Modernin toimistotalon sähköasennukset ovat muuntojoustavia

21.11.2016

Modernit toimistotalot suunnitellaan ja rakennetaan muuntojoustaviksi, jotta käyttäjät voivat muokata työtilansa omien tarpeidensa mukaisiksi. Nykyaikaa on sekin, että autohalliin asennetaan latauspisteet sähköautoille ja katolle aurinkopaneelit.

 Technopoliksen Yliopistorinteen kampuksen kerrosala on yhteensä 11 900 neliömetriä. Mediapoliksen oppilaiden laatima taideteos yhdistää  kerrokset toisiinsa.

Tampereen keskustassa yliopiston päärakennuksen ja rautatien välissä sijaitseva Technopoliksen Yliopistorinteen kampus on rakennettu ja suunniteltu alusta alkaen muuntojoustavaksi, myöhemmin muokattavaksi kokonaisuudeksi.

Kampuksen A- ja B-talot valmistuivat vuosikymmenen vaihteen jälkeen. Nyt kokonaisuus on täydentynyt lopulliseen muotoonsa, kun C- ja D-talot ovat kohonneet naapuritalojen rinnalle.

Kesällä kohteen luovutuksen alla työmaalla ahersi siivoojat mukaan lukien lähemmäs sata työntekijää erilaisissa viimeistelytöissä. Kohteen sähköurakointi oli Bravida Tampereen vastuulla.

Alkuvaiheessa tultiin toimeen parilla sähköasentajalla, mutta loppukiireiden ajaksi heidän lukumääränsä kohosi 19:ään. Osa heistä oli vuokramiehiä.

– Olemme vastanneet sähkötöiden ohella kaikesta muustakin talotekniikasta. Nyt viikkoa ennen luovutusta on todella kiire, mikä tietysti on tavanomaista näin suuressa kohteessa. Pieniä korjauksia on mahdollista tehdä vielä ennen vuokralaisten muuttamista taloon. Kiireapuun olemme palkanneet vanhoja yhteistyökumppaneitamme, kertoo hankkeen projektinhoitaja Seppo Parkkinen Bravidalta.

Technopolikselle investoinnin suuruus on noin 39 miljoonaa euroa. Bravida Tampere Oy:n taloteknisen lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, jäähdytys-, sähkö- ja automaatiojärjestelmän (LVIJSA) sekä sprinklerijärjestelmän asennuksen sisältävän kokonaisurakan arvo on noin kuusi miljoonaa euroa. Koko talotekniikan projektipäällikkönä on toiminut sähköinsinööri Jarmo Rantala.

Vuosikausien työmaa

Bravida Tampere Oy tai oikeammin sen edeltäjä Sähköpeko Oy oli mukana myös aikaisemmin valmistuneiden kahden talon urakoinnissa. Myös C- ja D-talojen sähkösuunnittelusta vastannut Sähkötekniikka Kari Sirén Oy:n toimitusjohtaja Juha Sirén tuntee kohteen, sillä yhtiö suunnitteli B-talon sähköistyksen ja valvoi A-talon sähköurakan.

C- ja D-rakennusten hankesuunnittelu tehtiin yhtenä pakettina samanaikaisesti B-vaiheen kanssa viitisen vuotta sitten. Periaate oli, että talot ja sähköjärjestelmät suunnitellaan muunneltaviksi erilaisten käyttäjätarpeiden mukaan.

– Ensin suunnittelimme pohjakerroksen autohallit. Tämän jälkeen yläkerrokset ja niiden lohkot suunniteltiin kerros kerrokselta vuokralaisten toiveita kuunnellen. Joissakin tapauksissa suunnitelmat saatiin kerralla valmiiksi, joissakin tapauksessa taas ei. Tekniikat ovat kehittyneet jonkin verran, ja esimerkiksi ledivalaistusta on C- ja D-vaiheissa käytetty huomattavasti aikaisempaa enemmän, Sirén kertoo.

Sähköt on tehty yläjakeluna

Käytännössä muuntojoustavuus tarkoittaa, että väliseinät rakennetaan vasta kun vuokralainen on selvillä ja tiedetään, minkälaisia liityntöjä tilaan tarvitaan. Lattiaan on porattu reikiä ja sahattu aukkoja lattiarasiavarauksille, joista johdotus on mahdollista toteuttaa väliseinien rakentamisen yhteydessä. Sähkövaraukset ovat valmiina hyllyillä, joten pistorasioille saadaan virtaa ja valot palamaan. Lähes kaikki vahvavirtakaapeloinnit on tehty muunneltavalla johtosarjajärjestelmällä.

Pääosin kaikki sähkönjakelu on tehty yläjakeluna, eli asiakas voi asennuttaa pistorasiapylväät haluamaansa kohtaan. Tehdyt muutokset ovat enimmäkseen ryhmitysmuutoksia ja valaistuksen ohjausmuutoksia.

