Älykäs sähköistys auttaa jopa ilmastonmuutoksen hidastamisessa

1.3.2019

Sähköistysalan eri toimijat ovat yhdessä tuumiin luoneen vision siitä, mikä on sähkön roolitulevaisuudessa.

- Aluksi halusimme hankkeen avulla herätellä sähköalan eri toimijoita noteeraamaan ratkaisut, joita meillä tulevaisuuden alana on tarjota muiden muassa ilmastomuutoksen pysäyttämiseen ja energiatehokkuuden lisäämiseen, muistelee Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Tarja Hailikari.

Koska sähköala itse on jo varsin hyvin roolinsa ja mahdollisuutensa sisäistänyt, viestintää on suunnattu laajemmin koko yhteiskunnalle niin, että tuodaan esiin miten paljon sähköalalla on annettavaa kestävän kehityksen saralla. Nuoret valitsevat yhä useammin opiskelualansa ja työpaikkansa eettisin perustein. Ollakseen houkutteleva toimialan ja sillä toimivan yrityksen on uskottavasti edistettävä eettisiä arvoja liittyen muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Sähköala tulevaisuuden alana on tässäkin suhteessa erinomainen vaihtoehto.

Avainsana on älykkyys, jonka tulee toteutua koko ketjussa aina energiantuotannosta erilaisiin sähkönkäyttötilanteisiin saakka. Älykkyys pitää sisällään päästöttömyyden samoin kuin rakennetun ympäristön energiatehokkuuden, mikä puolestaan toteutuu paitsi edistyneen teknologian avulla myös ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutosten kautta.

Aurinkosähkön säilövä kotiakusto haaveena

Hankkeella tähdätään myös sähköistysalan tuotteiden ja palvelujen kysynnän vahvistamiseen, sillä muutos kohti älykästä sähköistyksen ekosysteemiä edellyttää vanhentuneiden laitteistojen korvaamista uusilla. Ajatuksena on, että parempi tietoisuus mahdollisuuksista herättää edistyksellisten ratkaisujen ostohalua niin kuluttajien kuin muidenkin sähkönkäyttäjien keskuudessa.
Sekin on selvä, mitä vision jakamisella halutaan saada aikaiseksi.

- Positiivista asennetta, asiaa edistävää lainsäädäntöä ja lisää mielenkiintoista tekemistä. Näissä kaikissa on jo myönteistä kehitystä tapahtunutkin. Tämä on kuitenkin asia, jota ei ole helppo mitata ja samoin on vaikea sanoa, minkä verran kehityksestä voidaan laskea juuri tämän Hyvinvointia sähköllä -hankkeen ansioksi, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen.

Sähkölaitevalmistajilta tarvitaan tutkimus- ja kehityspanoksia tuote- ja palveluteknologiaan. Visiohankkeen perustajat seuraavat silmä kovana uutisia teknisistä läpimurroista.

- Janoamme innovaatioita, mieluiten maailmaa mullistavia. Hyvä esimerkki tällaisesta olisi koko kansan arkikäyttöön soveltuva, hinnaltaan edullinen akustojärjestelmä, johon voisi tehokkaasti säilöä aurinkopaneeleilla puhtaasti tuotettua energiaa käytettäväksi haluttuna ajankohtana, haaveilee Hailikari.

Osaajille riittää töitä sähköalalla

Visioiden muuttuminen konkretiaksi edellyttää todella monen asian toteutumista: kiihtyvällä vauhdilla kehittyvä ala vaatii voimakasta satsausta osaamiseen, ja tästä syystä sanomaa kohdistetaan myös alan koulutuksesta ja opetuksesta päättäviin virkamiehiin ja poliitikkoihin. Osaavan työvoiman puute ei saa muodostua pullonkaulaksi ja siksi tarpeita on viisaasti ennakoitava.

- Sähköistysalan työllisyysnäkymät ovat valoisat, koska sähkönkäytön nähdään ennusteiden mukaan vain entisestään lisääntyvän, tietää Kyllönen.

Sähköistysalalla vision toivotaan auttavan jokaista ammattilaista ja organisaatiota näkemään oma roolinsa kokonaisuudessa ja viemään yhteistä viestiä eteenpäin. Kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt ja yritykset ovat niin ikään paitsi visioviestinnän kohteita myös samalla viestinviejiä omien asiakkaittensa ja yhteistyökumppanien suuntaan. Hyvinvointia sähköllä – Visio 2030 lanseerattiin toukokuussa vuonna 2012. Vuonna 2013 hankkeesta muodostettiin Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n tukema hanke, jonka jatkosta päätetään vuosi kerrallaan.

