» Etusivu » Yhteystiedot » Mediakortit » sopimuslomakkeet » Sähköala-lehti
  Etsi tietoa Sähköala.fi -sivuilta:  
 
     
» Etusivu >
Ammattilaiset >Sähköalan uutisia >Uutisarkisto >2007 >Rakennusurakan yleiset sopimusehdot toimivat melko hyvin
Tulosta sivu
     
   
 


 
     


Rakennusurakan yleiset sopimusehdot toimivat melko hyvin

15.10.2007

Rakennusurakan yleiset sopimusehdot, YSE 1998, toimivat sähköurakoitsijoiden mukaan melko hyvin, vaikka parannettavaakin vielä löytyy. Nämä tiedot käyvät ilmi Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n toteuttamasta YSE-kyselystä.

TUL toteutti keväällä ja alkukesästä laajan kyselyn YSE 1998 ehtojen toimivuudesta sähköalalla. Vastaava kysely toteutettiin myös vuonna 2005, joten tutkimusten tuloksia voidaan suoraan verrata keskenään.

Tuoreiden vastausten perusteella voidaan todeta niin hyviksi kuin huonoiksi koettujen asioiden säilyneen jokseenkin ennallaan, tosin eroavaisuuksiakin löytyi. Kyselytutkimus toteutettiin lähettämällä sähköpostilla kutsu vastata liiton internet- sivuilla olleisiin 12 kysymykseen, joista osaan tuli vastata omin sanoin, muiden kysymysten ollessa monivalintakysymyksiä.


Ehtojen tuntemus hyvä

Vastaajayrityksistä suurin osa ilmoittaa tuntevansa ehdot kohtalaisesti tai hyvin, mitä voidaan luonnollisesti pitää hyvänä tuloksena. Vain viidennes tunnustaa tuntevansa ehdot huonosti.

Vastausten perusteella voidaan todeta, että YSE toimii sähköalalla ainakin kohtuullisesti, jota mieltä vastaajista oli lähes 60 %. Vuonna 2005 vastaava luku oli noin 10 % korkeampi eli tässä on menty hiukan huonompaan suuntaan.

Yli kymmenes vastaajista on sitä mieltä, että ehdot toimivat peräti hyvin. Vuonna 2005 tätä mieltä oli kaksi kymmenestä. Tulosten perusteella ja urakoitsijoiden omista kommenteista voidaan päätellä, että YSE koetaan pääosin hyvänä, jos sitä vain noudatetaan. Näin ollen ainakaan suurta painetta ehtojen laajempaan uudistukseen ei näyttäisi olevan.

Toimivatko YSE 1998 -ehdot sähkö-, tele-, ja verkostourakoissa? 

Ongelmia poikkeamista 

Suurinta kritiikkiä saivat tilaajat, jotka urakoitsijoiden mielestä aivan turhan usein haluavat poiketa YSE:n ehdoista vaatimalla sopimuksiin omia lisäehtojaan ja muutoksia esimerkiksi asiakirjojen pätevyysjärjestykseen.

Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta ilmoitti, että poikkeamia esiintyy melko yleisesti tai silloin tällöin. Poikkeamat lisäävät urakoitsijoiden työtä tarjousvaiheessa, koska ne pitää etsiä laajasta tarjouslaskenta-aineistosta.

Urakoitsijat kokevat toisinaan, että heidät pyritään saattamaan vastuullisiksi lähes kaikesta, kun taas tilaajat pyrkivät lipsumaan omista velvoitteistaan. Tilaajat eivät esimerkiksi aina pidä kiinni maksuajoista eivätkä käytännössä koskaan aseta työnaikaisia vakuuksia. Kehitystarpeita nähtiin nimenomaan tilaajan vastuun selkeyttämisessä.


Urakkarajat selviksi

Myös urakkarajoihin liittyvät erimielisyydet aiheuttavat ongelmia, koska suunnitelma- ja sopimusasiakirjat sisältävät usein selkeitä ristiriitoja. Asiakirjojen pätevyysjärjestys ei myöskään aina ole täysin yksiselitteinen eivätkä sopimusosapuolet välttämättä hallitse sitä.

Huonona nähtiin myös se, että urakan aikana ilmaantuneita ongelmia ja erimielisyyksiä pyritään pääsääntöisesti aina lykkäämään hankkeen loppuun, vaikka moni pulma voitaisiin ratkaista jo urakan kestäessä.

Muutos- ja lisätyöt ja niiden tilaaminen ovat myös monesti ongelmallisia, koska käytännössä vain harvoin tehdään asianmukaisia kirjallisia tilauksia.


Urakoitsijan vastuu laaja

Kyselyyn liittyneiden vapaiden kommenttien perusteella huomio kiinnittyi myös YSE:n ja sivu-urakan alistamissopimuksen vastuusäännöksiin. Urakoitsijan vastuuta välillisistä vahingoista haluttiin rajoitettavaksi, koska tällä hetkellä se on moniin muihin toimitussopimuksiin nähden erittäin ankaraa. Urakoitsijasta voi helposti tulla rakennushankkeen riskin kantaja, jos vastuuketju alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin ei ole tasapainossa.

 
Teksti: Olli Nurminen 

Varatuomari Olli Nurminen toimii Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n lakimiehenä.

Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 10/2007 julkaistusta kirjoituksesta.