Sähköurakoitsijapäivät paneutui koulutukseen

20.12.2017

Koulutusasiat nousivat pääaiheiksi marraskuussa Hämeenlinnassa järjestetyillä Sähköurakoitsijapäivillä. Päiville osallistuneet noin 300 sähköalan ammattilaista saivat tietoa myös muun muassa talouden näkymistä ja sähköistysalan muutostrendeistä.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULin puheenjohtaja Jussi Kuusela muistutti päivien avauspuheessaan, että vaikka joidenkin mielestä rakentamisen suhdannehuippu on jo saavutettu, se ei päde talotekniikkaan, joka on rakentamisen osalta jälkisuhdanneala.

– Oma käsitykseni onkin, että talotekniikan suhdannehuippu on vielä edessäpäin.

Kuuselan mukaan Suomi on yhä enemmän jakautumassa kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Hän viittasi VTT:n Asuntotuotantotarve 2015 - 2040 -tutkimukseen, jonka mukaan Suomeen tulee rakentaa noin 30 000 asuntoa vuosittain eli yhteensä 760 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä.

– Asunnontuotannon tarve jakautuu 14 suurimmalle kaupunkiseudulle. Niiden osuus koko asuntotuotannosta kasvaa lähes 90 prosenttiin eli noin 680 000 asuntoon. Pääkaupunkiseudulle niistä tulisi tutkimuksen mukaan sijoittumaan noin 350 000 asuntoa, Kuusela perusteli arviotaan alueiden eriytymisestä.

Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että rakentamisen keskittyminen aiheuttaa työvoimapulan lisäksi ammatillisen koulutuksen uudistuksen tuoman haasteen työssäoppimisesta koko alalle ja erityisesti vähäisen rakentamisen alueille.

– Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajaa yhteistyötä kaikkien rakentamisen osapuolien kesken. Tarvitsemme nopeasti erilaisia työkaluja oppimisen seuraamiseen, yhteistyömuotojen luomiseen oppilaitosten, oppilaiden ja yritysten välille sekä koulutusta oppimisen ohjaamisesta entistä enemmän huolehtivalle asentajakunnalle.

 
Reformi herättää kysymyksiä

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun koulutuspäällikkö Vesa Helminen kertoi 1.1.2018 voimaan tulevan koulutusreformin vaikutuksista erityisesti opetuksen kannalta. Uuden lain tavoitteena on ottaa opiskelijoita jatkuvasti sisään oppilaitoksiin ja luoda osaamista tarpeen mukaan. Muutoksilla tähdätään joustaviin opintopolkuihin.

Vesa Helminen – Teoriaopetus käy kuitenkin mahdottomaksi, kun jokainen opiskelija etenee oman suunnitelmansa mukaisesti, Helminen totesi.

Rahoitusleikkausten myötä lähiopetukseen käytettävä tuntimäärä on pienentynyt olemattoman pieneksi.

– Opiskelijat tarvitsevat kuitenkin ohjausta. Miten se toteutetaan kustannustehokkaasti, Helminen kysyi.

Hän esitti joukon muitakin kysymyksiä, joita reformin myötä herää.

– Koska työpaikoilla tapahtuvan oppimisen osuus kasvaa, riittävätkö resurssit nykyisen laaja-alaisuuden ylläpitämiseen. Ja riittävätkö resurssit tarvittavan osaamistason saavuttamiseen, kun työelämän osaamisvaatimukset kasvavat jatkuvasti.

Entä miten varmistetaan laatu? Työelämässä kun tehdään vain sillä hetkellä tarjolla olevia töitä. Näyttöjen riittävä kattavuus on myös Helmisen mielestä haaste.

Koulutussopimus korvaa työssäoppimisjakson

Osana ammatillisen koulutuksen reformia otetaan käyttöön koulutussopimusmalli. Mallin tavoitteena on siirtää oppimista ja tutkinnon suorittamista entistä enemmän työpaikoille, minkä toivotaan parantavan koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Henrik Rousku

– Se on ei-työsuhteista opiskelua työpaikoilla ja korvaa vanhan työssäoppimisjakson. Opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Vähimmäis- tai enimmäismäärää ei ole säädetty, Sähköinfo oy:n tekninen asiantuntija Henrik Rousku esitteli sopimuksen sisältöä.

Koulutuksen järjestäjä tekee koulutussopimuksen työpaikan ja opiskelijan kanssa ja vastaa koulutuksen johdosta ja sopimuksen valvonnasta.

– Työpaikan on nimettävä opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja, Rousku selvitti.

Hän kertoi, että STUL on lähtenyt kehittämään verkko- ja mobiililaitteissa toimivaa sovellusta, projektityönimeltään Toppi, jossa tutkinnon perusteissa määritellyt osaamistavoitteet avataan työpaikalla helpommin ymmärrettäviksi tehtäviksi.