» Etusivu » Yhteystiedot » Mediakortit » sopimuslomakkeet » Sähköala-lehti
  Etsi tietoa Sähköala.fi -sivuilta:  
 
     
» Etusivu >
Ammattilaiset >Sähköalan uutisia >Uutisarkisto >2007 >Sähköasennusstandardien keskeiset muutokset
Tulosta sivu
     
   
 


 
     


Sähköasennusstandardien keskeiset muutokset

15.9.2007

SESKO hyväksyi 15.6.2007 uusitun standardisarjan SFS 6000:n sisällön, ja uusittu standardisarja julkaistaan syksyllä 2007. Standardisarjan käyttöönoton aikataulut määritellään TUKES-ohjeessa S10.

 Standardisarja SFS 6000 perustuu IEC-standardisarjaan IEC 60364, jota päivitetään jatkuvasti. Suomessa tähän standardisarjaan perustuvat määräykset ja standardit ovat olleet käytössä vuodesta 1994. Vaatimuksiin tehty pienehköjä muutoksia useaan otteeseen tämän jälkeen. Tällä kertaa kyseessä on standardisarjan kokonaisuudistus, jonka syynä on esikuvastandardien muuttuneiden vaatimusten lisäksi esikuvastandardien rakennemuutos.

 Rakennemuutoksen avulla standardisarjan käytettävyyttä on parannettu yhdistelemällä eri lukuja. SESKOn komitea SK 64 hyväksyi 15.6.2007 uusitun standardisarjan SFS 6000 sisällön, ja uusittu standardisarja julkaistaan syksyllä 2007. Standardisarjan käyttöönoton aikataulut määritellään TUKES-ohjeessa S10. Tässä artikkelissa on tarkasteltu standardin keskeisiä muutoksia.

Perussuojaus ja lisäsuojaus

 Sähköiskulta suojaus muodostuu perussuojauksesta, vikasuojauksesta ja tietyissä tapauksissa lisäsuojauksesta. Aiemmin perussuojauksesta käytettiin nimitystä kosketussuojaus ja vikasuojauksesta käytettiin nimitystä kosketusjännitesuojaus.

 Aiempi standardi edellytti 0,4 sekunnin poiskytkentäaikaa pistorasiaryhmille, kun taas kiinteitä laitteita syöttävissä ryhmäjohdoissa sallittiin 5 sekunnin poiskytkentäaika. Nyt 0,4 sekunnin poiskytkentäaika vaaditaan myös enintään 32 A suojalaitteella suojatuille ryhmäjohdoille, jotka syöttävät kiinteästi asennettuja laitteita. Viiden sekunnin poiskytkentäaika hyväksytään yli 32 A ryhmä- ja pääjohdoille.

Vikavirtasuojaus laajenee lähes kaikkiin pistorasioihin

 Tavanomaiset maallikoiden käyttämät, enintään 20 A pistorasiat täytyy suojata enintään 30 mA vikavirtasuojalla. Vaatimus koskee asunnoissa, liike- ja toimistorakennuksissa, teollisuusrakennuksissa ja muissa rakennuksissa sisätiloissa olevia pistorasioita.

 Ulkotiloissa enintään 30 mA vikavirtasuojaa tulee käyttää suojaamaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta. Tähän perussääntöön on joitain poikkeuksia sekä asuin- että muissa rakennuksissa. Samoin sähköasennusten muutos- ja laajennustöissä voidaan poiketa joiltain osin tästä vaatimuksesta.

 Lisääntyvä vikavirtasuojien käyttö tulee ottaa huomioon asennusten ryhmittelyssä. Valaistus- ja pistorasiaryhmät lienee yleensä perusteltua toteuttaa omina ryhminään. Normaalit vuotovirrat tulee ottaa huomioon, ettei vikavirtasuojaus aiheuta tahattomia laukaisuja. Vikavirtasuoja ei saa olla enää AC-tyyppiä.

EMC-vaatimukset lisääntyvät

 Standardisarja SFS 6000 käsittelee aiempaa laajemmin sähkömagneettisilta häiriöiltä suojautumista rakennusten sähköasennuksissa.

 Sähköasennuksilla on oltava riittävä häiriönsietotaso sähkömagneettisia häiriöitä vastaan toimiakseen kunnolla määritellyssä ympäristössään. Laitteiston rakenteessa on otettava huomioon sähköasennuksen tai asennetun laitteen aiheuttamat, ennakoitavissa olevat sähkömagneettiset häiriöt. Laitteistoon liitettävien ja siinä käytettävien kulutuslaitteiden on oltava sopivia näihin häiriöihin.

 Häiriösuojauksen merkitys korostuu, koska uusittu EMC-direktiivi koskee myös sähköasennuksia. Suomessa EMC-direktiivi saatetaan voimaan sähköturvallisuuslain muutoksella. Haasteelliseksi standardin soveltamisen tekee se, että eri tyyppisissä kohteissa vaadittavat ratkaisut vaihtelevat suuresti. Standardi esitteleekin ratkaisuja ja suunnitelmissa tulee kohteittain määritellä, mitkä ratkaisut ovat kyseisessä kohteessa tarpeellisia EMC-suojauksen kannalta.

