Sähköinen sulanapito tuo turvaa talvella

13.3.2013

Suomen vaativat olosuhteet voivat olla talvisin vaaraksi niin ihmisille kuin rakennuksillekin. Halkeavat vesiputket, jäätyvät räystäskourut ja syöksytorvet, tippuvat jääpuikot ja liukastumiset portailla ovat vältettävissä, kun putkiin, ränneihin ja piha-alueille asennetaan kunnollinen sulanapitojärjestelmä.

Veden jäätyminen putkiin, syöksytorviin tai ränneihin voi aiheuttaa rakennukselle kalliisti korvattavia vahinkoja ja jopa homevaurioita. Ongelmat ovat estettävissä asentamalla itsesäätyvästä lämpökaapelista ja sitä ohjaavasta termostaatista muodostuva sulanapitojärjestelmä. Sulanapitoa voikin kutsua ennalta ehkäiseväksi kiinteistön kunnossapidoksi.

Toinen merkittävä syy panostaa sulanapitojärjestelmän hankkimiseen on varmistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen silloinkin, kun ulkona on liukasta. Portaat ja kulkutiet pysyvät sulana, kun piha-alueiden pinnoituksen tai porrasrakenteiden laatoituksen alle on asennettu lämpökaapelit. Energiatehokkuus tulee huomioitua, kun järjestelmää ohjataan automaation avulla.


Lämmitys estää putkien ja rännien jäätymisenMukavuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi ulko-oven eteen asennettiin sulanapitokaapelit. Katoksen alla jäänpoistoa tarvitaan niin harvoin, ettei pienestä lisämukavuudesta aiheudu juurikaan kustannuksia.

Ulkona olevat tai routarajan yläpuolelle asennetut vesi- ja viemäriputket jäätyvät talvella helposti. Putkien halkeaminen voi vahingoittaa talojen rakenteita. Putket voidaan suojata yksinkertaisella varojärjestelmällä.

– Ainoa tapa varmistaa, että vesi pääsee kulkemaan vapaasti putkissa, on asentaa niiden sisätai ulkopuolelle lämpökaapeli. Kaapeli voidaan kiinnittää putken pintaan lämmönkestävällä teipillä tai nippusiteillä tai se voidaan pujottaa putken sisään paineläpiviennin kautta, kertoo H. Heiman Oy:n toimitusjohtaja Hans Heiman.

Katoille satanut lumi sulaa vedeksi lämpötilan noustessa ja valuu vesikouruihin sekä syöksytorviin. Pakkasella vesi jäätyy ja tukkii putket.

– Lauhalla ilmalla sulamisvedet kerääntyvät räystäskouruihin ja saattavat edetä rakenteita pitkin asunnon sisään, kun rännit eivät vedäkään. Seurauksena voi olla pahojakin kosteusvaurioita talon rakenteille, Heiman selittää.

Hangon Sähkö Oy:n tekninen johtaja Jörgen Henriksson näkee rännilämmityksen asialliseksi erityisesti Etelä-Suomessa, jossa lumi ehtii yhden talven aikana jäätyä ja sulaa räystäillä ja ränneissä useaan kertaan.

– Jos ränni on täynnä jäätä, se voi hajota tai pudota kokonaan alas. Lisäksi ränneistä roikkuvat jääpuikot ovat aiheuttaneet viime vuosinakin onnettomuuksia ja jopa kuolemantapauksia, hän mainitsee.

Heimanin mukaan hyvä ratkaisu rännien jäätymisen estämiseksi on asentaa omat sulanapitojärjestelmänsä niin syöksytorviin kuin räystäiden vaakaosuuksillekin. Oikeiden materiaalien käyttö ja asianmukaiset asennusmenetelmät takaavat sen, että lämmityskaapeli pysyy vahingoittumana rännin pohjalla.


Pihalla voi liikkua turvallisesti

 Lämmityskaapeleita voidaan asentaa ulkoalueilla esimerkiksi kulkureiteille pihakivetyksen alle hiekkaan, ulkoportaiden betoniin, autotalliin vievän ajoluiskan tai pysäköintipaikan asfaltin alle. Näin ulkoalueet pysyvät sulina ja turvallisina ympäri vuoden. Samalla pystytään estämään routavaurioiden syntyminen.

– Tehojen on oltava aika isoja, noin 300 wattia neliömetriltä, jotta kaapelit sulattavat lumen ja jään. Tästä syystä kannattaa arvioida sulanapitojärjestelmän käyttökustannuksia ja miettiä tarkkaan, missä kohdissa siitä on todellista hyötyä, Henriksson huomauttaa.

Koska pientaloissa lämmitettävät alueet ovat yleensä melko pieniä, investointi- ja käyttökulut ovat kohtuullisia turvallisuushyötyyn nähden. Puhumattakaan siitä, jos kustannuksia vertaa räystäiden syöksytorvien korjauksesta tai vesivahingosta kertyviin laskuihin.

