Oman elämänsä toimitusjohtajat

6.8.2009

Petteri Samula ja Heikki Väisänen perustivat kumpainenkin omat yrityksensä reilu vuosi sitten. He eivät pelkää edes taantuman edessä.

Petteri Samula keskittyy yrityksessään ympäristöä säästäviin energiaratkaisuihin. Kuva: Mikko ArvinenHausjärveläisen Petteri Samulan EPS-Tekniikka Oy on yhden miehen yritys, joka on keskittynyt ympäristöä säästäviin energiaratkaisuihin, kuten ilmalämpöpumppuihin ja aurinkosähköjärjestelmiin.

Samulalla on ollut takaraivossaan haave omasta yrityksestä niin kauan kuin hän jaksaa muistaa, mutta muut työt ovat lykänneet sen toteutusta.

– Minulla on aina ollut töitä ja olen aina myös edennyt urallani hyvin, hän sanoo.

Hän aloitti aikoinaan sähköasentajana kunnes yleni tuotantopäälliköksi johtamaan kaapeleiden valmistusta. Muutama vuosi sitten yritys alkoi karsia työntekijöitä ja monien muiden tavoin Samula jäi työttömäksi. Puolisen vuotta hän ehti pohtia tilannetta ja päätti hakea ammattikorkeakouluun hankkimaan paperit teknologiaosaamisen johtamisesta.

Opintojen aikana ajatus yrittäjyydestä nosti päätään vahvasti ja valmistuttuaan hän tarttui härkää sarvista.

– Ajattelin, että se on nyt tai ei koskaan.

Yrittäjyys yllätti – sekä hyvässä että pahassa. Antoisinta siinä on Samulan mukaan vapaus. Aikataulut saa määrätä itse eikä kukaan pomota. Siitä päästäänkin miinuspuoliin. On vastuullista olla oman elämänsä toimitusjohtaja.

– Itse saa tehdä kaiken, markkinoinnin, kirjanpidon ja projektit. On huolehdittava siitä, että kaikki liput ja laput ovat tallessa.

Lisäksi rahanmeno tuli kuin takavasemmalta. Erilaisia vakuutusmaksuja, alv-tilityksiä ja mainostamiskuluja piisaa.

– Sitä ajattelee, että tähänkö rahat sitten menevät.

Häntä ei silti kaduta. Vapauden hurma on sen verran makea.

– Työ on mielenkiintoista. Ja itselle on aina mukava kirjoittaa palkkakuitti, hän heittää.

Myöskään paljon rummutettu taantuma ei pelota.

– Nyt on kuultu jo niin monesta paikasta, että ollaan pohjalla. Mutta onhan tässä maailmassa pärjättävä kuitenkin.

 
Bisnes passiivienergiatalosta

Samulan yritys lähti hyvin käyntiin, mutta joulun alla hiljeni. Nyt homma taas toimii ja toimitusjohtaja on hieronut uusia suunnitelmia. Hänen pääasiallinen tavoitteensa EPS-Tekniikka Oy:ssä on ollut talotekniikan säätö ja ohjausjärjestelmän kehittäminen.

Vaihtoehtoisen energian käytössä on ongelmana se, että laitteet ovat erillisiä ja siksi niiden säätely tapahtuu laitekohtaisesti. Samulalla on tavoitteena kehitellä järjestelmää niin, että laitteet saataisiin toimimaan yhdessä.

Hän on laittanut alulle hankkeen passiivienergiatalosta, jonka rakennusprojekti alkaa näillä näkymin syksyllä.

– Tontti on varattu, rahoitukset sovittu ja olen saanut mukaan myös yhteistyökumppaneita. Jos homma lähtee menemään hyvin, tarkoituksena on myydä talo ja lähteä rakentamaan taas uutta. Sitten ehkä voi palkata väkeäkin. Kasvua tässä suunnitellaan juuri tämän passiivienergiatalon avulla.

 
Lopputili kannatti ottaa

Heikki Väisänen tekee sähköasennuksia, sähköremontteja sekä kiinteistöhuoltoa. Väisänen opiskeli ammattikoulussa automaatioasentajaksi ja seuraavat seitsemän vuotta vierähtivät muiden palveluksessa. Kun pari työkaveria laittoi oman yrityksen pystyyn, alkoi Väisänenkin miettiä omia mahdollisuuksiaan.

