Tarkempaa toimintaa, vähemmän virheitä

15.12.2016

Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on järkevä investointi myös sähköurakointiyrityksille.

Sähköinfo järjesti marraskuussa koulutuksen sähkö- ja turvaurakoitsijoiden toiminnanohjausjärjestelmistä ja SU- ja TU-sertifioinneista.

Turvaurakointipuolella toiminnanohjausjärjestelmiä ollut käytössä pitempään kuin sähköurakointipuolella. Toiminnanohjausjärjestelmien kysyntä on kuitenkin yleistymässä myös sähköurakointipuolella monien yritysten halutessa selkeyttää toimintatapojaan. Sähköinfon marraskuun kurssille osallistui enemmän sähkö- kuin turvapuolen ammattilaisia.

Turva-urakointipuolella toiminnanohjausjärjestelmiä kysytään lähes poikkeuksetta vaativampien kohteiden tarjouspyynnöissä. Suomessa on käytössä kaksi Finasin akkreditoimaa turva-alan sertifiointijärjestelmää: ISO 9001-laatujärjestelmään perustuva sertifiointi sekä Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n TU-turvaurakoitsijasertifiointi.

SETI:n pääarvioija Arto Karin mukaan yritysten kannattaa miettiä, kannattaako niiden satsata ISO 9001 -sertifiointiin vai toiminnanohjaussertifikaatin hankintaan.

Arto Kari. Kuva Tuomo Tarvas

– ISO 9001 laatujärjestelmä on alkuaan tarkoitettu valmistavan teollisuuden tarpeisiin, eikä näin ollen oikein sovellu palveluja tarjoavan urakointiliikkeen tarpeisiin. ISO-sertifiointi takaa tasaisen laadun, mutta se ei takaa hyvää laatua. Toiminnanohjauskäsikirja on tarkoituksenmukaisempi toimintaan, missä jokainen työ on erilainen, Kari sanoo.

Toiminnanohjausjärjestelmä on myös halvempi rakentaa ja sertifioida kuin ISO 9001.

– Toiminnanohjausjärjestelmä soveltuu paremmin pienille ja keskisuurille sähköalan yrityksille. Tähän kuuluvan toiminnanohjauskäsikirjan etuna on, että se on tehty varta vasten yrityksen tarpeisiin, Kari sanoo.


Käsikirja varmistaa toiminnan jatkuvuuden

Karin mukaan huolella tehty toiminnanohjauskäsikirja voi säästää yrityksen monilta mahdollisesti kalliiltakin virheiltä.

– Käyttöönotto- ja varmennustarkastuksissa virheet vähenevät, vastaanotossa tulee vähemmän puutteita, ja takuuaikana tulee vähemmän korjauksia.

Toiminnanohjauskäsikirjassa ohjeistetaan projektien hoitamiseen liittyviä tehtäviä, kerrotaan, miten urakointi on organisoitu ja miten henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpito varmistetaan. Toimintatapojen kirjaaminen ylös luo pohjaa pitkäjänteiselle toiminnalle, jolloin yhden henkilön sairasloma tai muu poikkeustilanne ei aiheuta vaaraa toimituksen onnistumiselle.

– Henkilöstön pitää myös tuntea, mitä toiminnanohjauskäsikirja pitää sisällään – muuten siitä ei ole hyötyä. Käsikirjaa ei tehdä SETI:n arvioijille vaan yrityksen käyttöön. Käsikirjan on oltava helposti ymmärrettävä ja sellainen, että jos joku sairastuu tai lähtee pois, firman toiminta jatkuu samanlaisena kuin aikaisemmin, Kari arvioi.

Käsikirjaa parempi termi olisi Karin mukaan toiminnanohjausaineisto, joka koostuu varsinaisen toiminnanohjauskäsikirjan lisäksi siihen liittyvistä ohjeista ja lomakkeista. Jotta aineisto pysyisi ajan tasalla, tulee sitä ylläpitää jatkuvasti. Kun toiminnanohjauskäsikirja on otettu käyttöön, arvioi SETI kolmen vuoden välein sen noudattamista.


Osaamisen ylläpitoa kurssilla

Satu Pöyhöstä motivoi tulemaan Sähköinfon koulutukseen oman ammattiosaamisen ylläpitäminen. Pöyhönen työskentelee sähkösuunnittelijana Sweco Talotekniikka Oy:ssä Tampereella ja hän on erikoistunut turvajärjestelmien suunnitteluun.

– Tämä oli minulle TU-asiantuntijasertifikaatin ylläpitokoulutus. Turvajärjestelmät kiinnostavat erityisesti, Pöyhönen sanoo.

Pöyhönen koki, että hänen on hyvä olla perillä myös ajankohtaisista muutoksista alan lainsäädännössä. Esimerkiksi uusi hankintalaki tuli voimaan vuoden 2016 lopulla. Lain tavoitteisiin kuuluu laadullisten kriteerien painoarvon lisääminen. Vaikka hinta pysyy jatkossakin tarjouskilpailujen määräävänä kriteerinä, nousee sertifikaattien ja pätevyyksien painoarvo erityisesti tasavahvoissa tarjoustilanteissa.

Sähköinfon seuraava toiminnanohjauskurssi järjestetään Espoossa 14.3.2017.