Hissi taloyhtiöön muiden remonttien yhteydessä

1.3.2018

Linjasaneerausbuumin ja yhteiskunnan tuen ansiosta vanhoihin taloihin rakennetaan jälkiasennushissejä kiihtyvään tahtiin.

Helsingin Oulunkylässä sijaitsevan Asunto-Oy Säästösillan porrashuoneisiin saatiin mahtumaan peräti kahdeksan hengen hissit putkiremontin yhteydessä. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Rauno Parkkilan ja Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilän mukaan portaikon sisääntulo oli hieman haastava, mutta hyvällä suunnittelulla ja pienillä muutostöillä lopputulos saatiin varsin mainioksi.

Oulunkylässä, niin kuin lähes kaikissa muissakin hissien jälkiasennuskohteissa, suunnittelun suurimpana haasteena oli pelastusmääräysten mukainen vaatimus, jonka mukaan porrashuoneessa pitää mahtua kulkemaan ja kääntymään 60 senttiä leveiden ja 2,4 metriä pitkien makuupaarien kanssa hissin rakentamisen jälkeenkin.

– Minä tein ensiksi vaatimusten kokoisen mallikehikon, millä mitoitusta testattiin, ja sitten kun pelastuslaitoksen miehet tulivat testaamaan laskelmien paikkansapitävyyden oikeilla paareilla, meni kaikki ihan suunnitelmien mukaan, Rauno Parkkila kertoo.

Taloyhtiö koostuu kahdesta vierekkäisestä, vuonna 1963 valmistuneesta talosta. Vuonna 2016 tehdyn linjasaneerauksen yhteydessä talot uusittiin käytännössä uudenveroiseen kuntoon ikkunoita ja julkisivua myöten. Hissien rakentamisen yhteydessä porrashuoneisiin rakennettiin myös uudet lasiseinät, jotka tuovat paitsi valoa sisään, piristävät myös kummasti talon ulkonäköä.

Tuhansien hissien työmaa

Aiemmin hissejä tehtiin pääasiassa vähintään viisikerroksisiin taloihin, mutta nykyisin hissit vaaditaan jo uusiin kolmikerroksisiin taloihin.

– Kolmanteen kerrokseen voi olla ihan yhtä vaikea päästä kuin neljänteenkin. Tällä vuosituhannella Helsinkiin on rakennuttu jo yli tuhat jälkiasennushissiä, mutta kaupungissa on vielä yli 8 700 hissitöntä porraskäytävää, Simo Merilä kertoo.

Hissiasiamiehenä neljä vuotta työskennelleen Merilän mukaan vaikeimmat paikat löytyvät vanhojen talojen suojelluista porraskäytävistä.

– Ylivoimaisesti hankalimpia kohteita ovat viime vuosisadan vaihteen jugend-talot.

Porrashuoneen mitoitus estää hissin rakentamisen talon sisäpuolelle noin joka 20. kohteessa. Tällöin vaihtoehtona saattaa olla talon ulkoseinustalle asennettava hissikuilu, mutta kantakaupungin historiallisissa kohteissa tämäkään ei aina onnistu.

Konehuoneettomia ja hydraulisia hissejä

Jälkiasennettavien hissien markkinat jakautuvat melko tasan konehuoneettomien köysihissien ja hydraulisten hissien välille. Jotkut saattavat muistaa hydrauliset hissit köysihissejä hitaampina, ja aikaisemmin näin olikin. Nykyisin sekä hydraulisten että konehuoneettomien jälkiasennushissien nopeus on noin 0,6 metriä sekunnissa.

Hissityypistä riippumatta osa ihmisistä pitää nykyisin vaadittavien automaattiovien sulkeutumisnopeutta turhan hitaana, mutta tämä kompromissi joudutaan tekemään hitaammin liikkuvien mukavuuden ja lapsi- ja koiraperheiden turvallisuuden varmistamiseksi.

Jälkiasennettavien hissien rakentamiseen erikoistuneen RH Tekniikka Oy:n toimitusjohtaja Reijo Liimataisen mukaan hydraulisten hissien laitetila sijoitetaan yleensä noin 5–10 metrin päähän hissistä, mistä hydrauliikkalaitteiston tuottama nostovoima siirtyy tukevaa letkua pitkin hissiin. Alaspäin tullaan maan vetovoiman avulla sähkökäyttöisiä venttiileitä säätämällä.

Hydrauliikkapumpusta lähtee jonkin verran ääntä, mutta kellarikomeroon sijoitettuna tämä ei häiritse ketään. Matkustajille hydrauliset hissit ovat lähes äänettömiä, mutta ei uusista köysihisseistäkään ääntä juuri lähde.

Hydraulisten hissien lisäksi vanhojen kerrostalojen kannalta merkittävä innovaatio ovat vastapainottomat köysihissit. Kun vastapainoa ei tarvita, pystytään ahtaisiin tiloihin rakentamaan selvästi tilavampi hissi, kuin mitä aikaisemmin olisi ollut mahdollista.

Pyöreät hissit kotimaisena erikoisuutena

Suomessa jälkiasennushissejä asentavat pääasiassa Amslift Oy, Kone Hissit Oy, RH Tekniikka Oy, Suomen Hissiurakointi Oy sekä jossakin määrin myös ainakin Otis ja Schindler.

Kone ei ole ainoa suomalainen hissivalmistaja, vaan myös Muuramessa toimiva, jälkiasennushisseihin erikoistunut Nopra Oy on valmistanut hissejä Suomessa vuodesta 2011 lähtien. Nopran erikoisuus on erityisesti pyöreisiin portaikkoihin ja rappukäytäviin sopiva pyöreä hissi.

Reijo Liimataisen mukaan pyöreän jälkiasennushissin asentaminen on hieman hitaampaa ja monimutkaisempaa kuin neliskulmaisen, ja siksi hissin hankintakustannusten osalta myös hieman arvokkaampaa, mutta samalla saatetaan selvitä huomattavasti pienemmillä portaikon muutostöillä, jolloin tyylikkään pyöreän hissin rakentaminen saattaa olla kokonaiskustannuksiltaan jopa edullisin ratkaisu.

Jälkiasennushissin hankintakustannukset vaihtelevat huomattavasti kohteen vaatimien rakennusteknisten töiden mukaan, mutta karkeasti arvioituna hintaluokka alkaa noin 50 000 eurosta per hissipysäkki.

Yhteiskunta tukee esteettömyyttä

Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee jälkiasennushissien rakentamista 45 prosentin hissiavustuksella. Avustuksen edellytyksenä on, että hissi rakennetaan riittävän esteettömäksi, eli esimerkiksi hissiin johtavat portaat saattavat estää avustusten myöntämisen.

Suomen Hissiyhdistys ry:n asiamies Veli-Pekka Vitikan mukaan tuella on usein ratkaiseva merkitys jälkiasennushissien rakentamispäätöksissä.

– Jälkiasennettavat hissit olisi aina järkevintä rakentaa putkiremontin yhteydessä, mutta monet pelkäävät niin paljon remontista aiheutuvia lisäkustannuksia, ettei työhön uskalleta tai haluta aina ryhtyä, Vitikka sanoo.

ARA:n lisäksi monet kaupungit myöntävät lisätukea jälkiasennushissien rakentamiselle. Lisätietoja jälkiasennushissien suunnittelusta ja rakentamisesta, kustannusten jakamisesta taloyhtiöissä ja eri avustuksista on koottu esimerkiksi Helsingin kaupungin hissiprojektin, ARA:n ja Suomen Hissiyhdistyksen kotisivuille.