Rokkifestarien sähköisimmät tyypit

6.8.2008

Festivaalisähkö Oy:n kesään kuului maailmanluokan tähtien konsertteja, rokkifestareita, kesäjuhlia ja paljon muita tapahtumia. Festivaalisähkössä ei kuitenkaan juhlittu, siellä oltiin töissä.

Jouko Riihimaa. Kuva Mikko Käkelä

Yksityisyrittäjä Jouko Riihimaan Festivaalisähkö Oy vastaa tapahtumien sähköjärjestelmistä. Kesäisin yritys työllistää kymmenkunta henkilöä.

– Isoissa yleisötapahtumissa järjestelmät on tehtävä sellaisiksi, että ne ovat itselle itsestään selviä ja kestävät normaalin käytön. Lisäksi järjestelmän on kestettävä muut osapuolet. Kun asiat koko ajan elävät, tuntuu hyvältä tietää, että järjestelmä on tehty tarpeeksi hankalaksi käyttää väärin, Riihimaa kuvailee.

Riihimaa perusti Festivaalisähkön vuonna 2001 tarjoamaan sähköistyspalveluja erilaisille tapahtumanjärjestäjille.

– Teemme tällaisia ”ääriolosuhdekeikkoja”, joissa ollaan ulkona kaikenlaisissa olosuhteissa. Tällaisia palveluja ei moni yritys tarjoa, kertoo Riihimaa.

Kilpailua löytyy lähinnä epäammattimaisemmilta tahoilta, jotka tekevät työn pilkkahinnalla, mutta työn laadusta ei välttämättä ole takeita. Ilmaista työtä vastaan on mahdoton lähteä kilpailemaan hinnalla. Festivaalisähkö panostaakin mahdollisimman alhaisten kustannusten sijasta laatuun.

– Meillä on tavaramerkkinä se, että homma tehdään kunnolla. Tämä helpottaa tapahtumajärjestäjän työtä, kun ei tarvitse miettiä, että tulevatkohan ne sähköt turvallisesti ja ajallaan vai eivät, Riihimaa toteaa.

Kaikki toiveet ovat toteutettavissa

Miksauspöytä. Kuva Mikko KäkeläRiihimaan mukaan ihmiset haluavat tapahtumilta yhä enemmän. Joskus Festivaalisähkö saakin yllättäviä toimeksiantoja.

– Kiinnostavia juttuja on ollut esimerkiksi kuorma-auton lavalle rakennettu esiintymislava, joka on käytössä ajon aikana, kertoo Riihimaa.

Hän toteaa, että jos paikalle menee ajotie, lähestulkoon keikka kuin keikka on tehtävissä.

– Tai itse asiassa vaikkei menisikään, niin on se edelleen tehtävissä, mutta kustannukset alkavat tietysti nousta, hän naurahtaa.

Tapahtumat eivät saa pysähtyä sähkökatkonkaan ajaksi. Kansainvälisissä tapahtumissa tällaisiin asioihin on satsattu jo pidempään.

– Suomessa on liian hyvä sähköverkko. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että sähköä tulee töpselistä aina ja piste.

Digitaaliajassa lyhyimmätkin sähkökatkot lasketaan. Suuressa yleisötapahtumassa vikojen nopea paikantaminen ja rajaaminen ovat tärkeitä kysymyksiä.

– Aina jollakin on joku rikkinäinen laite. Kyse onkin siitä, millaisen efektin se aiheuttaa koko järjestelmään.

Tee-se-itse -viritykset pois verkosta

Jouko Riihimaalla on pitkä kokemus erilaisista sähköjärjestelmistä.

– Hyvinkin vähäisillä tiedoilla järjestelmän saa siihen kuntoon, että se toimii. Mutta onko järjestelmä silloin hengenvaarallinen vai ainoastaan vähän vaarallinen? Se on jo aivan eri asia, toteaa Riihimaa.

Hän on urallaan päässyt ihailemaan jos jonkinlaisia tee-se-itse -virityksiä.

– Paras vähään aikaan oli, kun 32A -voimavirta muuttui suko-pistorasiaksi 20 sentin matkalla, eikä tekijä nähnyt mitään ongelmaa adapterissaan. Hän sanoi, että valohan palaa ja radio soi, Riihimaa naurahtaa.

Sitten hän vakavoituu.

– Joskus tuollaisia virityksiä näkee myös ammattipiireissä. Jos tapahtumassa saattaa olla puolella miljoonalla eurolla kalustoa, ei se voi olla kiinni 200 euron turvalaitteesta.

Festivaalisähkö Oy:n tehtävä ei periaatteessa ole puuttua muiden tahojen sähkölaitteisiin tai -vetoihin, mutta halu tehdä järjestelmästä mahdollisimman turvallinen pakottaa joskus reagoimaan.

– Jos näemme esimerkiksi nakkikiskan pitäjän kaluston olevan riskaabelia, meillä on velvollisuus poistaa asiakas verkosta tai hoitaa turvalliseksi, Riihimaa sanoo.

Myös ammattiylpeys ohjaa joskus neuvomaan muita tahoja.

– Jos jossain menee vaikka bajamajojen valoille roikka puolen metrin korkeudessa kulkuväylällä, niin eihän se oikeasti ole meidän ongelma, mutta kyllä se sähköfirman miinuspisteiksi menee tavallisen asiakaan silmissä, huomauttaa Riihimaa.

Minustako Festivaalisähkäri?

Kuva Mikko KäkeläFestivaalisähkö Oy työllistää erilaisista koulutustaustoista olevia ihmisiä.

– Meillä on töissä sähköasentajakoulutuksen käyneitä ja ihan roudaripohjalta työskenteleviä, Jouko Riihimaa toteaa.

Kytkentöjen tekemiseen tarvitaan ammattiasentaja, mutta kaapelin vetämiseen ei sähkärin papereita vaadita.

Laaja-alainen osaaminen on tapahtumasähköistyksessä etu. Esimerkiksi moottoritekniikan osaaminen tai kuorma-autokortti ja ajokokemus eivät ainakaan haittaa. Sähköalan ammattilaisia Festivaalisähkö kouluttaa Sähköinfon kursseilla.

Työ Festivaalisähkössä on keikkaluontoista ja ihmisen luonne korostuu. Pitää soveltua paineen alla työskentelyyn. Pelihuumoria pitää olla, sillä asiat muuttuvat koko ajan.

– Ei tämä kaikille sovi eikä kuulukaan sopia. On työnantajan tyhmyyttä, jos ei osaa valita hommaan sopivaa kaveria, Riihimaa sanoo.

Hänen mielestään keikkasähkömiehen työ sopii periaatteessa kaikille, mutta kannattaa muistaa, että työ on välillä fyysisesti raskasta.

– Järki pitää olla mukana. ”En oo ikinä antanu periksi” -asenteella saa selän rikki helposti, Riihimaa huomauttaa.

Festivaalisähköistäjälle koko kesä on hektistä työtä. Tyypillisesti tapahtumajärjestäjä järjestää yhden tapahtuman, ja kun viimeinen laulu on laulettu, kaikki hengähtävät.

– Meille se on vain välietappi. On purku ja sitten mennään jo seuraavalle keikalle.