Sähkön kysynnän jousto vähentää säätövoiman tarvetta

10.10.2017

Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän väliraportti "Matkalla kohti joustavaa ja asiakaskeskeistä sähköjärjestelmää" julkistettiin 9.10. Helsingin Säätytalolla.

Sähkön kulutuksen ja tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa. Nykyisin tasapaino saavutaan pääasiassa sähkön tuonnilla ja säätelemällä vesivoiman tuotantoa kysynnän mukaan, mutta olosuhteiden mukaan vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon lisääntyessä vesivoimaresurssit eivät riitä enää takaamaan sähköverkon tasapainoa.

Tässä tilanteessa yksi vaihtoehto olisi, rakentaa lisää kysynnän vaihteluihin nopeasti reagoivia kaasuturbiineja ja diesel-voimaloita. Huomattavasti ympäristöystävällisemmäksi ja myös edullisemmaksi tulee, mikäli sähkön kysyntä saadaan mukautumaan nykyistä paremmin tarjontaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmä ehdottaa ratkaisuksi sähkön varastointikeinojen kehittämistä – sähköautojen akut mukaan lukien – sekä älyn lisäämistä sähköverkkoon ja erilaisiin kodinkoneisiin, jotta esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden sähkön kulutusta olisi mahdollista ohjata automaattisesti sähkön reaaliaikaisen tarjonnan mukaan.

Sähkön myyjistä, jakelijoista, tutkijoista, viranomaisista sekä kuluttajien edustajista koostuvan parikymmentähenkisen työryhmän asiantuntijasihteerin, Fingridin sähkömarkkina-asiantuntija Heidi Uimosen mukaan työryhmän lähtökohtana on, että kysynnän jouston tulisi tapahtua markkinaehtoisesti sähkön hinnan vaihteluiden ohjaamana.

Heidi Uimonen. Kuva Mikko Arvinen.– Suomessa sähkölämmittäjät ovat perinteisesti osallistuneet kysynnän joustoon yösähköä käyttämällä, mutta energiamurroksen seurauksena tuotanto alkaa vaihtelemaan enemmän sään mukaan, ja tällöin sähköä on järkevintä käyttää silloin kuin, sitä on eniten tarjolla, Uimonen kertoo.

Väliraportissaan työryhmä ehdottaa lisäselvitystä siitä, voitaisiinko myös sähkövero ja sähkönsiirtomaksut muuttaa kysyntäjoustoa paremmin tukeviksi, sillä kuluttajan sähkölaskun loppusummasta alle puolet voi olla varsinaista sähkömaksua, eikä pelkästään tähän vaikuttaminen välttämättä kannusta riittävästi esimerkiksi kysyntäjouston mahdollistamiseen tarvittavien teknisten lisälaitteiden hankintaan.

Suomessa on jo käytössä etäluettavat energiamittarit, mutta reaaliaikaisen sähkön hintasignaalin välittäminen kuluttajien laitteiden ohjaukseen edellyttää seuraavan kehitysasteen laitteiden hankintaa.

Työryhmän mukaan ohjaukseen vaadittavan tekniikan hinta on kuitenkin laskenut viime vuosina ja laitteiden kehitys näyttää jatkuvan nopeana. Myös älyverkkoteknologia kehittyy jatkuvasti, eikä hajautetuista resursseista koostuvan monimutkaisen kokonaisuuden hallintaa pidetä teknisesti enää mitenkään ylivoimaisena haasteena. Tulevaisuudessa älykkäät sähköverkot tulevat mahdollistamaan paitsi kulutuksen ohjauksen, myös sähkön tuottamisen siellä, missä se on milloinkin kannattavinta.

Älyverkkotyöryhmän väliraportti