Sähkölaitekorjaajan opas päivitettiin

1.8.2017

Alun perin vuonna 1979 ilmestynyt Sähkölaitekorjaajan opas päivitettiin nyt jo 12. kerran.

Kirja on myynnissä Sähköinfon verkkokaupassa

Kirjan järjestyksessä 12. painos on päivitetty vastaamaan uuden sähköturvallisuuslain, Valtioneuvoston sähkölaitteista antaman asetuksen sekä voimassa olevien standardien vaatimuksia.

Alun perin Sähkötarkastuskeskuksen julkaisemassa oppaassa käsitellään sähkölaitteiden korjauksen yleisiä periaatteita sekä esitellään sähkölaitteiden korjaustoimintaa koskevat vaatimukset ja määräykset.

Kirjan päivitystyöstä vastanneen sähköalan opettaja Markku Mäkisen mukaan opas pätee kaikkiin pienkonekorjaustöihin, mutta ei esimerkiksi teollisuuden isompia koneita oppaassa ei käsitellä.

– Raja menee siinä, mitä voi tehdä S3-pätevyydellä, Mäkinen kertoo.


Mittausarvot saksalaisesta standardista

Sähkölaitteet jaetaan suojausluokkiin 0-III esimerkiksi suojamaadoitustavan ja eristyksen mukaan. Laitetta korjattaessa on varmistettava, ettei laitteen suojausluokka heikenny esimerkiksi koteloon lisättyjen ruuvien takia.

Ennen kuin korjattu laite luovutetaan asiakkaalle, on korjaajan varmistettava mittaamalla, että korjattu laite vastaa turvallisuusominaisuuksiltaan uutta samanlaista laitetta, eikä aiheuta vaaraa ympäristölle tai käyttäjälleen. Esimerkiksi suojajohdinpiirin toimivuus tulee aina mitata.

– Mittauksessa kannattaa käyttää sähkölaitetesteriä, sillä tavanomaisen yleismittarin resistanssimittauksella ei voi luotettavasti arvioida suojamaadoituspiirin jatkuvuutta, Mäkinen opastaa.

Kirjan aikaisemmissa painoksissa esimerkiksi osa eristysresistanssin sekä kosketusvirran mittauksissa käytetyistä arvoista perustui aiempien kirjoittajien hyväksi katsomiin arvioihin tai uusien sähkölaitteiden arvioihin, mutta kaikille luvuille ei löytynyt virallista selkänojaa standardeista. Pitkällisen harkinnan jälkeen Mäkinen päätyi päivittämään arvot vastaamaan Saksan standardointi-instituutin (Deutsches Institut für Normung, DIN) VDE-standardeja (Verband der Elektrotechnik).

– Suomessa ei ole sähkölaitteiden korjausta käsittelevää SFS-standardia, mutta saksalainen standardi sopii hyvin meillekin. Myös sähkölaitteiden testauksessa käyttävien mittalaitteiden raja-arvot perustuvat VDE-standardeihin.

Mäkisen mukaan tärkeintä on, että nyt kaikki arvot ovat selkeästi perusteltavissa.

– Jos joku nyt kysyy, mistä jokin luku on otettu, löytyy siihen selkeä lähde.

Mäkinen on osallistunut itse aktiivisesti SESKO:n standardointikomiteoiden toimintaan, mutta varsinainen sähkölaitteiden korjaaja hän ei ole – tai ei ainakaan kovin hyvä sellainen.

– Minä tiedän nämä määräykset, mutta jos minulle tuotaisiin tähän nyt rikkinäinen pesukone niin kyllä se jäisi korjaamatta. Tai ainakin työhön menisi huomattavasti pidempi aika kuin niitä työkseen korjaavilta, Mäkinen nauraa.

Kirjan päivityksessä Mäkistä avustivat Kontram Oy:n Petteri Haapamäki, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Tuomo Hirvonen, Sähköinfo Oy:n Pentti Härkönen, Keudan Jari Koskela, Amiedun Jarmo Koski sekä Sesko ry:n Tapani Nurmi.

Heinäkuussa ilmestynyt kirja on myynnissä Sähköinfon verkkokaupassa.