Nettitelevisio hiipiii hiljalleen perinteisen rinnalle

1.3.2019

Perinteisellä televisiolla tarkoitetaan antenni- tai kaapelitelevisioverkkoon liitettyä vastaanotinta, jota kutsutaan myös lineaaritelevisioksi. Nettitelevisio toimii laajakaista- tai mobiiliyhteydellä ja käyttöliittymänä on tietokone, älypuhelin tai IP-verkkoon kytketty taulutelevisio.

Suomen kotitalouksista 94 prosentilla on perinteinen televisio ja 91 prosenttia väestöstä katselee televisiota viikoittain. Kotitalouksista 60-70 prosenttia käyttää kaapelitelevisiopalveluja, jotka ovat käytössä taajamien kerros- ja rivitaloissa.

Antennitelevisiokotitalouksia on 30-40 prosenttia, joista suuri osa pientaloissa. Ohjelmien katselu nettitelevision kautta on kasvanut selvästi viime vuosina. Vuonna 2017 rekisteröitiin keskimäärin 59 miljoonaa ohjelma-avausta kuukaudessa (Yle, MTV3, Nelonen ynnä muut kotimaiset nettitelevisiopalvelut). Siinä on kasvua noin 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tietokonetta käytettiin tv-ohjelmien katseluun 45 prosentissa, tablettia 27 prosentissa ja älypuhelinta 22 prosentissa kotitalouksista.

Lineaaritelevisio on käyttövarma

Kaapeli- ja antenni-tv-jakelua kutsutaan lineaaritelevisioksi, koska ohjelmat ja -palvelut lähetetään samanaikaisesti kaikille verkon piirissä oleville televisiovastanottimille. Lineaaritelevision vahvuuksia ovat käyttövarmuus, tietoturvallisuus ja edullisuus.

Hallitussa yksisuuntaisessa tiedonsiirrossa ei ole pelkoa haittaohjelmista tai salakuuntelusta, eikä vastaanottoon tarvita kallista liittymää. Esimerkiksi taloyhtiön antenniverkon kautta on katsottavissa ilmaiseksi Ylen tv-palveluja ja mainosrahoitteisia televisiokanavia.

Televisiopalvelut lähetetään antenniverkossa yksisuuntaisina kaikille vastaanottimille, joten ylikuormitusta tai estoa ei synny. Yksisuuntaisuudesta johtuen lineaarisuus ei mahdollista interaktiivisia palveluja. Uusissa televisiomalleissa on hybriditelevisio-ominaisuus, joka mahdollistaa lineaaritelevision liittämisen antenniverkon lisäksi nettiin, jolloin IP-verkon vuorovaikutteisten palvelujen käyttö on mahdollista samalla televisiolla.


Nettitelevisio kännykässä tai älytelevisiossa

Televisioihin tulee jatkuvasti mukaan uusia ominaisuuksia ja erityisesti nettipalveluiden eli IP-palvelujen käyttömahdollisuus lisääntyy. Älytelevisio eli smart-tv liitetään laajakaistayhteydellä nettiin, jolloin televisiolla voidaan katsoa ohjelmia netistä ja käyttää myös netin vuorovaikutteisia palveluja. Smart-tv:ssä on yleensä myös perinteinen antenniverkkoliitäntä.

Television suurin haastaja on älypuhelin, jolla voidaan tehdä lähes samat asiat kuin televisiolla. Käyttöliittymä on pienempi, mutta puhelin on aina mukana. Internetin nettitelevisiopalvelujen tarjonta on jo runsasta.

Mobiiliteleviso edellyttää hyvää yhteyttä

Viestintäviraston selvitysten (7/2018) mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista kodeista asuu alueella, jossa on saatavilla jopa 100 Mbit/s mobiiliyhteys (yhden tai useamman operaattorin 4G-verkko). Vastaavasti 30 Mbit/s mobiiliyhteys on saatavilla 98 prosenttiin kotitalouksista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki saisivat tuon kaistan samanaikaisesti. Mobiilipalvelujen käyttöä rajoittaa samanaikaisten käyttäjien määrä.

Mobiiliverkon ulkoantennin avulla voidaan parantaa laajakaistayhteyden siirtonopeutta usein moninkertaiseksi ja palvelut saadaan toimimaan myös sisätiloissa. Suunta-antennin asentamisessa kannattaa käyttää antenniurakoitsijaa, joka osaa valita käyttötarkoitukseen oikeanlaisen antennin ja asennuspaikan, asentaa kaapeloinnin sekä toteuttaa tarpeenmukaisen sisätilapeiton. Aktiivisten toistimien asentaminen Suomessa on sallittua vain operaattoreille.

Suomen matkaviestinverkkojen kokonaisliittymämäärä on noin 9,5 miljoonaa, joista 23 prosenttia oli data käytössä, 67 prosenttia puhelin- ja tiedonsiirtokäytössä ja 10 prosenttia pelkästään puhelinkäytössä. Jokaista suomalaista kohden käytettiin tammi-kesäkuussa 2018 mobiilidataa keskimäärin 28 gigatavua kuukaudessa. Tämän mukaan jokainen suomalainenvoisi katsella videota keskimäärin noin tunnin päivässä. Kehittyneemmälle 5G-mobiiliverkolle, jota lupaillaan seuraavien viiden vuoden kuluessa, on selvästi Viestintäviraston mukaan tarvetta.

