Vuoden sähkösuunnittelija toivoo lisää yhteispeliä rakentamiseen

21.11.2016

Vuoden 2016 sähkösuunnittelija on helsinkiläinen Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy.

Vuonna 1956 perustettu Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy on erikoistunut ennen kaikkea suurten julkisten kohteiden sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien suunnitteluun. Yrityksen mottona ja periaatteena on, että asiakkaiden luottamus pitää ansaita omalla työllä joka kerta uudelleen.

– Me haluamme tehdä kaikki työt aina kunnolla oikein, yhtiön toimitusjohtaja Antti Danska sanoo.

Aina tämä ei ole kuitenkaan helppoa. Tarjousten valtava hintahajonta herättää Danskan mukaan väistämättä kysymyksen tarjottavan työn laadusta.

– Asiakkaan voi olla vaikea arvioida, kuka on arvioinut työn määrän oikein, jos halvimman tarjouksen hinta on vain kolmasosa kalleimmasta, mutta silti hommiin ajetaan aina hinta edellä. Minä olen monesti ihmetellyt, halutaanko alimmalla hinnalla aina vähemmän ja huonompaa, vai mihin tähdätään? Jos laatuun ja suunnitteluun ymmärrettäisiin satsata kunnolla, säästettäisiin urakoinnissa ja rakentamisessa paljon, kun turha häslinki, virheet ja yhteensovittamattomuudet vähenisivät.

Rakentaminen tahtoo olla Danskan mukaan liian usein susien maailmaa, missä verisessä kilpailussa ei synny kuin sekundaa. Myös arkkitehtien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyössä olisi yhä parantamisen varaa.

– Rakennusalalla kaikki pelaavat vain omaan pussiinsa. Erilaisille yhteistyökuvioille olisi usein runsaasti tarvetta, jotta asioita voitaisiin tehdä yhdessä paremmin. Laatua syntyy vain koko ryhmän
työn tuloksena.

Konkreettisimmin Danska on ollut rakentamassa yhteistyötä Sähkösuunnittelijat NSS ry:ssä, jonka puheenjohtajana hän toimi vuodet 2012 – 2015.

– NSS:n puolelta parasta kerrottavaa on, että me olemme saaneet nuoria suunnittelijoita hyvin mukaan toimintaan. Toiminta loppuisi jossakin vaiheessa, jos vain vanhat parrat hoitelisivat asioita hissukseen keskenään.

 
Pääkaupunkiseudun suunnittelija

 
Pääkaupunkiseudun rakentaminen käy parhaillaan kovilla kierroksilla. Asuntoja rakennetaan 1980-luvun parhaiden vuosien malliin ja Pasilan Triplan, Kalasataman ja Jätkäsaaren alueiden jättihankkeet takaavat töiden riittävyyden pitkälle ensi vuosikymmenen puolelle.

– Pääkaupunkiseudulla on menossa tai käynnistymässä valtavia hankkeita, mutta muulla Suomessa on selvästi hiljaisempaa.
Sen näkee myös julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmasta, missä muilla kaupungeilla on tarjolla lähinnä varsin normaaleja hankkeita.

Tauno Nissinen Oy:llä on myös kaksi työntekijää Kuopiossa. He työllistävät hyvin itsensä, mutta Kuopion toiminnoille ei ole näköpiirissä mitään sen suurempia laajennustarpeita.

Tulevista kohteista Danska toivoisi yrityksen pääsevän mukaan erityisesti HIFK:n uuden lätkähallin suunnitteluun.

– Me olimme mukana suunnittelemassa myös Hartwall-areenaa, Espoon Areenaa ja Myyrmäki-hallia. Nyt olisi aika päästä suunnittelemaan taas yksi suurempi urheiluareena ennen kuin kaikki meidän halleja suunnitelleet asiantuntijamme jäävät eläkkeelle.