Vaikka järjestelmän asennus onnistuu valmiisiinkin kohteisiin, on työ helpointa tehdä uudiskohteeseen rakennusvaiheessa. Silloin onnistuu esimerkiksi portaiden eristäminen lämpökaapelin alta, mikä parantaa sulatuksen tehoa ja pienentää käyttökustannuksia.

– Lompakkoa ajatellen paras ajankohta tilata sulanapitojärjestelmän asennus on keväällä, jolloin asennustyöt voidaan tehdä kesällä. Tuolloin on helppoa käsitellä materiaalia ja olosuhteet ovat paremmat esimerkiksi henkilönostoihin Kustannukset kasvavat sitä mukaa, kun ilma kylmenee, Heiman vinkkaa.

Hän kehottaa varmistamaan talopaketteja ostaessa, onko talon sähköistys putkitettu. Putkettomasti sähköistettyihin taloihin tehtävät muutostyöt ovat kalliimpia, hankalia ja yleensä pinta-asennettuja lisäyksiä, joten putkitukseen kannattaa satsata uutta taloa rakennettaessa.


Halpa käsiohjaus vai helppo automaatio?

Putkiin ja ränneihin asennettavan sulanapitojärjestelmän investointikustannukset ovat melko edullisia. Ne muodostuvat materiaalista ja asennustöistä. Heiman kertoo kymmenen metriä juomavesikaapelia painevienteineen maksavan hieman yli 200 euroa ja itsesäätyvä lämpökaapeli ränneihin alle 20 euroa metriltä. Ulkoalueille tulevat kustannukset riippuvat alueen koosta ja pintamateriaalista. Sulanapito noin neljän neliön alueelle kivetyksen alle hiekkaan maksaa noin 360 euroa ja samankokoiselle asfalttipinnalle noin 850 euroa.

Sulanapitojärjestelmän käyttökustannuksiin voi vaikuttaa paljon käyttötavoilla. Järjestelmän on oltava teholtaan oikein mitoitettu, ja sitä voidaan ohjata toimimaan vain tarvittaessa manuaalisesti tai automaattisesti. Tärkeää on, että lämmityskaapelit lämmittävät oikeaan aikaan eli käytännössä nollan asteen ja viiden pakkasasteen välillä. Kun jäätyminen saadaan estettyä ajoissa, ei sulatukseen tarvitse käyttää suuria energiamääriä.

Markkinoilla on itsesäätyviä lämmityskaapeleita, jotka hyödyntävät lämpötila- ja kosteusantureita. Teho muuttuu lämpötilan muuttuessa, jolloin vähennetään turhaa käyttöaikaa ja kustannuksia. Ohjaukseen riittää kytkin tai pistotulppa, jonka avulla lämmitys kytketään manuaalisesti toimintaan.

Panostus ohjaavaan termostaattiin takaa sen, ettei sulanapitojärjestelmä jää päälle turhaan tai unohdu laittaa päälle, kun sitä tarvitaan. Kosteus- ja lämpötilaanturi sekä ohjauskeskuspaketti maksavat Heimanin mukaan noin 1 500 euroa. Jos talossa on taloautomaatiota, esimerkiksi KNX, niin monet laitteet ovat yhdistettävissä suoraan siihen, jolloin taloautomaatio käynnistää ja sammuttaa sulanapitojärjestelmän asetettujen säätöjen mukaan.


Halvin ei aina ole paras

Vaikka kaapeleita on helppo ostaa marketeista ja asennus kuulostaa yksinkertaiselta, on se paras jättää sähköalan ammattilaisten tehtäväksi.

– Pieni taloudellinen hyöty häviää nopeasti, jos on käytetty sopimatonta materiaalia tai väärää asennustapaa. Jos esimerkiksi asennetaan kaapelit liian lähelle toisiaan, ne voivat polttaa toisensa rikki. Putkistojen osalta on osattava käyttää elintarviketestattuja materiaaleja, joista ei irtoa myrkkyjä juomaveteen. On huomioitava oikea asennustapa ja käytettävä riittäviä tehoja. Ja sähköön kytkeminenhän on aina sähköalan ammattilaisten työtä, Henriksson perustelee.

Heiman lisää sähköasennusstandardin tiukentuneen siten, että nykyisin lämpökaapelit on asennettava vikavirtasuojattuihin piireihin. Jotkut materiaalitoimittajat tarjoavat myös pitemmät takuuajat, jopa 20 vuotta, jos ostaja käyttää toimittajan kouluttamaa, sertifioitua asentajaa. Osaavien urakoitsijoiden yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta www. urakoitsija.fi.

Sulanapitojärjestelmät ovat alkaneet yleistyä, mutta tavallisempaa on yhä satsata pihasuunnitteluun tai sisustuselementteihin.

– Vesijohtojen lämmitys yleistyy nopeimmin. Rännilämmitykseen ei ole vielä herätty. Sulanapitojärjestelmän mahdollisuuksia ja hyötyjä ei ole vielä täysin ymmärretty. Monesti se tilataankin vasta sen jälkeen, kun jokin vahinko on jo tapahtunut eikä haluta sen toistuvan, Henriksson toteaa.