Heikki Väisänen perusti Voltigo Oy:n Nurmijärvelle loppuvuodesta 2007. Inspiraation oman yrityksen perustamiseen hän sai työkavereiden kautta. Kuva Tuomas Sauliala– Seurasin toimintaa vierestä ja ajattelin, että voisi se minultakin onnistua, hän sanoo.

Väisäsellä oli työpaikka, mutta firma alkoi potkia työntekijöitä ulos. Silloin hän päätti lähteä ja perustaa oman.

– Yllättävän vähän jännitti, kun irtisanouduin, olin sen verran paljon jo ottanut yritysasioista selvää. Ja kaikki lähtikin alusta lähtien hyvin käyntiin, hän kertoo.

Eniten hän yllättyi siitä kuinka hyvin sana kiertää. Voltigo Oy:llä menee hyvin eikä Väisäsen ole tarvinnut kertaakaan edes mainostaa firmaansa. Hän uumoilee sen johtuvan siitä, että oli alun perinkin tunnettu kasvo aikaisempien töidensä ansiosta. Sitä paitsi Nurmijärven kokoisessa kunnassa sana hyvästä työmiehestä kiirii vaivattomasti puskaradion kautta.

Väisäsen mielestä taantuman uhka on kasvatettu mediassa turhan suureksi. Sähköalan ammattilaisia tarvitaan aina.

 
Katja Pesonen
, teksti


”Kun kaikki menee hyvin, on yrittäjänä mukava olla”

Harri Tervo ja Ilmo K. Mattila opettelivat yrittäjyyden perusteita Sähköinfon 1990-luvulla järjestämillä yrittäjäkursseilla. Yrittäjäksi lähtemistä ei ole tarvinnut katua.

Sähköinfo ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto järjestivät 1990-luvulla kolme laajaa, uusille yrittäjille suunnattua kurssikokonaisuutta. Sähköinstituutin ja STUL-Akatemian nimiä kantaneilla kursseilla käytiin läpi kaikki, tai ainakin lähestulkoon kaikki sähköurakointiliikkeen pyörittämisessä tarvittavat liiketoiminnan perustiedot kirjanpidosta budjetointiin ja työmaanhoidosta työlainsäädäntöön.

Mäntässä toimivan Koillis-Hämeen Sähköpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Harri Tervo ei koskaan saanut STUL-Akatemian päättötodistusta suorittamatta jääneiden loppukokeiden takia, mutta tästä pienestä puutteesta huolimatta hän on menestynyt myöhemmin mainiosti yrittäjänä.

– Kovaa työtä se vaatinut, eikä tässä 20 vuodessa kauheasti helppoja aikoja ole ollut. Meilläkin ensimmäinen kymmenen vuotta oli työtä vuorotta. Ei siinä paljon vapaita pidetty, mutta nyt on sitten ollut enemmän vapaatakin.

Tervo valmistui sähköasentajaksi vuonna 1978 ja luki myöhemmin työn ohessa teknikoksi. 1980-luku kului Tampereen kaupungin talonrakennusvirastossa ja ammattikoulun työnohjaajana.

Mänttäläisen Koillis-Hämeen Sähköpalvelun toimitusjohtaja Harri Tervo on toiminut yrittäjänä tasan 20 vuotta. ”Kovaa työtä se vaatinut, mutta muutama edellinen vuosi sujui kyllä suhteellisen mukavasti.”– Siitä minä lähdin sitten yrittäjäksi vuonna 1989. Tänä vuonna tulee 20 vuotta täyteen.

Edellinen lama alkoi pian yrityksen perustamisen jälkeen. Aluksi pääasiassa teollisuuden sähköasennuksiin keskittyneen yrityksen pelastus oli, että laman iskiessä jonkinlainen asiakaskunta oli jo olemassa, ja heiltä riitti töitä pahimman vaiheen yli.

– Edellinen lama opetti varmasti pirusti niitä firmoja, ketkä siitä selvisivät läpi. Kyllä minäkin olen valuuttaluotoista oman osuuteni maksanut, Tervo kertoo.

