Vanha hirsitalo muokattiin uuteen uskoon

1.3.2019

Mittavassa peruskorjauksessa hirsirunkoinen suonejokelaistila sai kokonaan uuden sisuksen mukaan lukien vesi- ja viemärijohdotukset ja sähkötekniikan. Näin perinteinen sukutila jatkaa eloaan vielä pitkälle tulevaan.

Turun lähellä Mietoisissa asuva Eero Eeva mieli niin kovasti kotikonnuilleen Suonenjoelle, että päätti eläkepäivinään peruskorjata vapaa-ajan käytössään olleen sukutilansa kotitalon. Eeva ja vaimonsa Mariitta Eeva oleilevat Savon sydämessä olevalla tilalla aina, kun siltä tuntuu, ja siltä tuntuu usein, kuukausiakin kerrallaan.

Mittavassa peruskorjauksessa hirsirunkoinen, lautaverhoiltu talo saa kokonaan uuden sisuksen mukaan lukien vesi- ja viemärijohdotukset ja sähkötekniikan, sillä kaikki entinen on purettu runkorakenteeseen asti kolmea makuuhuonetta lukuun ottamatta.

- Jos järkevyyttä miettii, niin eihän tässä mitään järkeä ole. Ryhtyä nyt eläkkeellä näin suureen ponnistukseen, mutta kiintymys näihin seutuihin, tilan pitkä historia ja halu pitää sukutila kunnossa velvoittavat, Eero Eeva tuumailee.

oivusalmessa Suonteen järven rannalla olevalla tilalla on tiettävästi asuttu ainakin 1700-luvulta lähtien. 1800-luvun puolivälissä rakennettu talo on ollut Eevojen kakkoskotina viimeiset parikymmentä vuotta. Sen pihamiljöö on kauneinta savolaista maaseutua aittoineen ja valtavine ikikuusineen sekä keltaisina lainehtivine viljapeltoineen.
  

Suora sähkölämmitys on helppo vaihtoehto

Talo oli nyt aika saattaa tähän päivään, jotta asuminen olisi helppoa ympäri vuoden. Sykäyksen peruskorjaukselle antoi talvella tukkeutunut viemäri, jonka vuoksi lattiapintoja jouduttiin laajalti avaamaan. Eevan mieleen tuli, josko samalla tekisi muutakin.

Pentti Kaipiainen.

Ideaa vauhditti lähellä vapaa-ajalla asustelevan lankomiehen, sähköteknikko Pekka Kaipiaisen savolaisheitto: ”Jos sinulla on väljää rahaa, pura entinen ja tee kokonaan uusi talo!”

Eeva ei uudelle talolle lämmennyt – eikä se olisi perinnemiljööseen sopinutkaan – mutta päätti remontoida vanhan. Kaipiainen ryhtyi sähkösuunnittelijaksi, sähköurakoitsijana on Sisä-Savon Sähkö oy ja rakennusurakoitsijana Sisä-Savon Rakennuspari oy.

Peruskorjauspäätöstä vauhditti asumismukavuuden lisääminen, ”jotta talvellakin on hyvä asua”. Ensi talvena ei enää tarvitse tehdä puusavottaa ja kantaa puita lämmityskattilalle, kun vesikiertoisen patterilämmityksen tilalle tulee suora sähkölämmitys.

- Sähkölämmitys on helppo ja varma, ja sähkö on Suomessa kohtuuhintaista, joskin energiayhtiöt kompensoivat sen kalliilla siirtohinnoilla ja erilaiset verotkin ovat merkittäviä, Eeva tuumii.  

Mitään erityistä, kuten automatisoituja ja kauko-ohjattuja ohjausjärjestelmiä, ei taloon tule. Sähköasennuksissa on kuitenkin huomioitu muun muassa huonekohtaisesti aseteltavat lämpötilan pudotukset ja varmistukset poissaoloaikana.

Aggregaatti sähkökatkojen varalle

Alueen suuri sähkökatkojen määrä aiheuttaa erilaisia teknisiä ongelmia. Kaipiainen on laskenut samassa muuntopiirissä olevalla vapaa-ajan asunnollaan pahimmillaan yli sata sähkökatkosta vuodessa.

