Hankesuunnitteluun digitaaliloikka

4.1.2016

Sähköalan tietomallipohjaisessa suunnittelumaailmassa hankesuunnittelu muodostaa entistä selvemmin perustan, jonka varaan suunnitelmat rakentuvat.

Hankesuunnittelussa määritellään hankkeen laatu ja varustelutaso suhteessa kiinteistön omistajan ja käyttäjän liiketoimintaan. Valmistumassa oleva uusi sähköalan hankesuunnitteluohjeisto saa aikaan sen, että jatkossa alan hankesuunnittelua voivat käytännössä tehdä vain ammattitaitoiset sähkösuunnittelijat.

Hankesuunnitteluohjeistoa työstävässä Sähkötieto ry:n työryhmässä on mukana toistakymmentä tilaajapuolen ja sähköalan asiantuntijaa. Sähkötekniikka Oy Kari Sirénissä työtä ovat tehneet toimitusjohtaja Kari Sirén sekä sähkösuunnittelija Juha Sirén.

– Tähän saakka alan hankesuunnitelmia ovat tehneet myös arkkitehdit ja rakennuttajakonsultit, joiden tekemät suunnitelmat eivät ole tarjonneet riittävästi tukea jatkosuunnitelmien laatimiseen eivätkä kustannustietoisten päätösten tekoon. Hankesuunnitelma on suunnitteluprosessin tärkein osa, jossa luodaan järjestelmien spesifikaatio ja jota seuraavissa suunnitteluvaiheissa täydennetään lähinnä tekniikoiden osalta, Kari Sirén toteaa.

 
Työkalu jatkosuunnittelulle

ST-kortistoon tuleva toisen sukupolven hankesuunnitteluohjeisto valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2016 alkupuolella. Nykyisin käytössä oleva sähkösuunnittelua koskeva hanketietokortisto on vuodelta 1997.

– Hankesuunnitelmia lukevat muutkin kuin sähköalan ammattilaiset, jotka tekevät niiden pohjalta investointipäätöksiä panos-tuotos -periaatteella. Ymmärrettävyyden takia suunnitelmat tulee alusta alkaen tehdä alaa tuntemattomien ihmisten kielellä. Olemmekin panostaneet siihen, että lopputulos olisi kaikille ymmärrettävää tekstiä. Sähköteknisissä asioissa ei saisi mennä liian syvälle, varsinkaan silloin jos asialla ei ole merkitystä kiinteistön tulevalle liiketoiminnalle, Sirén pohtii.

Hankesuunnitteluohjeiston terminologia pohjautuu sähköalan nimikkeistöön, johon sähköjärjestelmät on luokiteltu toiminnallisuuden mukaan. Rakennus- ja kiinteistöalan ohjeistojen hierarkiassa hankesuunnittelu on osa rakentamisen TELU12-tehtäväluetteloa.

– Sähkötietokortistossa julkaistu aineisto muodostaa työkalun tehtäväluettelon yhden työvaiheen, hankesuunnittelun, tekemiseen. Hankesuunnitelmaa luodaan ja kehitetään yhdessä kiinteistön omistajan ja käyttäjien kanssa, jotka antavat sille lopuksi hyväksyntänsä. Tämän jälkeen hankesuunnitelma toimitetaan sähkösuunnittelijalle, joka käyttää sitä jatkosuunnittelun ohjauksen välineenä.

 
Ohjekortti on tärkeä lukea

Hankesuunnittelua varten on laadittu kolme asiakirjaa, joista tärkein on hankesuunnittelun laatimisen ohjekortti ST 70.25. Se vastaa kysymykseen, mikä hankesuunnitelma on ja mitkä sen tavoitteet ovat. Jokaisen, joka alkaa tehdä hankesuunnittelua, on syytä tutustua siihen ennen kuin tekee mitään muuta. Toisen asiakirjaryhmän muodostavat järjestelmien pohjakortit. Ne avataan suoraan sähkötietokortistosta suunnittelijan työasemaan, täydennetään sekä muutetaan projektin mukaisiksi. Lopuksi laadittu hankesuunnitelma tallennetaan projektiin.