Aikaisempaan yrittäjätaustaa Tervolla ei ollut.

– Monihan on kasvanut perheen kanssa siihen hommaan, ja nähnyt sitä pikkupojasta tai -tytöstä asti. Siihen kun kunnan palveluksesta lähtee, niin siinä mennään ihan uuteen maailmaan ja on se erilaista touhua.

Koillis-Hämeen Sähköpalvelu työllistää 13 työntekijää. Teollisuussähköasennusten ja talotekniikkaurakoinnin lisäksi toiminta on laajentunut kahteen sähkötarvikemyymälään sekä valaisinten verkkokauppaan. Kesällä Mänttään saapuvat mökkiläiset saattavat hyvinkin tuplata myymälöiden myyntimäärät, mutta talvisin on vastaavasti usein hiljaisempaa.

 
Haastava ala lähteä yrittämään

Sähköurakointi ei ole kaikkein helpoimpia aloja lähteä yrittämään, sillä alaa koskevat lukuisat säännöt ja määräykset.

– Tänä päivänä asiat ovat vielä kärjistyneet ja tarkentuneet. Jos pistää jonkin kioskin pystyyn ja rupeaa myymään leluja, niin ei siinä ihmeitä tarvita. Ostat vain sellaisia leluja kuin ihmisiä kiinnostaa, myyt ne pois ja kerrot ostohinnan kahdella.

– Sähköhommia ei voi käydä niin vain söhäisemässä. Kun tehdään ihmisille taloja, toimitiloja pankeille ja sähköistetään vielä erilaisia koneita ja systeemejä, niin niissä on pirusti lakeja ja määräyksiä päällä, mitä pitää ottaa huomioon.

Sähköinfon kursseja Tervo suosittelee kaikille uusille yrittäjille.

– Se oppi kannattaa ottaa, mitä alasta ja toiminnasta vain saa. Kursseilta saa hyviä työkaluja, ja sitten ei tarvitse tehdä itse aivan kaikkia virheitä. Kurssien järjestäjät ovat toimineet vaikka kuinka kauan urakoitsijoiden kanssa, joten siinä ei tarvitse opetella itse aivan joka asiaa uudestaan. Kaikkia asioita ei voi lähteä ihan mutu-tuntumalta tekemään.

 
Ahkeruus palkitaan vaikeina aikoina

Viime aikoina töitä on saanut etsiä enemmän, mutta pienellä paikkakunnalla töitä ei yleensä ole määräänsä enempää.

– Viime vuoteen asti oli sellaista, että tiedettiin puolitoista, kaksi vuotta etukäteen mitään tehdään, mutta nyt ei tiedetä yhtään mitä vuodenvaihteen jälkeen tehdään. Jouluun saakka kyllä tiedetään.

Huonompina aikoina varsinkin suuremmat yritykset turvautuvat suhteellisen nopeasti lomautuksiin ja irtisanomisiin. Pienemmälle yrittäjälle vaikeiden päätösten tekeminen on monesti vielä kaksin verroin hankalampaa.

– Meillä pk-sektorilla se ei ole niin tunteetonta hommaa kuin isossa teollisuudessa, vaan täällä pelaavat vähän muutkin säännöt kuin pelkkä raha.

– Me palkkasimme ensimmäisen työntekijän puoli vuotta yrityksen perustamisen jälkeen, ja hän on meillä edelleen töissä. Pari muutakin asentajaa on ollut sen liki 20 vuotta hommissa. He ovat perhetuttuja ja ystäviä, joten kyllä se on aika kova paikka lähteä vähentämään väkeä.

Parinkymmenen vuoden takaista päätöstä lähteä yrittäjäksi Tervo ei ole kuitenkaan katunut.

– Silloinhan on mukavaa kun menee hyvin. Silloin on vähän kurjempaa kun ei mene kauhean hyvin, mutta en minä voisi enää itseäni toisen hommissa nähdä.

 
1990-luvun lama pakotti yrittäjäksi

Kouvolassa toimivan KVL Sähköasennus Oy:n toimitusjohtaja Ilmo K. Mattila sai vuonna 1992 käteensä todistuksen Sähköinstituutin sähköurakointitutkinnon suorittamisesta. Innostus yrittäjäksi lähtemisestä syntyi lähestulkoon pakosta edellisen työnantajan ajauduttua konkurssiin 1990-luvun alun laman kurimuksessa.

