Aurinkosähkö saatiin kannattavaksi rivitalossa

25.2.2019

Takamittaroidussa kiinteistössä rakennuksen oma sähköntuotanto ja talon asukkaiden sähkönkulutus erotetaan teknisesti sähköverkkoyhtiön järjestelmästä omaksi systeemikseen.

Monessa kerros- ja rivitaloyhtiössä pohditaan, kannattaisiko katolle asentaa aurinkopaneelit ja hyödyntää siten aurinkosähköä omassa taloudessa.

Tässä vaiheessa vaihtoehto voi olla takamittarointi. Takamittarointi tarkoittaa, että rakennuksen oma sähköntuotanto ja talon asukkaiden sähkönkulutus erotetaan teknisesti sähköverkkoyhtiön järjestelmästä omaksi systeemikseen.

Talossa, joka on takamittaroitu, on vain yksi taloyhtiön hallinnoima sähköliittymä. Asukkaat eivät ole sopimussuhteessa sähkö- ja verkkoyhtiöön, vaan sähkölasku tulee taloyhtiöltä.

Suomessa on joitakin kymmeniä kerrostaloja, joiden katolle on asennettu aurinkovoimala, mutta yhtään niistä ei ole vielä takamittaroitu. Rivitalopuolelta löytyy sen sijaan yksi sellainen, ensimmäinen lajissaan.

Ajamme katsomaan kohdetta Nummelan Vihtiin. Rakennusalan yrittäjä Jouko Jussila omistaa siellä neljä rivitaloa. Niissä on yhteensä 19 vuokra-asuntoa, joiden koot vaihtelevat 31neliön ja 89 neliön välillä. Vieressä sijaitsee Jussilan omakotitalo.

– Aurinkosähköjärjestelmä ja siihen kuuluvat 52 paneelia asennettiin toukokuussa 2018. Takamittarointi tehtiin kuukausi myöhemmin. Paneelien huipputeho on vajaa 15 kilowattia. Asennustyö kesti parilta kolmelta kaverilta noin viikon. Paneelit ja johdotus maksoivat eniten. Takamittaroinnin hinnaksi tuli 7000 euroa, Jussila kertoo.

Asennusvaiheessa verkkoyhtiö Caruna poisti omat mittarinsa. Saman aikaisesti paneelit asentanut Solarvoima toteutti takamittaroinnin ja toi tilalle omat laitteensa.

Takamittarointia koskeva aloite tulikin kyseiseltä yhtiöltä. Ennen hankintaa Jussila kyseli vastaavia tarjouksia muiltakin yhtiöiltä. Monet olivat kiinnostuneita, mutta hänen mukaansa vain yksi oli valmis viemään homman maaliin.

Ostosähkön tarve pienempi takamittaroinnilla

Takamittaroinnin ansiosta asukkaat pääsevät täysimittaisesti hyödyntämään paneelien tuottamaa sähköä.

– Ostosähköä tarvitaan vähemmän, jolloin myös sähkön siirtomaksut alenevat. Asukkaat ovatkin ottaneet aurinkoenergian vastaan hyvin myönteisellä asenteella, Jussila kuvaa. Muussa tapauksessa ylijäämä olisi myytävä muutamalla sentillä verkkoyhtiölle, mikä ei olisi kannattavaa.

Jussilalla on sähkösopimus Nordic Green Energy -nimisen yhtiön kanssa. Huoneistojen asukkaat ovat puolestaan tehneet sähkönostosopimuksensa Jussilan kanssa.

Todelliseen kulutukseen perustuva lasku kirjoitetaan neljä kertaa vuodessa. Kuluttamastaan sähköstä asukas maksaa 13 sentin kiinteää hintaa kilowattitunnilta.

Omat mittarit kellaritilassa

Haastatteluhetkellä loppukesästä kustannuksista ja hyödyistä ei vielä ollut konkreettista näyttöä.

Talotekniikkahuoneessa kellaritilassa sijaitseva sähkömittari näyttää, että kesäkuussa tapahtuneen asennuksen jälkeen paneelit ovat vajaassa kolmessa kuukaudessa jauhaneet sähköä 5600 kilowattituntia.

Pilvisenä päivänä kello yhden maissa mittariin on kertynyt päivälukemaksi 31 kilowattituntia. Tuotantotehoa osoittavan mittarin lukema vaihtelee 3,8 kilowatista 3,9 kilowattiin.

Paneelien sijainnista johtuen parhaat lukemat saadaan ennen puolta päivää. Järjestelmään kuuluu myös verkkoinvertteri, joka muuttaa tasavirran vaihtovirraksi ja ohjaa sen taloyhtiön verkkoon.
  

Asennus eteni jouhevasti

Solarvoiman suunnittelu- ja asennusjohtaja Aapo Holma kertoo, että vastaavanlaisia takamittarointeja on aikaisemmin asennettu pelkästään liikekiinteistöihin ja muutamaan kiinteistöyhtiöön, joissa on sekä liiketiloja että asuntoja.

Holman tiedossa ei ole, että joku muu yhtiö olisi toteuttanut vastaavia järjestelmiä.

– Nummelan kohteessa asiat verkkoyhtiö Carunan kanssa etenivät jouhevasti. Täytimme kohdetta koskevan yleistietolomakkeen. Asensimme paneelit ja teimme tarvittavat muutokset keskukseen, ja sovittuna aikana Carunan valtuuttama urakoitsija kävi keräämässä pois heidän mittarinsa, Holma kuvaa. Jotta sähkökatkos minimoitiin, niin urakoitsijan kanssa piti sopia tarkka aika, jolloin vanhat mittarit ruuvataan irti ja uudet asennetaan tilalle.
  

