Television katseluun on pientaloissa runsaasti vaihtoehtoja

6.3.2017

Pientalon asukkaalla on yleensä useita vaihtoehtoja tv-vastaanottoon. Taajamissa antenni-tv:n vaihtoehtona saattaa olla kaapeli-tv tai IPTV. Netti-tv-palveluja voi katsoa myös mobiiliverkon kautta.

Antenni-tv:n osuus on hallitseva, arviolta jopa 80 prosenttia kaikista pientaloista. Kaapeli-tv:n osuus on merkittävä uusilla asuinalueilla, joihin operaattorit rakentavat kuituverkon samalla, kun alueelle rakennetaan muutkin infraverkot, kuten sähkö-, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkot.

IPTV-palvelut ovat käytettävissä alueilla, joissa teleoperaattori tai seutuverkko- osuuskunta on toteuttanut kuituverkon. IPTV-liitäntöjen osuus pientalojen tv-liitännöistä on kuitenkin vielä vähäinen, joskin määrän uskotaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa.
 

Katselutottumukset muuttuvat

Kuituliittymien hankintaa pientaloihin on rajoittanut suhteellisen kallis hankintahinta verrattuna esimerkiksi kerrostalojen kuituliittymiin. Kerrostaloissa kaapeli-tv-palvelut ja nopeat laajakaistayhteydet ovat yleistyneet ja palvelujen huoneistokohtaiset hankinta- ja käyttökustannukset ovat yleensä kohtuullisella tasolla. Kuituliittymästä kiinnostuneen pientaloasukkaan kannattaa kysyä kuituverkon rakentamissuunnitelmista alueella toimivilta operaattoreilta.

Tv-taloudet Suomessa -tutkimuksen mukaan 96 prosentilla kotitalouksista on televisio. Varsinkin nuoret ikäryhmät katsoivat tv-ohjelmia myös muilla laitteilla, kuten tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Esimerkiksi 25–44-vuotiaista noin 34 prosenttia katsoi televisio-ohjelmia tietokoneella. Yli 85 prosenttia tästä ikäryhmästä katseli edelleen tv-ohjelmia myös tv-vastaanottimella (Finnpanel 2015).
 

Määräys 65 koskee myös pientaloja

Uuteen pientaloon on rakennettava Viestintäviraston määräyksen 65 mukainen sisäverkko. Sisäverkolla tarkoitetaan yleiskaapelointijärjestelmää ja antenniverkkoa. Määräyksen asettaja lähtee siitä, että kiinteä langallinen sisäverkko tarvitaan myös tulevaisuudessa, kun erilaisten laajakaistapalvelujen, kuten IPTV-palvelujen käyttö lisääntyy entisestään.

Yleiskaapelointi soveltuu hyvin IPtiedonsiirtoon. Myös antenniverkko laajakaistaisena on käyttökelpoinen tv-palveluihin pitkälle tulevaisuuteen. Uusissa passiivienergiataloissa mobiilipalvelujen käyttö voi olla ongelmallista. Kuuluvuuden parantamiseksi tarvitaan sisätilapeittojärjestelmä, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi katolle asennettavalla antennilla, joka kaapeloidaan sisätilassa toimivaan antennimodeemiin.
 

Antennivastaanottoon erilliset UHF- ja VHF-antennit

Maanpäällisessä antenniverkossa HD-lähetysten häiriötön vastaanotto vaatii antennien tarkkaa suuntausta ja antennivahvistimien oikean vahvistustason löytämistä. Määräys 65 edellyttää, että UHF-lähetyksiä ja VHF-lähetyksiä varten on asennettava erilliset antennit. VHF-antenni suunnataan DNA:n lähetinmastoon ja UHF-antenni Digitan lähetinmastoon.

Antennisignaalin mittaus ei yleensä onnistu ilman ammattilaisten mittalaitteita, mutta sopiva signaalitaso saattaa löytyä myös antennivahvistimen eri säätöjä kokeilemalla. Perinteiset digi-tvlähetykset vastaanotetaan UHF-taajuudella Digitan lähetinmastojen kautta. Digitan välittämä kanavanippu A, jossa ovat muiden muassa Ylen digi-tvkanavat, kattaa Suomen väestöstä 99,9 prosenttia. HD-lähetyksiä tarjoaa antennijakeluna tällä hetkellä DNA, joka välittää muiden muassa Ylen, MTV3:n ja Nelosen HD-kanavat sekä koko joukon teräväpiirtoisia maksutelevisiokanavia. DNA:n VHF-verkko kattaa tällä hetkellä noin 85 prosenttia Suomen väestöstä.

Perinteiset digi-tv-lähetykset päättyvät maaliskuussa 2020, jolloin siirrytään DVB-T2 -lähetystekniikkaan. Uutta televisiota hankittaessa on varmistettava, että vastaanotin on T2- yhteensopiva (Antenna Ready HD). Määräyksen 65 mukainen antennivastaanotto (UHF- ja VHF-antennit) varmistaa, että antenni-tv-lähetykset näkyvät myös maaliskuun 2020 jälkeen.
  

