja laskentasovelluksineen. Kasvua ja kehitystä yritys on monen kansainvälisen kilpailijan tavoin hakenut myös ostamalla pienempiä alan yrityksiä.

Metsi arvioi talotekniikka-alan tilanteen Suomessa nyt rauhoittuneen. Ostettavaa ei enää pilvin pimein löydy. Mutta miten jäljelle jääneet pienet yritykset pärjäävät jatkossa?

– Asiakkuudet ovat avainasemassa kaiken kokoisilla toimijoilla. Pienet yritykset pystyvät ketterästi palvelemaan asiakkaitaan, mutta sen lisäksi niiden täytyy erikoistua.
 

Kommunikointia loppukäyttäjän kanssa

Työsarkaa riittää, sillä hyvän asiakaskokemuksen luominen edellyttää paljon nykyistä aktiivisempaa kommunikointia loppukäyttäjien kanssa. Metsin mielestä rakennus- ja kiinteistöala ei osaa myydä tietotaitoaan ja tärkeiksi katsomiaan asioita. Muutos tulee, kun loppukäyttäjät rupeavat äänestämään jaloillaan ja rahoillaan.

– Talotekniikan perimmäinen tarkoitus on käyttäjien hyvinvointi rakennetussa ympäristössä. Granlund on osaltaan edistänyt tätä missiota tuomalla Suomeen yhdysvaltalaisen WELL Building Standard -sertifiointijärjestelmän, joka laajentaa rakennusten ympäristösertifiointia kiinteistön hyvinvointivaikutusten mittaamiseen.

WELL-sertifioinnin taustalla on ajatus käyttäjien viihtyvyyden suorasta vaikutuksesta terveyteen ja edelleen työn tuottavuuteen. Sertifioinnin luokitus perustuu seitsemään kategoriaan: ilmaan, veteen, valoon, mieleen, ravitsemukseen, kuntoon ja viihtyisyyteen.
 

Kurssinmuutos kohti kuluttajabisnestä

Suomalaisen rakennusalan haasteina Metsi näkee läpinäkyvyyden puutteen ja pirstaloituneen toimintatavan.

– Koska loppukäyttäjät viime kädessä maksavat myös rakennuskustannukset, meidän pitäisi kuunnella heitä paljon herkemmin ja esimerkiksi TripAdvisorin tapaan avata käyttäjienkin kokemuksia tiloista ja rakennuksista. Tällainen kurssinmuutos kuluttajabisneksen suuntaan tietysti pelottaa monia toimijoita, eikä etene nopeasti.

Metsi liputtaa vahvasti talotekniikkaalan allianssimallia, jossa nykyaikainen johtaminen yhdistyy tiimiytettyyn toimintaan ja yhteisiin tavoitteisiin. Hankkeissa se nostaa laitetoimittajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistä painoarvoa siiloutumisen sijaan.

– Näen myös palvelullistamisessa paljon mahdollisuuksia. Tilat, tekniikka ja oikeastaan koko rakennus voitaisiin jatkossa tuottaa palveluna. Koska kaikkein mullistavimmat palveluinnovaatiot tyypillisesti tulevat ulkopuolelta, alamme täytyy kuitenkin kovasti skarpata.