Uusi hankintalaki painottaa laadullisia kriteerejä

21.11.2016

Julkisia hankintoja koskeva hankintalaki on uudistumassa. Uuden lakiehdotuksen
tavoitteisiin kuuluvat laadullisten kriteerien painoarvon lisääminen sekä pk-yritysten
aseman parantaminen tarjouskilpailuissa.

Sähköistä talotekniikkaa koskevissa julkisten hankintojen kilpailutuksissa ainoastaan hinnalla on ollut tähän saakka käytännössä merkitystä, vaikka hankintailmoituksessa olisi mainittu muitakin valintaperusteita. Osassa tarjouksista käytetyssä pisteytysmenettelyssä myös laadulliset kriteerit voidaan ottaa huomioon, mutta Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllösen mielestä hyvä ajatus ei ole toiminut käytännössä toivotulla tavalla.

– Kyselyiden mukaan laadullisten kriteerien kirjo ja niiden pisteytys ovat usein käytännölle vieraita, eivätkä ne ole tilaajan kannalta järkeviä. On tärkeää, että valitut kriteerit ovat relevantteja ja erottavat laadukkaat yritykset muiden joukosta, Kyllönen painottaa.

STUL on käynnistänyt selvitystyön olennaisista pisteytyskriteereistä yhdessä Talonrakennusteollisuus ry:n ja LVI-tekniset urakoitsijat ry:n kanssa.

– Tarkoitus on miettiä yhdessä, mitkä ovat ne oleellisimmat kriteerit, joita suosittelemme tilaajien ottavan käyttöön. Tämä ohjaa yrityksiä kehittämään toimintaansa oikeaan suuntaan ja vie koko rakennusalaa eteenpäin, Kyllönen sanoo.

Tuula Råman

Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råmanin mielestä ongelmana on usein, että kriteerit ovat liian löysiä tai niitä ei ole ilmoitettu riittävän selkeästi.

– HILMA-ilmoituksessa on oltava tarkasti näkyvissä, mitä urakoitsijalta ja suunnittelijalta edellytetään, kuten sertifikaatteja, pätevyyksiä ja referenssejä. Muutoin tilaajat saavat turhaan eritasoisia tarjouksia ja kaikilta osapuolilta menee aikaa hukkaan, Råman sanoo.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton lakimies Inka-Liisa Ahokas muistuttaa, että selvitysten laajuuden ja yrityksille asetettujen vaatimusten pitäisi olla oikeassa suhteessa hankinnan arvoon.

– Tarjouskilpailun tulee olla tasapuolinen. Esimerkiksi taloudellisten kriteerien liikevaihtovaatimus on voinut olla niin korkea, etteivät pienet ja keskisuuret yritykset ole voineet osallistua tarjouskilpailuun lainkaan. Tämä on EU-hankintamenettelyn suhteellisuusperiaatteen vastaista, Ahokas sanoo.

Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo pysyy esityksessä ennallaan, joten alle 150 000 euron urakat jäävät jatkossakin hankintalain ulkopuolelle.

Hankintamenettely tasapuolistuu

EU:n hankintadirektiivin ja siihen pohjatuvan uuden, eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevan hankintalain tarkoituksena on ennen muuta yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, parantaa pk-yritysten asemaa ja turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. Jatkossa halvinta hintaa voi käyttää valintaperusteena ilman perusteluja vain tavarahankinnoissa. Pelkän hinnan sijasta halutaan näin painottaa laadun huomioimista.

– Uusi laki kannustaa laadullisten kriteerien käytön lisäämiseen hinnan rinnalla. Olisi hyvä saada käytäntöjä yhtenäisemmiksi. Se mahdollistaa tarjousten ja toimijoiden vertailun, mikä on suuri etu rakennuttajille ja tilaajille, Kyllönen toteaa.

– Lakiesityksen lähtökohtana on kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto, jossa huomioidaan hinnan lisäksi laadulliset tekijät. Tämä koskee palvelujen hankintaa, joihin sähköurakatkin lukeutuvat. Tavarahankinnoissa voidaan yhä käyttää hintaa ainoana valintaperusteena, Ahokas täsmentää.

Laadullisia kriteereitä voivat olla muun muassa riittävä kokemus, näyttö aiemmista vastaavanlaisista hankkeista, henkilöstön koulutus ja pätevyys sekä laadunvarmistusmenetelmien käyttö.

– Näiden toteutuminen yrityksessä on yksilöitävä hankintailmoituksessa ja kerrottava, mitkä kaikki laadunvarmistusmenetelmät tilaaja hyväksyy, Ahokas sanoo.

 
Oikea yritys oikeaan hankkeeseen

Tarjoajien soveltuvuutta juuri kyseisen tarjouskilpailun kohteeseen korostetaan. Råmanin mielestä tärkeintä on erottaa, millä yrityksellä on paras kyky tehdä juuri kyseisessä hankkeessa vaadittavia asioita.

– Edellytyksiin voi laittaa vaatimuksen, että taloustiedot ja referenssit ovat puolueettoman, kolmannen tahon todentamia. Näin on esimerkiksi RALA-pätevyyden saaneilla yrityksillä, Råman sanoo.

Ahokkaan mukaan muutokset edistävät pk-yritysten mahdollisuuksia markkinoilla.

– Liikevaihtovaatimus saa jatkossa olla enintään kaksi kertaa ennakoidun hankintasopimuksen suuruinen, mikä on merkittävä parannus. Valtion ja kuntien määräysvallassa olevien osakeyhtiöiden ulosmyynti rajoitetaan viiteen prosenttiin liikevaihdosta silloin, jos ne tarjoavat palvelua muille kuin määräysvallassaan oleville hankintayksiköille. Näin pyritään estämään markkinoiden vaarantuminen, Ahokas sanoo.

Uutta on myös vaatimus hankintojen jakamisesta.

– Hankinnat pitää jakaa uuden hankintalain mukaan pääsääntöisesti osiin. Jos sitä ei tee, se on perusteltava erikseen.

  
Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo

Markkinakartoitus ja suunnitteluvaiheeseen panostus tähtäävät laadun parantamiseen.

– Markkinakartoituksella tarkoitetaan
teknisen vuoropuhelun käymistä tarjoajayritysten kanssa ennen hankintamenettelyn alkamista. Sinä aikana yritykset voivat tuoda esiin omia ratkaisujaan. Hankintamenettelyn alettua sitä ei kuitenkaan lain mukaan voida enää käydä, Ahokas sanoo.

Muita uudistuksia ovat muun muassa yhteishankintayksiköiden hankintamenettelyyn liittyvien tietojen vaihto sähköiseksi sekä velvollisuus ilmoittaa käytettävät alihankkijat ja näiden vaihdokset sopimusaikana.

– Uusi hankintalaki on askel eteenpäin. Laki selventää tilannetta, mutta vielä on edessä iso viestinnällinen ja koulutuksellinen haaste saada viesti laajalle tilaajakentälle, Råman toteaa.

Myös Ahokas pitää uutta hankintalakia erittäin tervetulleena uudistuksena.

– Periaatteet selkeytyvät. Oikeuskäytäntö on ollut kirjavaa. Valvonta on aiemmin tapahtunut markkinaoikeuden kautta, mikä on kallis tapa ratkoa ongelmia. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuleminen mukaan valvontaan parantaa tuota tilannetta. Laki parantaa myös pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin.

Lakiuudistus tuo muutoksia myös työ-ja elinkeinoministeriön ylläpitämään julkisten
hankintojen internetsivusto HILMAan (www.hankintailmoitukset.fi).