Satelliitin, laajakaistan tai mobiiliverkon palvelut

Pientalon TV-vastaanottop

Pientaloissa käytetään täydentävänä tv-palveluna satelliitti- tai netti-tv-palveluja. Satelliittipalvelupaketteja tarjoavat palveluoperaattorit, kuten Canal Digital ja Viasat. Satelliittipalvelupakettiin sisältyy yleensä asennus, joka koostuu
vastaanottopeilin asennuksesta ja suuntauksesta ja kaapeloinnista sisätiloihin, kuten esimerkiksi olohuoneeseen, sekä satelliittivastaanotossa tarvittava sovitin.

Satelliittipalvelulla on kuukausimaksu, jonka suuruus on riippuvainen maksu-tv-palvelujen hinnasta. Myös ilmaisia satelliittipalveluja on edelleen saatavana kansainvälisten satelliittien kautta, mutta ohjelmapalveluille ei ole tarjolla paikallisia tukipalveluja.

Internetin netti-tv-palvelujen tarjonta on jo runsasta. Yle Areenan kautta on katsottavissa suorana Ylen kanavatarjontaa sekä ohjelmatallenteita tarjonnan mukaan. Myös muut tv-yhtiöt tarjoavat ohjelmiaan netin kautta joko ilmaiseksi tai maksu-tv-palveluna. Netti-tv:n käyttö edellyttää laajakaistayhteyttä joko kiinteän tai mobiiliverkon kautta.

Pientaloalueilla on tarjolla vaihtelevasti nopeita laajakaistayhteyksiä. Perinteisten kiinteiden xDSL-yhteyksien kuukausihinnat ovat suhteellisen kalliita tarjottuun nopeuteen nähden, eikä niitä edes ole aina saatavilla haja-asutusalueilla. Teleoperaattorit ovatkin panostaneet haja-asutusalueilla mobiililaajakaistapalvelujen tarjontaan hyödyntäen uusinta LTE-mobiilitekniikkaa (4G).
 

Mobiiliverkon ulkoantenni parantaa yhteyttä

Antenni

Monissa haja-asutusalueiden ja jopa taajamien pientaloissa mobiilipalvelujen käyttö sisätiloissa ei onnistu huonosta kuuluvuuskentästä johtuen. Esimerkiksi passiivienergiatalon selektiivilasit estävät tehokkaasti radiosignaalien etenemistä.

Mobiililaajakaistapalvelujen käyttöä rajoittaa lisäksi samanaikaisten käyttäjien määrä. Mitä enemmän käyttäjiä ja kuormitusta, sitä vähemmän kaistaa tarjolla kaikille tukiaseman palvelujen käyttäjille. Mobiiliverkon ulkoantennin avulla voidaan parantaa laajakaistayhteyden siirtonopeutta usein moninkertaiseksi ja palvelut saadaan toimimaan myös sisätiloissa.

Suunta-antennin asentamisessa kannattaa käyttää antenniurakoitsijaa, joka osaa valita käyttötarkoitukseen oikeanlaisen antennin ja asennuspaikan, asentaa kaapeloinnin sekä toteuttaa tarpeenmukaisen sisätilapeiton. Aktiivisten toistimien asentaminen Suomessa on sallittua vain operaattoreille.

 
Mitä pitää huomioida antennin asennuksessa?

Vaativissa antenniasennuksissa on suositeltavaa käyttää aina antenniurakoitsijaa, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja oikeat asennusmenetelmät. Parhaan näkyvyyden saavuttamiseksi tv-antenni joudutaan usein asentamaan talon katolle, jolloin on aina huomioitava asennusturvallisuus. Antenniurakoitsijoilla on kokemusta korkeanpaikan työskentelystä. Urakoitsijalla on myös käytössään tarvittaessa antennipaikan määritysmittari. Antennipaikan ja suunnan omatoimisessa määrittämisessä voidaan hyödyntää vastaanottimen kentänvoimakkuusmittaria.

Antennien ja -asennustarvikkeiden valintaan kannattaa kiinnittää huomioita. Antennien käyttöikä on 15–20 vuotta, joten laadukas antenni tulee ajan myötä edullisemmaksi kuin halpamarketin tarjousantenni. Antennimasto kannattaa koota yhteisantenniasennuksiin tarkoitetuista putkista ja tarvikkeista, jotka ovat lujuudeltaan Suomen olosuhteisiin riittäviä ja korroosiosuojattuja. Masto pystytetään antennipaikan määrityksen osoittamaan kohtaan talon päätyyn tai katolle. Kun masto joudutaan asentamaan katolle, kuten aumakattotalossa, maston läpivienti on tehtävä huolellisesti käyttäen kunnollista läpivientitiivistettä (huomioi katemateriaalin valmistajan suositus).

Perustietoa antenniasennuksesta löytyy Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n julkaisemasta Pientalon antennioppaasta, jossa kerrotaan antennijärjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tv-palvelujen hankinnasta HD-aikana.
 

Pientalon antenniopas (.pdf)

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n antenniurakoitsijahaku