Saunan löylyssä on mystiikkaa

13.3.2013

Saunomiseen kuuluu olennaisesti itse saunarakennuksen ohella toimiva ilmanvaihto ja kiuas sekä sopiva löyly, lämpötila ja kosteus. Tärkeää on toki myös tunnelma. Turvallisen löylynautinnon takaa, kun muistaa, että sähkökiukaan asennuksen saa suorittaa vain alan ammattilainen.

On oikeastaan vain makuasia, käyttääkö löylyvetenä kuumaa vai kylmää vettä

Sauna on esiintynyt suomalaisessa maalaus- ja kuvanveistotaiteessa, kirjallisuudessa, runoissa ja lauluissa. Saunan terveellisyydestä vanhin julkaisu on vuodelta 1765. Siinä on kumottu muun muassa ihmiskehon tuuman mittainen pituuskasvu, silmäripsien sisäänpäin kasvu sekä muita outoja uskomuksia.

Vaikka sauna on kaikille suomalaisille tuttu asia, alkuperäinen termi sauna on määritelty erilliseksi rakennukseksi, jossa löylyhuone ja peseytymistila ovat samassa tilassa. Nykyään sauna on lähes jokaisessa asuinrakennuksessa. Piirustuksissa löylyhuone ja pesuhuone ovat erillisinä, vaikka kansa nimittää kokonaisuutta vain saunaksi.

Kiuaskivien määrä vaikuttaa siihen, miten napakalta löyly tuntuu. Usein sähkösaunassa on vähemmän kiviä kuin puilla lämpiävässäSuomessa ”saunoja” on noin 3,3 miljoonaa, kun edellä mainitut määritelmät yhdistetään. Ne ovat paljolti omistajansa näköisiä, joten on vaikea löytää kahta samanlaista saunaa, ellei oteta lukuun saunojen sarjatuotantoa. Tällä hetkellä rakennuttajien trendinä on, että jokaiseen asuntoon tulee sauna, yleensä siis löylyhuone ja pesuhuone. Kaavoitus- ja rakentamismääräyksissä on säännökset saunan rakentamisesta, ne kannattaa ottaa huomioon myös korjaamisessa.

Löyly tuntuu kokonaisvaltaisesti

– Löyly tuntuu makuna, tuoksuna ja tuntumana iholla, mutta fysikaalisesti se on höyryä, jota syntyy 1,7 litraa yhdestä litrasta vettä. Kuivan ilman vähentyessä ilmasta vähenee myös happea kosteuden lisääntyessä. Sen vuoksi liika löyly pökerryttää, Saunaseuran kunniajäsen, energia-alan ekspertti diplomi-insinööri Esko Mäkelä kertoo.

Mäkelän mukaan kuuman löylyveden käyttö kiukaalle rasittaa vähemmän kiviä, mutta vaikuttaa vain viisi prosenttia energiankulutukseen. On siis oikeastaan makuasia, käyttääkö löylyvetenä kuumaa vettä vai ei.

Sähkökiukaan löyly tuntuu useiden mielestä kipakammalta ja kuumemmalta kuin puulla lämmitetyn. Ero johtuu kiuaskivien määrästä, joka on sähkökiukaassa usein pienempi kuin puulla lämmitettävässä. Nykyään kiukaiden valmistajat ovat lisänneet kymmenisen kiloa kivien määrää normaalissa perhekiukaassa; määrä on usein noin 40 kiloa. Tärkeä on muistaa, että sähkökiukaan asennuksen saa suorittaa vain alan sähköammattilainen, sähköurakoitsija.

Kivien laatu vaikuttaa myös löylyn tuntemukseen. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä tummempi kivi, sitä paremmat löylyt siitä saa. Esimerkiksi peridotiittikivi oli saunaseminaarilaisten mielestä hyvä. Keraamisista kivistä todettiin, että ne ovat hyviä, mutta eivät saisi olla tiukasti sähkökiukaan vastuksissa kiinni, sillä kuumuus rikkoo ne silloin nopeasti ja huoltokustannukset nousevat sitä kautta. Mutta jopa rautakuulat ovat erinomaisia kiuaskiviä, jos sellaisia onnistuu jostakin löytämään.


Maksimilämpötilaksi suositellaan 105 astetta

LämpömittariHikoilu on eri ihmisillä erilaista ja eritahtista. Toisen iholle vesi tiivistyy pisaroiksi, kun samaan aikaan toisella valuvat hikipisarat norona. Kolmas ei ehkä vielä ole edes alkanut hikoilla. Hikoileminen on yksilöllistä, mutta istuttuaan kuumassa saunassa hikoilu alkaa jokaisella ennemmin tai myöhemmin.

Saunaseuran mukaan järkevän saunomisen maksimilämpötila on 105 astetta ja olkapään korkeudelta mitattuna 80 astetta, mutta useimmille riittää matalampikin lämpötila 70–80 asteessa. Liian kuuman saunan riskinä on korvien palaminen, mistä syystä saunahatut ovat alkaneet yleistyä Suomessakin.