Neljä vuosikymmentä tietoteknisellä alalla

4.8.2015

Sähköinfo Oy:n tekninen johtaja Timo Rasimus jäi kesäkuussa eläkkeelle tietoliikenneverkkojen, kiinteistöjen tietoteknisten järjestelmien ja rakennusautomaation parissa vietettyjen vuosikymmenten jälkeen.

Vuodet Sähköinfo Oy:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tietoteknisten palvelujen johdossa antoivat minulle loistavan mahdollisuuden seurata tietoliikenne-, turvallisuus- ja
automaatiotekniikan kulovalkean tavoin tapahtunutta leviämistä. Alan jatkuvasti kiihtyvä kehitysvauhti on ollut huimaa aina 1970-luvun lopulta alkaen,jolloin aloitin alan alati muuttuvien määräysten ja ammattitaitovaatimusten seurannan silloisen Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliiton
palveluksessa.

STUL:n palvelukseen tulin ensimmäisen kerran vuonna 1983 ja uudelleen viisivuotisen, Hankkija
sähköosasto telejaoston palveluksessa viettämäni kenttäharjoitusjakson jälkeen vuonna 1990.

 
Teollisuudesta urakointialalle

Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliitossa vastasin elektroniikkavalmistajille suunnatuista jäsenpalveluista. 1980-luvun alkuvuodet olivat kotimaisen elektroniikkateollisuuden voimakkaan kasvun ja kansainvälistymisen aikaa tuoden haasteita tiiviille toimialayhteistyölle ja tehokkaalle
alihankintatoimelle.Teollisuuden usko oli jo tuolloin vahva elektroniikan, tieto-, tietoliikenne-
ja automaatiotekniikan rajattomiin sovellusmahdollisuuksiin ja liiketoiminnan kasvunäkymiin.
Erikoistuminen ja teknologian poikkitieteellinen soveltaminen nähtiin välttämättömyytenä.

Kymmenessä vuodessa suomalaisen elektroniikkateollisuuden volyymi porskutti kirkkaasti ohi
perinteisen sähkötuoteteollisuuden. Vaikka aallonharjalta on tultu reippaasti huippuvuosista alas, on suomalaisella teknologiateollisuudella, johon elektroniikkateollisuuskin nyt luetaan, vankka jalansija ja tunnustettu asema yhteiskunnassa. Siltä odotetaan paljon myös tulevina vuosina kun kasvumoottoreista ja uusista työpaikoista on huutava pula.

 
Vaikutuksia sähköurakointialaan

Timo Rasimus aloitti työt STUL:n palveluksessa vuonna 1983.Prosessoripohjaiset ohjelmoitavat tuotteet ja järjestelmät levisivät 1980-luvulla myös sähköurakoitsijoiden työmaille. Automaatiota ja ohjelmoitavia logiikoita ryhdyttiin hyödyntämään
laajasti paitsi teollisuudessa myös kiinteistöissä. Tele- ja turvajärjestelmien valikoima lisääntyi
erityisesti liike- ja teollisuuskiinteistöissä.

Sähköurakoitsijaliitto reagoi kehitykseen perustamalla automaatio- ja telejaoston, jonka käynnistämisestä vastasin vuosina 1983–1985. Liiton jäsenille tarvittiin käytännönläheistä ammattitietoa ja koulutusta. Se edellytti yhteistyön tiivistämistä urakoitsijoiden ja laitevalmistajien kesken. LVISäätäjien liitto liittyi liiton jäsenjärjestöiksi, antenniurakoitsijoiden yhteistyötä myös käynnistettiin. Automaatiotekniikan ja digitaalitekniikan käsikirjat käännätettiin suomen kielelle Tanskan sisarjärjestön julkaisujen pohjalta. Kiinteistöjen telejärjestelmät -kirja kokosi yhteen perustiedot tuon ajan järjestelmistä.

 
Viiden vuoden kenttäkoulutus

Vuodet 1986–1990 Hankkijan sähköosaston teletuoteryhmän vastaavanaosoittivat sen vauhdin,
jolla tele- ja turvajärjestelmät yleistyivät toimitila- ja teollisuuskiinteistöihin. Mekaaniset kellokortit
korvautuivat työajanseurantajärjestelmillä. Murtoilmaisu- ja kulunvalvontajärjestelmät sekä
analogiset kameravalvontajärjestelmätyleistyivät. Vanhimmat paloilmoitinjärjestelmät kaipasivat jo
huoltoa ja modernisointia. Osoitteellinen ilmaisintekniikka yleistyi. Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmät kuuluivat sähköurakoiden vakiovarustukseen erityisesti koulu- ja liikekiinteistöissä.

Erilliskaapeloinnit hallitsivat 1980-luvun järjestelmäarkkitehtuureja. Silloiset ATK-kaapeloinnit
pohjautuivat IBM-ratkaisujen hallitsevaan asemaan, joka murtui nopeasti kun standardoidut
yleiskaapeloinnit löivät itsensä läpi 1990-luvulla ensin toimitila- ja sittemmin myös asuinkiinteistöihin. Myös osaamisvaatimukset muuttuivat ja edellyttivät urakoitsijakunnan täydennyskoulutusta puhelinsisäverkoista yleiskaapelointeihin.