Tauno Nissinen Oy on myös mukana suunnittelemassa Pisararadan ja Länsimetron asemien valaistus- ja sähkönjakelujärjestelmiä.

– Metron ensimmäisen vaiheen myöhästyminen oli valtava pettymys, mutta nyt pitää keskittyä hoitamaan se loppuun ja tehdä kakkosvaihe kunnolla aikataulussa valmiiksi. Metrossa on kymmeniä toisiinsa liittyviä järjestelmiä, jotka kaikki liittyvät valtavien ihmismäärien turvalliseen kuljettamiseen. Pelkästään yhdellä asemalla on tuhansia mitattavia pisteitä.

Kiinteistöautomaatio integroituu

Antti Danska ja yhtiön järjestelmäasiantuntija Ari Tuokko uskovat, että rakennusten automaatio tulee nousemaan lähivuosina aivan uudelle tasolle. Mittaus- ja seurantajärjestelmät halutaan saada entistä tarkemmiksi, ja samalla rakennukset osaavat ohjata lämpötiloja, valaistusta ja ilmanvaihtoa automaattisesti olosuhteiden mukaan niin ihmisten mukavuuden kuin energiatehokkuudenkin kannalta optimaalisella tavalla.

– Rakennusautomaatiossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jatkossa valon määrä, ulkoilman lämpötila ja kaikki muut asiat vaikuttavat yhtenä kokonaisuutena ohjattaviin järjestelmiin. Samalla automaation merkitys rakennusten energiatehokkuudelle tulee korostumaan entisestään.

Danska kertoo kuulleensa asiakkailta aivan liian usein valituksia, etteivät kaikki uudetkaan järjestelmät toimi aina halutulla tavalla. Ongelmana on usein eri järjestelmien päällekkäisyys ja yhteensopimattomuus.

– Jos yhteen kohteeseen asennetaan monen eri toimijan järjestelmiä miettimättä eri laitteiden yhteensopivuutta, ei kokonaisuus todennäköisesti pelaa halu- tulla tavalla yhteen. Laitteet ovat nykyisin kuitenkin jo niin hyviä, että ne toimivat, kun ne vain osataan laittaa toimimaan, Danska sanoo.

Tällä hetkellä järjestelmien yhteensovittamisen avainsanana on laiteriippumattoman, avoimeen väylätekniikkaan perustuvan KNX-tekniikan hyödyntäminen eri järjestelmien ohjauksissa.

– Tekniikat kehittyvät valtavalla vauhdilla. Myös KNX tulee olemaan välivaihe tekniikan kehityksessä, mutta niinhän kaikki muutkin tekniikat ovat olleet aina vain välivaiheita. On kuitenkin selvää, että järjestelmien integraation lisääntyminen tulee muuttamaan jatkossa myös suunnittelutyön luonnetta ja lisäämään sähkösuunnittelijoiden työmäärää, Danska sanoo.

Ari Tuokon mielestä myös perinteisiä urakka- ja suunnittelurajoja kannattaisi tarkastella muuttavassa maailmassa avoimin mielin, jotta hajanaisten tai jopa päällekkäisten järjestelmien rakentamiselta vältyttäisiin.

– Kiinteistöautomaatiopuolella on nykyisin varsin laaja harmaa alue, kun monet asiat kuuluvat osittain sekä sähköettä LVI-suunnittelijoille, mutta eivät varsinaisesti kummallekaan. Sähkö- ja rakennusautomaatiota ja tähän liittyvää mittarointia pitäisi alkaa niputtamaan järjestelmätasolla enemmän yhteen, jotta kokonaisuus saataisiin toimivammaksi, yksinkertaisemmaksi ja samalla myös edullisemmaksi toteuttaa, Tuokko sanoo.

Tietomallinnus ja 3D-mallien hyödyntäminen on ollut viime vuosina kuuma puheenaihe suunnittelupuolella. LVIsuunnitelmia enemmän tarkkuutta vaativien sähkösuunnitelmien puolella mallinnus on alkanut yleistyä toden teolla vasta viime vuosien aikana.