Muunneltavat ratkaisut eivät paljoakaan vaikuta asennustyöhön ja kaapelointiin. Johtojärjestelmien liittimet jäävät hyllyille ikään kuin jakorasioiksi, joista jatketaan eteenpäin toisella johdolla. Tämä nopeuttaa asentamista, ja muutenkin Parkkisella on liitosjohtojärjestelmästä pääsääntöisesti vain hyvää sanottavaa.

Sähköteknisesti kukin kerros jakaantuu neljään sähkökeskuksella varustettuun osaan. Tila voidaan jakaa tätä pienempiinkin osiin, mutta tällöin erillinen sähkönmittaus ei ole mahdollista. Paloilmaisimia ei ole kiinnitetty kattoon, vaan ne ovat siirrettävissä asennuslevyissä. Kattolevy ei mene uusiksi, jos ilmaisin joskus siirretään toiseen paikkaan.
Latauspisteitä sähköautoille

Technopoliksen ympäristökonseptin mukaisesti rakennuksessa on kymmenen peruslatauspistettä sähköautoille ja katolla toistasataa aurinkopaneelia, joiden tuottama sähköteho on 45 kilowattia. Autotallissa on myös sprinklaus ja kaksi isoa savunpoistopuhallinta.

Latauspisteille on varmasti käyttöä, sillä vuokralaiset ja heidän vieraansa pyrkivät todennäköisesti edelläkävijöiksi myös autopolitiikassaan. Auto latautuu peruslatauspisteissä nopeasti.
Parkkinen ei kuitenkaan usko, että sähköurakoitsijat tulevat saamaan kovin paljon uusia töitä latauspisteiden asentamisesta. Niihin kuuluu nimittäin usein myös laskutusjärjestelmä, joten asiakkaan on helpompi ostaa kokonaispaketti erikostuneelta toimittajalta. Niin tässäkin tapauksessa, sähkömiehet vetivät vain syöttökaapelin ja latausjärjestelmän toimittaja hoiti loput parissa päivässä.

 
Yksikköhinnat tukevat muutostöitä

Jälkikäteen tehtävät muutostyöt eivät aiheuta ongelmia sähkösuunnittelijalle. Projektin hankintatapana on yksikköhintamenettely, jossa tietyille asioille on sovittu yksikköhinnat, joiden pohjalta muutokset tehdään. Esimerkiksi pistorasian lisäämiselle on oma hintansa, jonka perusteella muutostöihin pystytään hinnoittelemaan vuokralaisen toivomat asiat etukäteen.

Energiansäästö pohjautuu liiketunnistimilla toimivaan valaistuksen ohjaukseen, joka on toki mahdollista ohjelmoida, minkälaiseksi halutaan, tilojen muuttuessa.

Niin Parkkiselle kuin Sirénillekin tämä on yksi suurimpi työmaita. Parkkiselle yhtä suuri tai jopa suurempi kohde oli Vuores-keskuksen rakentaminen Tampereen vuoden 2012 asuntomessuille. Sirénille tätä isompi ja vaativampi työ on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuttama lääketieteen opetukseen tarkoitettu Arvo2 -rakennus TAYS:n keskussairaalakampuksella.

Projektinhoitajana Parkkisen peukalon alla on kolme tämän luokan hanketta eli Amurin koulun ja Tampereen pääkirjasto Metson saneeraus. Uusin kohde on alkamassa oleva Valkeakosken sairaalan K1-osaston saneeraus, mihin tulee esimerkiksi lisää leikkaussaleja.
 

Taloja ei mallinnettu

Rakennuksen suunnittelu aloitettiin jo viisi vuotta sitten, joten sitä ei mallinnettu. Urakoitsijalla on konttorilla käytössä kohteen projektipankki. Asentajat pääsevät periaatteessa kännykällä projektipankkiin, mutta käyttö on jäänyt olemattomaksi, koska pienestä kuvasta ei ole mitään hyötyä. Matkan varrella suunnitelmat eivät juuri ole muuttuneet, koska ne laadittiin lähtökohtaisesti mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa.

Tele- ja turvasuunnittelu ja järjestelmien toteutus kuuluivat Bravidalle ja Sirénille, mutta matkapuhelinverkon sisäverkkoasennukset teki Sonera.

– Tontin ahtaus keskellä kaupunkia vaikeutti logistiikkaa. Niinpä organisoimme pihamaalle Rexel-konttimyymälän, josta sähkötarvikkeita voitiin ostaa. Tavararepertuaari vaihteli työmaan etenemisen tahdissa, alussa tarvittiin hyllynosia, kierretankoja, muttereita ja ruuveja, loppuvaiheessa kalusteita, liittimiä ja niin edelleen. Suurempi haaste oli ison tavaran kuljetus, mistä ja koska ja millä tavalla, Parkkinen kertoo.