Tele- ja turvajärjestelmien osuus sähköurakoiden arvosta kasvoi. Urakoiden onnistuneeseen
toteutukseen ryhdyttiin toden teolla panostamaan ohjaamalla tele- ja turvalaiteasennuksiin niihin perehtyneitä osaajia. Suurimmissa kohteissa sähköurakat ja turvaurakat kilpailutettiin erikseen. Erikoistumistrendi oli nähtävissä selvästi. Valtakunnallisen yhtiön tele- ja turvatuotteiden vuosiostot kasvoivat mittaluokkaan, josta kaikki itseään kunnioittavat järjestelmämyyjät kiinnostuivat. Tiukoiltakaan vuosisopimusneuvotteluilta ei voinut välttyä.

 
Toinen kausi STUL:ssa

Paluu STUL:iin vuonna 1990 toi haasteita riittämiin. Tuosta lähtien johdin STUL:n ja Sähköinfon
tietoteknistä toimintaa sekä koordinoin STkortisto-, tietokansio- ja ohjelmistotuotteiden tietopalvelutoimintaa.

ST-kortiston sisältöä laajennettiin sähköteknisistä ohjeista tele-, turvaja automaatiojärjestelmien
ohjeisiin ja käsikirjasarjaan. Rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat olivat yksimielisiä ammatillisten ohjeiden kasvaneesta tarpeesta. Ohjeilla ja esimerkeillä haluttiin kuvata hyvät ammatilliset käytännöt suunnittelusta kunnossapitoon. Tämä ohjenuora pätee kaikkeen
ST-toimintaan vielä nytkin.

Osallistuminen STkortiston neljän asiantuntijaryhmän toimintaan 1990- ja 2000-luvuilla toi mahdollisuuden perehtyä sähköisen talotekniikan koko kirjoon ja järjestelmien elinkaaren kaikkiin vaiheisiin sekä tutustua eri ammattiryhmien edustajiin rakennuttajista, suunnittelijoihin ja urakoitsijoihin.

2000- ja 2010-luvuilla Sähköinfo on vahvistanut resurssejaan palkkaamalla uusia asiantuntijoita
antenni-, yleiskaapelointi-, turvallisuus- ja rakennusautomaatiosektoreille. Muutoksen myötä Sähköinfon näiden alueiden kurssitarjontaa ja kirjatuotanto on laajentunut mahdollistaen myös tietopalvelutuotteiden sisällön ylläpidon muuttuvia ammattitaitovaatimuksia vastaavana.

Sähköinfon palvelutuotantoa tukee palvelu- ja koulutusyhteistyö usean STUL:n jäsenjärjestön kuten esimerkiksi Satelliitti- ja antenniliiton sekä Turva-alan yrittäjien kanssa. Nuo yhdistykset
perustettiin vuosina 1995– 1996. SANT:ia johdin reilun kymmenen vuotta ja Turva-alan yrittäjiä 18.
STUL:n teleurakoitsijajäsenten kannanotot tulevat esille STUL:n teleryhmän kautta. Tuohon toimintaan ovat tulleet mukaan myös yleisiä tietoliikenneverkkoja asentavat verkostourakoitsijat.

2000-luvun digi-TVbuumi sekä turvallisuusjärjestelmien nopea tietoteknistyminen etävalvontoineen ja IP-yhteyksineen ovat muuttaneet näillä sektoreilla toimivien urakoitsijoiden
ja asentajien osaamisvaatimuksia. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaaminen on tullut asentajakunnassa välttämättömyydeksi, sähkötekniikan ja -asennusten perusteiden tuntemus lisävahvuudeksi. Jos samassa asentajassa yhdistyy vielä eri aikakausien asennusmenetelmien ja tekniikoiden tuntemus, ammattitaitopaketti hipoo jo täydellisyyttä.

 
Tele- ja turvaurakoinnin käännekohtia

Puhelinsisäverkkojen teleurakointi vapautui kilpailulle 1993 viestintämarkkinalain muutoksen
myötä. Teleoperaattoreiden asennusmonopolit murtuivat mikä johti niiden asennusosastojen
ensimmäisen vaiheen alasajoon. Yleisten tietoliikenneverkkojen urakoinnissa vastaava muutos
tapahtui 2000-luvulla markkinaehtoisesti.

Antenni- ja sisäverkkopuolella teleurakoitsijoiden valtuutusmenettely ja teknisten määräysten
aikakausi käynnistyivät Telehallintokeskuksen valvonnassa teleurakoinnin kilpailun vapautuksen
myötä. Viestintäviraston sisäverkkomääräyksissä siirryttiin vaatimaan yleiskaapelointistandardien
noudattamista vuodesta 2008 alkaen. Samaan aikaan voimaantulleen lakimuutoksen myötä teleurakointi muuttui vapaaksi elinkeinotoiminnaksi. Teleurakoitsijoiden vastuu on sen jälkeen kuitenkin vain lisääntynyt yhä tiukentuneiden teknisten määräysten noudattamisessa.

