Määräluetteloista ase hukkatyötä vastaan

31.10.2017

Talotekniikka-alalla suunnitteluaineistosta tuotettujen sähköisten määräluetteloiden käyttöönotto on kompastellut vuodesta toiseen vastuukysymysten pallotteluun ja tilaajien passiivisuuteen.

Rakennusalan tietomallinnusta kehittävä Building Smart -foorumi julkaisi pari vuotta sitten ohjeet talotekniikan määräluetteloiden tuottamiseen. Niissä kuvataan, miten suunnittelijan tulee toimia, jotta urakoitsija saa tilaajan määrittelemät määrät urakkalaskennan pohjaksi.

Foorumin talotekniikan toimialaryhmän puheenjohtaja, Granlund Oy:n teknologiajohtaja Tero Järvinen kertoo, että ohjeen ja määrälaskennan käyttöönottoa oli tarkoitus vauhdittaa keväällä 2017 käynnistyneellä ja lokakuussa päättyneellä KIRA-digi -hankkeella. Hanke ei kuitenkaan toteutunut suunnitellussa muodossa, koska sopivaa pilottikohdetta ei löytynyt.

– Hankkeen alussa laskin, että talotekniikan määrälaskennalla on mahdollista saavuttaa noin 50 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Laskelma perustuu tilastokeskuksen rakennettuihin neliöihin, jotka on suhteutettu urakoitsijoilta saatuihin neliöpohjaisiin hinnoittelumalleihin eri kohteissa, Järvinen sanoo.

Määrillä tarkoitetaan asioita, mitkä ovat nähtävissä 2D-piirustuksissa, ja mistä kappale- ja metrimäärät voidaan laskea. Suunnittelijoiden kielellä sanottuna kyse on IFC-tietomallista.

– Tietomallisuunnitelmissa on mukana paljon muutakin, mikä ei IFC-mallissa näy. Esimerkiksi laiteluetteloissa on keskuskoneet, joiden tarkkoja tietoja ei IFC-mallista löydy. Nyt kun urakoitsija laskee kymmenen kohdetta, joista realisoituu yksi, niin yhdeksän muunkin kohteen laskentakustannukset ovat mukana voittaneessa urakassa. Toisin sanoen tilaaja loppupeleissä maksaa sen, että urakoitsija laskee urakoita, jotka menevät ohi.

Järvinen korostaa, että suunnitteluaineistosta tuotettujen määrälistojen käyttö tekisi tarjouksista tasapuolisia, kun kaikki kilpailijat laskisivat työt samoilla reunaehdoilla.

– Tämän jälkeen urakoitsijan saamaan katteeseen vaikuttaisi projektiosaaminen, organisaation ja myynnin tehokkuus, asentajien ammattitaito ja logistiikka, Järvinen sanoo.

Rakennuttajat eivät tilaa määräluetteloita

Sähkö- ja LVI-tekniikassa määräluetteloita koskevat periaatteet ovat pitkälle samoja. Granlundin sähköosastolla ryhmäpäällikkönä toimiva Ralf Lindström kertoo, etteivät rakennuttajat juurikaan ole olleet kiinnostuneita tilaamaan sähköpuolen määräluetteloita urakkalaskennan pohjaksi.

– Olemme toimittaneet sähköpuolen tietomallista tuotettuja määräluetteloita noin kahteenkymmeneen eri projektiin parin viime vuoden aikana. Joskus tilaaja on halunnut määritellä tavoitehinnan sähköurakalle ennen urakka-aineiston laatimista, jolloin olemme arvioineet määriä ennen mallintamista yleissuunnitelmaaineiston perusteella, Lindström kuvaa.

Urakoitsijat ovat kyllä tilanneet määräluetteloita oman tarjouslaskentansa apuvälineeksi. Niitä on toimitettu, mikäli rakennuttaja on antanut siihen luvan. Massat on toimitettu sitoumuksetta lisätietona piirustusten ohella.

– Allianssimuotoisissa hankkeissa urakoitsijoille on toimitettu hankintapakettikohtaisia määrälaskelmia. Niitä on käytetty aliurakoitsijoiden kilpailuttamiseen ja laitehankintojen helpottamiseen, Lindström kertoo.

Hukka-ajan osuus voi nousta 70 prosenttiin

Määräluettelot ovat herättäneet myös keskustelua suunnittelijoiden vastuista – kuka vastaa määräluetteloiden oikeellisuudesta. Building Smart -foorumissa kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että vastuu määrien oikeellisuudesta on tilaajalla.

– Virheiden varalta sopimuksella varmistetaan se, että urakoitsija voi laskuttaa jälkikäteen tehtävistä lisätoimituksista sovitun yksikköhinnan mukaisen hinnan, Järvinen sanoo.

– Suunnittelijan tuottama määräluettelo ei voi koskaan olla sataprosenttisesti täydellinen, sillä oikea elämä on monimutkaisempaa kuin virtuaalielämä. Varsin harvoin määräluetteloissa on kuitenkaan liikaa tavaraa. KIRA-digi -hankkeessa toteutetuissa haastatteluissa arvioitiin, että urakkalaskentaa tekevältä urakoitsijalla 70 prosenttia ajasta kuluu siihen, että tämä laskee metrejä ja kappaleita suunnittelijoiden toimittamista kuvista.

– Mikäli määräluetteloita käytettäisiin, niin suunnitelmissa olevat määrät voitaisiin ilmoittaa kaikille yhteismitallisina. Toisin sanoen kaikki urakoitsijat laskisivat tarjoukset samoilla kappale- ja metrimäärillä, ja tilaaja saisi vertailukelpoisia tarjouksia, Järvinen sanoo.

Määräluettelomaailmassa urakoitsijat voisivat keskittyä varsinaiseen kaupantekoon ja bisnekseen, kuten laite- ja tarviketoimittajien kilpailuttamiseen. Samassa ajassa ehdittäisiin myös laskea aikaisempaa useampi kohde.
  

Artikkeli: Määräluetteloiden laadintaohjeet ST-kortistossa