Kolmas ryhmä on kahdesta rakennuskohtaisesta esimerkistä koostuvat ST-esimerkit. Niissä kuvataan, miten asuin- ja toimistorakennuksen tavanomainen hyvä hankesuunnitelma voidaan tehdä sähkötietokortiston järjestelmäkohtaisiin pohjakortteihin tukeutuen.

Lukija saa kuvan, miten projektikortteja käytännön suunnittelutyössä täydennetään ja muunnellaan. On tehtävä valintoja ja jätettävä pois tarpeettomat asiat. On myös vaihtoehtoja, joista tulee valita se oikea. Sirén muistaa varoitella, etteivät nämä esimerkkimallit ole tarkoitettu käytettäväksi hankesuunnitelman pohjana, vaan pohjana tulee käyttää aina alkuperäistä pohjakorttia.

 
Suunnitelmat tarpeiden mukaan

Rakennuksen suunnittelu alkaa rakennuksen spesifikaatiosta eli määrityksestä, jossa tilaaja ilmoittaa tarvitsevansa vaikkapa alakoulun 300 oppilaalle. Tätä seuraa hankesuunnitelma, joka on rakennuksen ensimmäinen varsinainen rakennusosa ja järjestelmäspesifikaatio.

Sähköjärjestelmän ominaisuuksista siinä kuvataan lähinnä laatu- ja varustelutaso sekä toiminnalliset ominaisuudet. Tekniikkaan ei mennä kovin syvälle. Eri alojen suunnittelijat laativat hankesuunnitelmat yhdessä siten että ne ovat kiinteistöliiketoiminnan kannalta yhteensopivia.

Mukaan otetaan asiat, joilla on merkitystä kiinteistön omistajalle tai käyttäjälle. Tällainen asia voi olla ilmanvaihdon mitoitus 1,5-kertaisiksi, koska talo suunnitellaan muunneltavaksi ja ilmanvaihtotarpeet voivat muuttua käytön aikana. Sillä, ovatko putkistojen venttiilit messinkiä, ei ole merkitystä kiinteistön liiketoiminnalle. Sähköpuolella pääjakelujärjestelmän muunneltavuus ja mitoitus ovat oleellisia asioita eli halutaanko varautua investoimalla siihen, että käyttäjien vaihtuessa pääjakelujärjestelmä joustaa vaivattomasti uuteen vuokraustilanteeseen.

Hankesuunnitteluun liittyy luonnollisesti myös kustannusarvion laatiminen, mutta tässä ohjeistossa kustannusarvion laatimisohjetta ei ole. Sen tekemiseen löytyy muita työkaluja. Yhtiössä työskentelevä diplomi-insinööri Juha Sirén on tehnyt pohjatyön Hahtela-kehitys Oy:n TAKU-järjestelmässä olevaan sähköjärjestelmien kustannuslaskentaja arviointiosuuteen.

Valmistumassa oleva ohjeisto on helppokäyttöinen. Käyttäjä voi joustavasti hakea pohjakortit tietokoneelleen ja muokata niitä projektiin ja sen tarpeisiin sopivaksi. Teksteistä valtaosa sopii sellaisenaan moniin kohteisiin, sillä sähköjärjestelmien olemus ei valtavasti poikkea projektista toiseen.

Uuden ohjeiston asuntorakentamisen sähkötöitä koskeva osio on ollut kunnossa jo jonkin aikaa. Toimistorakennuksia palveleva kokonaisuus saataneen lausuntokierrokselle vuoden 2016 alussa.


Muihin tuoreimpiin muutoksiin ST-korteissa voi tutustua Severi-palvelun ajankohtaista osiossa.