Televisiosta tulee entistä monipuolisempaa

Kodinkoneliikkeissä on tarjolla laaja valikoima erilaisia taulutelevisioita. Hintataso vaihtelee muutamasta satasesta useampaan tuhanteen euroon riippuen television näytön koosta, näytön resoluutiosta eli tarkkuudesta, viritintyypistä ja muista laitteen ominaisuuksista. Uudet mallit soveltuvat yleensä HD-kanavien katseluun oli sitten jakelukanavana antenni- tai kaapelitelevisio.

Myytävien televisioiden keskikoko on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Suuren kuvan nautinnollinen katselu vaatii terävää ja virheetöntä kuvanlaatua. Varsinkin yli 40-tuumaisten televisioiden kuvanlaatu voi näyttää epätarkalta, kun katsotaan tavallisia digilähetyksiä. Teräväpiirtotelevision jälkeen ovat tulleet ultrateräväpiirtotelevisiot (UHD), jotka mahdollistavat entistä tarkemman kuvan, koska niissä on parempi kontrasti ja kuvataajuus.

Maksutelevisiopalvelujen tarjonta on siirtynyt entistä enemmän internet-välitykseen. Toki kaapeli- ja antennitelevisiotarjonnassa maksullisilla palveluilla on edelleen keskeinen asema. Myös satelliittijakelu on edelleen hyvä vaihtoehto alueilla, joissa antennitelevision maksukanavat eivät ole käytettävissä.

 

Hybridi yhdistää perinteisen ja netin

Hybriditelevisio eli HbbTV (Hybrid Broadcast Broadband TV) yhdistää perinteisen televisiolähetyksen ja laajakaistan tuoden nettitelevision ominaisuudet perinteisten televisiopalveluiden rinnalle. Käytännössä katsoja voi esimerkiksi siirtyä televisio-ohjelmasta suoraan kyseisen ohjelmakanavan nettipalveluihin.  Hybridi-tv mahdollistaa myös reaaliaikaiset äänestys- ja mainospalvelut.

Hybriditelevision käyttäminen edellyttää, että televisiossa on HbbTV-ominaisuus ja nettiliittymä. Lähes kaikissa uusissa televisioissa on HbbTV-valmius. Hybriditelevisiopalveluja on tarjolla Digitan antennitelevisioverkossa ja joissakin kaapelitelevisioverkoissa. Kun palvelu on saatavilla, ilmestyy television näyttöön punainen nappi. Painamalla kaukosäätimen punaista nappia kytkeydytään kyseisen kanavan hybridi-tv-palveluun netin välityksellä. Punainen nappi -heräte ja muut HybridiTV-palvelut välitetään televisiolle nettiyhteyden kautta.

Vähitellen uuteen lähetystekniikkaan

Vapaasti vastaanotettavien antennitelevisiokanavien piti siirtyä Suomessa pelkästään uuteen DVB-T2-lähetystekniikkaa huhtikuussa 2020. Siirtymä lykkääntyy vuodella tai parilla johtuen Ylen HD-jakelupäätöksen viivästymisestä. Uusi T2-tekniikka on antennitalouksissa jo käytössä maksutelevisiokanavilla, jotka siirtyivät uuteen lähetystekniikkaan toukokuussa 2017.

T2-lähetystekniikka mahdollistaa HD-tasoisen kuvanlaadun ja suuremman määrän perustasoisia (SD) ohjelmakanavia. Suomessa testatuista televisioista ja digibokseista kertova Antenna Ready HD -merkintä takaa sen, että T2-vastaanotin toimii muun muassa tekstitysten osalta moitteettomasti kaikissa suomalaisissa antenniverkoissa.

Uuteen DVB-C2 -lähetystekniikkaan siirtyminen on edessä myös kaapeli-tv-talouksissa lähivuosina. Päätökset ovat operaattorikohtaisia, joten muutosajankohdasta kannattaa kysyä taloyhtiön kaapeli-tv-palvelujen operaattorilta. Kun siirtymä pelkästään T2- ja C2-jakelutekniikkaan tapahtuu, televisiokanavat näkyvät vastaanottimessa vain uutta tekniikkaa tukevalla televisiolla tai digiboksilla.

Viestintävirasto kehottaa kuluttajia olemaan tarkkoina televisiovastaanotinta hankittaessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto muistuttaa, että myyjällä on velvollisuus kertoa, toimivatko myytävät laitteet uudella tekniikalla. Tiedon on käytävä selvästi ilmi myös verkkokaupassa.

Entä jos televisio ei näy ollenkaan?

Jos televisiokuva pikselöityy, katkeilee tai ei näy ollenkaan, ota yhteyttä televisiopalvelua tarjoavaan verkko-operaattoriin. Palvelun tarjoajana voi olla Digita, DNA, Elisa, Telia tai jokin paikallinen operaattori. Jos pystyt paikantamaan vian kiinteistön tv-jakeluverkkoon, ota yhteyttä paikalliseen antenniurakoitsijaan, joka pystyy korjaamaan kaapelointiin, vahvistimeen tai antenniin liittyvät ongelmat.

 

  

Lisätietoa Satelliitti- ja antenniliitto SANT:ry:n sivuilta =>
Lisätietoa laitteista Testauta laitteet -sivuilta =>