– Se oli todellinen ajolähtö yrittäjyyteen. Syvimmän laman keskellä oli tosi hiljaista ja kova usko siinä piti olla, mutta vanhoilla asiakkailla riitti sen verran töitä, että pahimman yli selvittiin.

”Hyvien suhteiden merkitys korostuu PK-sektorilla. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden lisäksi myös kollegoiden kanssa on hyvä tulla toimeen”, Ilmo K. Mattila tuumasi kevään Sähköurakoitsijapäivillä Hyvinkäällä.Mattilan lisäksi yrityksen perustamiseen osallistuivat edellisen työnantajan kaksi muuta silloista työnjohtajaa, jotka ovat edelleen mukana KVL Sähköasennus Oy:n toiminnassa.

Omistajat mukaan lukien 15 henkeä työllistävä yritys on keskittynyt pääasiassa uudisrakennusten ja saneerauskohteiden sähköistykseen, mutta huomattava osa liikevaihdosta tulee laitoskoneiden korjauspalveluista ja muista huolto- ja korjaustöistä.

Mattilan mukaan yrittäjyyttä harkitsevien kannattaa harkita ensiksi tarkkaan, riittääkö oma yrittäjähenkisyys ja onko yrityksen menestyksen eteen valmis tekemään myös runsaasti töitä.

– Tämä ei ole mitään virkamiehen hommaa, eikä kaikki tapahdu kello 8 ja 16 välillä. Mutta en minä tätä muuten tekisi, jos tässä ei viihtyisi. Tämä on kiinnostava, uusiutuva ala, ja yrittämisen haasteellisuus tuo myös mielenkiintoa.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat


Uusi kurssi uusille yrittäjille

Sähköinfo aloittaa syksyllä uuden yrittäjyyden peruskurssin pyörittämisen. Sähköurakointiliikkeen perustamista kaavaileville suunnatulla kurssilla käsitellään esimerkiksi yrityksen perustamiseen, talouden hoitoon, sopimusjuridiikkaan sekä työmaan hoitoon liittyviä asioita.

Kurssista vastaava Henkilö- ja Yritysarviointi Seti Oy:n pääarvioija Arto Kari kertoo, että idea kurssin järjestämisestä syntyi Setin pätevyyksiä käsitellessä.

Sähköinfo aloittaa syksyllä uuden yrittäjyyden peruskurssin pyörittämisen.– Kun ihmiset soittelevat ja hakevat sähköurakoinnin edellyttämiä sähkötöidenjohtajan pätevyyksiä, niin samalla monet kyselevät kaikenlaisia yrityksen perustamiseen liittyviä asioita, Kari kertoo.

– Tai sitten soittaja sanoo, että anna pian pätevyys, jotta päästään nopeasti urakoimaan. Tässä vaiheessa ainakin minulla soivat hälytyskellot, että onpa kaverilla kiire päästä rahoistaan eroon.

Ilman sähkötöidenjohtajan pätevyyttä ja alan työkokemusta sähköurakointiliikkeen perustamista ei kuitenkaan kannata harkita. Karin mukaan uuden kurssin tarkoituksena ei ole houkutella uusia tulijoita alalle, vaan käydä asiat läpi siinä hengessä, että alalle todella tulevat tietävät yrittämisen edut ja haitat sekä toimivat lakien edellyttämällä tavalla.

– Ennen kuin yritystä lähtee perustamaan, pitää miettiä, mitkä yrityksen menestystekijät voisivat olla, ja onko paikkakunnalla vapaita markkinoita. Jos vapaita markkinoita ei ole, ei pelkällä hinnalla kannata suunnitella lähtevänsä kilpailemaan. Se ei johda kuin konkursseihin.

Edellisen laman aikoihin pienten yritysten määrä lisääntyi huomattavasti.

– Kun yksi isompi yritys menee konkurssiin, niin siitä syntyy monesti monta pientä tilalle, Kari pohtii.

Kurssi laajentaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n uusille jäsenille tarkoitettua Sähköurakoitsijan peruskurssia, joka pysyy myös kurssikalenterissa.