- Hanke on jo osoittanut tarpeellisuutensa. Tarvitsimme tälle alalle sateenvarjon, jonka alle voimme koota eri osapuolien näkemykset, osaamisen ja tavoitteet. Yhdessä niistä muodostetaan visio, joka nyt esitetään neljän eri teeman avulla, kertoo Hailikari.

Kun ala kehittyy kovaa vauhtia, pelkona on, etteivät kaikki ehdi kyytiin. Tarvitaan paljon aktiivisuutta pitämään eri tahot tietoisena siitä, mitä on tarjolla ja mitä tulossa.

- Hanke auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Sähköistyksellä on monia ulottuvuuksia ja vaikutuksia niin yksilöiden päivittäiseen elämään kuin globaaliin ilmastopolitiikkaankin, Hailikari toteaa.

Hankkeen viestinnässä työkaluina on käytetty säännöllistä uutiskirjelmöintiä, lehdistötiedottamista sekä muun muassa vuosittain järjestettävää seminaaria. Tässä tapahtumassa keskitytään esittelemään vision toteutumisen edistymistä. Tyypillistä sisältöä seminaarin ohjelmassa ovat esimerkiksi rakennus- ja saneerausprojektit, joissa on onnistuttu jollakin tavoin toteuttamaan älykkyyttä, saamaan aikaan energiatehokkuutta ja lopulta ennen kaikkea: hyvinvointia.

Suomi halutaan nostaa kärkikastiin

Viimeksi pidetyn seminaarin otsikkona oli Suomesta älykkään sähköistyksen mallimaa. Suomi ei vielä ole aivan kärkikastia, sillä esimerkiksi liikkumisen sähköistyminen on meillä melko vaatimatonta tasoa verrattuna vaikkapa länsinaapureihin Ruotsiin ja erityisesti Norjaan. Valtion rahallinen tuki sähköautoiluun ja muihin sähköisiin kulkuvälineisiin sekä niiden edellyttämään infrastruktuuriin on Norjassa omissa sfääreissään. Suomi tulee sinnikkäästi perässä ja jos seminaarissa puhuneita suomalaisia sähköistysalan asiantuntijoita on uskominen, vielä mennään vasemmalta ohikin.

Miten Suomi sijoittuu sähköteknisen älykkyyden mallimaana maailmassa nyt?

- Hyvin. Tämä on tosin eri tahoilta kertyneistä indikaatioista johdettu ”mutu” eikä minkään varsinaisen tutkimuksen tulos. Onnistumista tavoitteessa voidaan mitata vaikkapa sähköautojen ja niiden latausinfran sekä muun muassa aurinkosähkön lisääntymisellä samoin kuin näitä ja älykästä sähkönkäyttöä edistävien määräysten kehittymisellä, toteaa Kyllönen.

- Suomi loistaa maailman kärkijoukoissa monilla kansainvälisillä mittaristoilla mitattuna ja näen, että tämä koskee myös älykästä sähköistystä, muistuttaa Tarja Hailikari.

Visio elää ja päivittyy

Hyvinvointia sähköllä -hankkeen visio asetettiin käynnistysvaiheessa vuodelle 2030. Onko tähtäin edelleen vuodessa 2030 vai liukuuko se eteenpäin?

-Tällä hetkellä tähtäin on virallisesti vuodessa 2030, mutta varmaan se liukuu ajassa eteenpäin vuosien saatossa. Toki myös hankkeen viestien sisältöä päivitetään ajan myötä, sanoo Kyllönen.

Hän pitää hankkeen skenaarioita hyvinkin realistisina ja toteaa, että osa visioista on jo toteutunut tai toteutumassa, osa on saavutettavissa hitaammin.

Visiohanketta edistetään aktiivisesti useita kertoja vuodessa kokoontuvissa eri työryhmissä varmistaen, että pysytään tietoisina siitä, millaisia kehitysaskeleita tai -loikkia alalla tehdään.

-Varmaa on, että sähköistysala haluaa vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen vuoden 2030 jälkeenkin.

Alkuperäistä visiota on jo kertaalleen vuonna 2017 päivitetty, mutta tähtäinvuotta ei silloin kuitenkaan nähty tarpeelliseksi muuttaa. Osa vision tavoitteista toteutunee jo sitä ennen, mutta osa vasta sen jälkeen ja jossakin vaiheessa tulee jälleen aika päivittää visio, ennakoi Hailikari.