Paloilmoitinasennukset ovat olleet jo pitkään luvanvaraista ja paloilmoitintutkinnon omaavaa
vastuuhenkilöä edellyttävää elinkeinotoimintaa. Luvat myöntää Tukes. Sähköinfo on järjestänyt jo 15 vuoden ajan tutkintoon valmentavaa koulutusta.

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista toi mukanaan turvasuojaustoiminnan sääntelyn vuonna
2002. Tuosta alkaen turvasuojaustöitä tekevillä henkilöillä on pitänyt olla poliisin myöntämä turvasuojaajakortti osoituksena nuhteettomuudesta. Salassapitovelvoitteet kohdistettiin saman lain myötä niin asentajiin kuin urakoitsijoihin.

Eduskunnan 12.3.2015 hyväksymän turvalakimuutoksen myötä murtoilmaisu-, kulunvalvontaja
lukitusasennukset tulevat muuttumaan luvanvaraiseksi ja vastuuhenkilöä edellyttäväksi elinkeinoksi. Luvat myöntää poliisihallitus ja aikaa lupien hakuun on kaksi vuotta lain voimaantulosta. Monet muut lait säätelevät myös kameravalvonnan pelisääntöjä, vaikka kameravalvontatyöt eivät tule jatkossakaan edellyttämään turvallisuusalan elinkeinolupaa.

 
Kuparista kuituun

Kuitu kotiin vaatimus tuli sisäverkkomääräyksiin 2014. Viimeistään tuolloin sisäverkkotöiden osaamisvaatimuksissa siirryttiin kuparikaudesta kuituaikakauteen. Sähköinfo ennakoi tilanteen käynnistämällä aihealueen koulutuksen jo vuonna 2009. Yleisten tietoliikenneverkkojen puolella optiset verkot ovat yleistyneet 1980-luvulta alkaen ensin runkoverkkoihin ja viimeisenä
tilaajapään liityntäverkkoihin.

Langattomien lähiverkkojen kehitys ja kustannustason lasku on tuonut langattomista yhteyksistä
erinomaisen täydentävän ratkaisun kiinteiden yhteyksien rinnalle. Langattomat lähiverkot tulivat
mukaan Sähköinfon koulutustarjontaan vajaa kymmenen vuotta sitten.

 
Rakennusautomaation mahdollisuudet

STUL tiivisti automaatiopuolen järjestöyhteistyötä perustamalla automaatioryhmän vuonna 2013.
Ryhmä kokoaa yhteen automaatioalan järjestöjen yhteisesti määrittelemät tavoitteet ja toimii näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Samoihin aikoihin Sähköinfo käynnisti rakennusautomaatiokurssien järjestämisen.

Uusimpana aktiviteettinä STUL on käynnistänyt keväällä 2015 yhteishankkeen rakennusautomaatioasioiden huomioimiseksi tulevissa rakentamismääräyksissä. Hankkeessa ovat mukana automaatiojärjestöjen lisäksi RAKLI, Talotekniikkateollisuus, Ympäristöministeriö sekä
hankkeen päärahoittajina STEK ry ja Rakennustuotteiden Laatu Säätiö.

Urani aikana työtehtäväni painottuivat elektroniikkateollisuuden, tietoliikenneverkkojen, kiinteistöjen tietoteknisten järjestelmien ja rakennusautomaation ympärille. Eli niille teknologia-alueille, joille on ominaista jatkuva muutos, nopea reagointitarve, ammattitaidon ylläpitotarve ja toimijoiden valppaus.

Esineiden internet tekee nyt tuloaan kuluttajien arkipäivään. Energiatehokas, turvallinen ja älykäs
toimitila ja rakennus on toteutettavissa, kunhan se vain saadaan palvelemaan yhä paremmin ”Terveiset ja kiitokset kaikille kollegoille”-Timo Rasimuskäyttäjiään. Haasteita ammattikunnalla siis riittää.

 
Terveiset kollegoille

Työ elektroniikkateollisuuden, tietoteknisen urakoinnin, elinkeinojärjestöjen sekä ammatillisten
tietopalvelujen parissa on ollut antoisaa ja jatkuvasti uudistuvaa. Urakoitsijoiden ja muiden ammattilaisten avoin toimintatapa on tuonut teknologiapainotteiseen työhön mieleenpainuvan ja mukavan sosiaalisen piirteen. Olen yksinkertaisesti viihtynyt alalla.

Terveiset ja kiitokset kaikille kollegoille, joiden kanssa on ollut mahdollisuus yhteistyöhön. Kirmaan
tästä ensin kesälaitumille ja sen jälkeen nauttimaan eläkepäivistä niiden asioiden pariin, jotka seuraavassa elämänvaiheessa hyviltä tuntuvat.