Perustusten alle sijoitettava perustusmaadoituselektrodiMaadoituselektrodin rakenteet

 Maadoituselektrodina tulee käyttää ensisijaisesti maahan perustusten alle tai rakennuksen perustuksiin sijoitettua maadoituselektrodia eli perustusmaadoituselektrodia.

 Jos perustusmaadoituselektrodia ei voida jostain syystä rakentaa, pidetään seuraavana vaihtoehtona maadoituselektrodille perustusten ympäri kiertävää elektrodia, joka asennetaan lähelle perustuksen reunaa ja riittävän syvälle, ettei se helposti vaurioidu. Viimeisinä vaihtoehtoina tulevat sitten muut elektrodirakenteet, ellei kohteen maadoituselektrodia pystytä toteuttamaan edellä mainituilla tavoilla.

Käyttöönottotarkastuksiin ja dokumentointiin muutoksia

 Enintään 500 V nimellisjännitteisessä virtapiirissä aiemmin vaatimuksena ollut eristysresistanssin arvo ≥ 0,5 MΩ on nostettu arvoon ≥ 1,0 MΩ. Tilanteissa, joissa ei voida kohtuudella erottaa ylijännitesuojia, ylijännitteille herkkiä sähkölaitteita ym. laitteita mittauksen ajaksi, mittaus voidaan toteuttaa käyttämällä mittausjännitteenä 500 V:n sijasta 250 V:a. Eristysresistanssin arvo ≥ 1,0 MΩ tulee tällöinkin toteutua.

 Sähköiskulta suojaukseen käytettävän vikavirtasuojan testauksessa suositellaan mitattavaksi myös vikavirtasuojan toiminta-aika, ja tietyissä tapauksissa se on pakollista.

 Kaikki mittaukset on määritelty selkeästi tehtäväksi standardin EN 61557-4 mukaisella mittalaitteella. Käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjaan pitäisi merkitä tieto huolto- ja kunnossapito-ohjelman tarpeesta sekä tieto seuraavan lakisääteisen määräaikaistarkastuksen suoritusajankohdasta.

 Jos tarkastuksessa havaitaan puutteita, ne on korjattava ennen kuin laitteistoa voidaan pitää standardinmukaisena. Näin ollen kohdetta asiakkaalle luovutettaessa käyttöönottotarkastuspöytäkirjassa ei voi olla mainintoja asennuksen puutteista tai vioista, koska tällöin asennus ei ole standardinmukainen.

Kunnossapitotarkastukset osaksi sähkölaitteistojen kunnossapitoa

 Uutena asiana standardi käsittelee myös sähköasennusten kunnossapitotarkastuksia. Jokaiselle sähköasennukselle suositellaan määrävälein kunnossapitotarkastuksia.

 Kauppa- ja teollisuusministeriön sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä antaman päätöksen (517/1996) 10 § mukaan sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. Kunnossapitotarkastus ei korvaa lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia.

 Jos asennus normaalikäytössä on tehokkaan ennakoivan kunnossapitojärjestelmän piirissä, kunnossapitotarkastukset voidaan korvata sopivalla ammattitaitoisten henkilöiden suorittamalla asennuksen ja siihen liittyvien laitteiden jatkuvan valvonnan ja kunnossapidon menettelyillä.

Kylpy- ja suihkutilojen vaatimukset muuttuvat

 Kylpy- ja suihkutilojen asennusvaatimukset perustuvat alueluokitteluun. Luokittelua on standardissa yksinkertaistettu siten, että alueita on suihkutiloissa kaksi (alueet 0 ja 1) ja kylpyammetiloissa kolme (alueet 0, 1 ja 2). Myös alueiden ulkopuolisille tiloille on annettu lisävaatimuksia.

 Suihkutiloissa on aiemmin edellytetty enintään 30 mA vikavirtasuojan käyttöä pistorasioiden suojana. Vaatimus on voimassa edelleen, ja pistorasian tulee sijaita vähintään 120 cm etäisyydellä kiinteän suihkun suuttimesta taikka kiinteästä vesipisteestä. Tämän lisäksi kiinteästi asennetut sähkölaitteet tulee suojata enintään 30 mA vikavirtasuojalla, ellei suojaukseen käytetä SELV-järjestelmää tai suojaerotusta. Kiinteitä laitteita voi asentaa myös lähemmäksi kuin 120 cm suihkusta.

Muut muutokset

  Myös muissa erityistiloissa vikavirtasuojauksen käyttö laajenee. Saunan sähkökiuasta ei kuitenkaan vaadita suojattavaksi vikavirtasuojalla. Jakeluverkkojen osalta on esitetty vaatimukset 1000 V verkoille ja liittymisjohdon suojausvaatimuksia on muutettu.

 Muutoksia on vähintäänkin kymmeniä ja kaiken kaikkiaan muutokset edellyttävät sähköalan ammattilaisilta laajaa kouluttautumista.

 

Teksti: Esa Tiainen

Kirjoittaja toimii teknisenä johtajana Sähköinfo Oy:ssä ja hän on toiminut standardiuudistusta valmistelleen työryhmän puheenjohtajana. Kirjoitus on julkaistu Sähköala-lehden numerossa 9/2007.