Optimaaliseen mitoitukseen

Kun aurinkopaneelikohdetta aletaan toteuttaa, niin ensimmäisenä selvitetään tarvittavan sähkön määrä tunnin tarkkuudella.

– Järjestelmä mitoitetaan niin, ettei se ole liian iso eikä liian pieni. Sen on oltava optimaalinen. Nummelan tapauksessa 52 paneelin voimala tuottaa joissakin tapauksissa sähköä myös myyntiin. Joskus katolle ei mahdu paneeleita niin paljon kuin olisi tarvetta. Joskus taas asiakas haluaisi paneeleita enemmän kuin mitä pystytään kuluttamaan. Hyvässä paneelissa on hyvä hyötysuhde ja laadukkaat komponentit.

Holma kertoo, että tuotteissa on eroja. Teknisen rakenteen ja tiivistysten on kestettävä pitkän käyttöiän ajan. Jos rakenteisiin alkaa tihkua vettä, niin jäätyessään se rikkoo rakenteet.

Holma arvelee, että paikallisen tuotannon lisääntyessä takamittarointi ja itsenäinen laskutus alkavat kiinnostaa asuntoyhtiöitä.

– Etenkin uudisrakennuskohteissa malli voi yleistyä nopeastikin. Mittausjärjestelmätkin ovat kehittyneet. Tieto mittareista siirtyy suoraan laskutusjärjestelmään eikä hallinnollista lisätyötä tule kenellekään, Holma sanoo.

Asuinkerrostalot lähtöviivalla

Energia-alan tietokirjailija Janne Käpylehto on rakentanut asuinkerrostalonsa katolle Helsingissä yhteen asuinhuoneistoon kytketyn aurinkovoimalan.

Sen tuottaman ylijäämäsähkön hän jakaa muille talon sähkönkäyttäjille. Kyse on pilotista, joka toteutetaan yhteistyössä paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa.

– Aurinkovoimalan rakentaminen asuinkerrostalon katolle ei ole mitenkään tavanomaista. Suomesta tällaisia asuinkerrostaloja löytyy arvioni mukaan 20–30 kappaletta. Edellä mainittua takamittarointia ei ole toteutettu näissä yhdessäkään. Käpylehto arvelee, että mittarointihomma lähtee liikkeelle, kun riittävän moni taloyhtiö esimerkinomaisesti hankkii sellaisen.

Oman kokemuksensa pohjalta Käpylehto sanoo, ettei aurinkovoimalan rakentaminen yhden huoneiston tarpeita varten ei ole taloudellisesti järkevä ratkaisu.

Suomessa toimii noin pari sataa ”aurinkosähköfirmaa”, joiden koko vaihtelee yhden miehen yrityksistä muutaman kymmenen hengen kokoonpanoihin.

– Jotkut energiayhtiötkin rakentavat aurinkovoimaloita, mutta käytännössä asennuksista vastaavat niiden yhteistyökumppanit ja asentajat. Asennusfirmalla on oltava sähköurakointioikeudet, ja ne saavat kytkeä toteuttamansa voimalan sähköyhtiön verkkoon, Käpylehto selventää.
  

Taloyhtiöillä on monia eri toteutusvaihtoehtoja

Mikäli taloyhtiön asukkaat päättävät rakentaa aurinkovoimalan, on ensimmäinen vaihtoehto liittää voimala kiinteistösähköön ja hyödyntää itse tuotettua sähköä yleisten tilojen valaistuksessa ja ilmanvaihdossa.

– Ratkaisu on helppo. Mutta jos sähkönkulutus on pientä, ja myös järjestelmä rakennetaan pieneksi, niin systeemi voi olla kannattamaton. Kulutus voi olla pientä esimerkiksi sen takia, että ilmanvaihto on painovoimainen, tietokirjailija Janne Käpylehto sanoo.

Toinen vaihtoehto on takamittarointi, jolla talon oma sähkönkulutus ja sähköntuotanto erotetaan teknisesti sähköverkkoyhtiön järjestelmästä omaksi systeemikseen.

– Takamittarointi mahdollistaa aurinkosähkön myymisen asukkaille. Taloyhtiöstä tulee sähkön tuottaja ja myyjä, joka toimittaa asukkaille sekä itse tuotettua että ulkopuolelta hankittua sähköä. Jos takamittarointia ei ole, niin ylijäämä on myytävä verkkoyhtiölle.

Kun taloyhtiö myy sähköä, niin siitä maksetaan vain energian osuus.

– Kun taloyhtiö ostaa sähköä, niin tämä maksaa sekä energiasta että sen siirrosta, ja päälle tulee vielä arvonlisävero. Voimala kannattaakin mitoittaa niin, että tuotanto voidaan käyttää pääosin itse.
 

Virtuaalimittarointi kokeiluvaiheessa

Asunto-osakeyhtiössä takamittaroinnin toteuttaminen vaatii asukkailta käytännössä sataprosenttisen hyväksynnän, ainakin nykyisen asunto-osakeyhtiölain mukaan.

Helpointa sen toteutus olisi rakennusvaiheessa, kun osakkeita ei vielä ole myyty.

– Virtuaalimittarointi, joka tosin on vasta kokeiluvaiheessa, on kolmas vaihtoehto. Siinä taloyhtiön tuottama sähkö jyvitetään asukkaille verkkoyhtiön järjestelmässä. Käpylehto arvelee, että takamittarointi tulee jäämään virtuaalimittarointia halvemmaksi vaihtoehdoksi.

– Takamittaroinnissa siirtohinnat ovat alempia, samoin todennäköisesti muutkin palvelukokonaisuuden hallinnolliset kustannukset, hän sanoo.