– Nyt mallintaminen on lyönyt läpi. Me olemme linjanneet, että mallintaminen on jo niin tärkeä osa suunnittelua, että me mallinnamme kaikki kohteet, vaikka malleja ei olisi erikseen tilattukaan. Mallintaminen tuo välitöntä hyötyä törmäystarkasteluissa ja siten suoraa kustannussäästöä. Valitettavasti tämä ei näy vielä palkkioissa, vaikka mallien päivitystarve lisää huomattavasti työmääriä, Danska sanoo.

Sähkösuunnittelua 60 vuoden kokemuksella

Vuonna 1956 perustettu Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy oli aikoinaan Suomen ensimmäisiä pelkästään sähkösuunnitteluun erikoistuneita yrityksiä. Tuolloin sähköjärjestelmien suunnittelu oli arkkitehtien ja urakoitsijoiden työtä, eikä erilliselle sähkösuunnittelulle nähty ennen 1950-lukua juuri tarvetta.

– Muutaman pistorasian ja valaisimen paikan suunnittelu ei vaatinut valtavasti miettimistä, mutta rakennusten sähköjärjestelmien laajentuessa myös erillisten sähkösuunnitelmien kysyntä alkoi kasvaa.

Nykyisin yrityksen erityisosaamiseen kuuluvat myös vanhojen arvokohteiden saneeraukset.

– Me teemme enemmän saneerauskohteita kuin uudiskohteita. Vanhat kohteet ovat monesti haastavia, sillä alkuperäisten suunnitelmien paikkaansa pitävyyteen ei voi läheskään aina luottaa.

Monesti vanhat piirustukset löytyvät kuitenkin omista arkistoista. Nissisen toimisto profiloitui aikoinaan erityisesti Alvar Aallon luottosähkösuunnittelijaksi, ja kun yritys sai esimerkiksi Finlandia-talon uudistuksen sähkösuunnittelutyöt tehtäväkseen, oli alkuperäiset suunnitelmat mukava päästä poimimaan omista, Helsingin Töölössä sijaitsevan toimiston arkistokaapeista.

Aikoinaan yrityksen palveluksessa oli jopa lähes sata työntekijää, joista suurin osa oli piirtäjiä ja konekirjoittajia.

– Meillä on yhä teknisiä avustajia töissä, mutta he alkavat olemaan jo nuorempien suunnittelijoiden tasolla ja heidän tehtäviinsä kuuluu paljon muutakin kuin piirtämistä. CAD-maailma on muuttanut paljon asioita.

Antti Danska tuli yrityksen toimitusjohtajaksi vuonna 2005 yritystä Tauno Nissisen jälkeen luotsanneen Juha Maljasen jäädessä eläkkeelle. Viime vuonna 3,2 miljoonan euron liikevaihdon tehnyt yritys on yhä Tauno Nissisen sukulaisten omistuksessa oleva perheyritys.

– Meillä toimiston väki on vaihtunut minun aikana niin paljon, että 11 vuotta sitten talossa olleista alle kymmenen on yhä töissä, ja heistäkin monet ovat jäämässä lähivuosina eläkkeelle. 1990-luvun lamavuosina taloon ei palkattu moneen vuoteen ketään, ja tässä hävittiin kokonainen suunnittelijoiden sukupolvi. Tällä vuosituhannella taloon on rekrytoitu useita nuoria, dynaamisia suunnittelijoita, joista on kehittynyt alansa huippuammattilaisia, jotka tekevät jo haastavia kohteita, kuten sairaaloita, kauppakeskuksia ja vaativia peruskorjauksia, Danska kertoo.

NSS:n nykyinen puheenjohtaja Juha Kiviniemi luovutti Vuoden sähkösuunnittelijan kunniakirjan Antti Danskalle 25.8. Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaarissa Helsingin suomalaisella klubilla.