Paljon ei asialle voi tehdä, mutta kaiken varalta uusittiin elinkaarensa päässä ollut sähkönliittymiskaapeli, ja tietenkin vikavirta- ja ylijännitesuojaukset tehdään nykyisten määräysten mukaisiksi. Ulkoseinään tulee myös varavoimaliitäntä aggregaattia varten, jotta sähkökatkonkin aikana pärjätään.

Uusi pääkeskus etäluettavalla mittarilla siirretään sisältä ulos nykykäytännön mukaisesti, energiayhtiön on päästävä tarvittaessa huoltotöihin ilman asukkaan paikallaoloa. Sisälle asennetaan oma ryhmäkeskus asuinrakennuksen sähkölaitteita varten.

Sähkö- ja paloturvallisuus kasvavat muutosten myötä oleellisesti. Pinta-asennuksena olleet sähköasennukset purettiin pois ja uudet sähköasennukset tulevat pääosin piiloon. Pistorasioita ja valaistusta lisätään, ja valaistus muuttuu samalla nykyaikaiseksi ledivalaistukseksi.

Ulkovalaistuksen muutoksille jätetään tarvittavat varaukset. Palovaroitinjärjestelmä tehdään uusien määräysten mukaisesti verkotettuna, hälytin- ja valvontajärjestelmät toteutetaan erillisenä hankkeena.

Hyvä suunnittelu helpottaa urakoitsijan työtä

Ari Lyytikäinen.

Sisä-Savon Sähkölle tämä kohde oli poikkeuksellinen, koska peruskorjaus oli kotitaloudeksi laaja ja perusteellinen, ja varsinkin siksi, koska tilaaja käytti sähkösuunnittelijaa.

- Yleensä sähköurakoitsija joutuu kotitalouksissa myös suunnittelijaksi. Kun asentaja voi keskittyä asentamiseen, se helpottaa ja nopeuttaa työtämme. Näin asiakas voittaa työkustannuksissa, jolla kuittaa sähkösuunnittelijan palkkion, ja saa varmasti laadukkaan lopputuloksen, sähköinsinööri Ari Lyytikäinen selvittää.

Purkutöiden yllätyksellisyydestä johtuu, että piirustukset eivät aina välttämättä pidä paikkaansa. Silloin yhteistyön on toimittava urakoitsijoiden, tilaajan ja suunnittelijan välillä, jotta työmaa ei pysähdy. Samalla korostuu sähköasentajan ja muiden urakoitsijoiden asentajien ammattitaito.

- Vanha sanonta onkin, että tehdäänkö kuvan mukaan vai toimiva, hymähtää Lyytikäinen.
  

Tarkastuspöytäkirjat takaavat työn laadun

Työn toteuttaminen määräysten mukaisesti varmistuu, kun valitsee riittävät asennusoikeudet omaavan sähköurakoitsijan. Kaipiainen neuvoo välttämään tee-se-itse -miehiä.

- Jos olet kiinteistöä ostamassa, vaadi myös sähkötöistä tarkastus- ja mittauspöytäkirjat nähtäväksesi tai pyydä alan ammattilainen käymään.  

Peruskorjauksen valmistuttua ei tarvitse tehdä viranomaisten sähkötarkastuksia, koska talon pääsulake on 25 ampeeria. Käyttöönottotarkastuksessa on sähköurakoitsijan esitettävä rakennusvalvonnalle vastuuhenkilönsä laatimat oman työn ja palovaroitinjärjestelmän tarkastuspöytäkirjat.

Pöytäkirjoissa urakoitsija ilmoittaa standardin, jonka mukaan asennukset on tehty ja vakuuttaa allekirjoituksellaan töiden olevan tehty standardin mukaisesti.

- Vaikka pöytäkirja on pitkälti rasti ruutuun -paperi, sen tekemiseen tarvitaan paljon erilaisia mittauksia tarkoitukseen soveltuvilla mittalaitteilla, Lyytikäinen huomauttaa.

Rakennuslupaa haettaessa ei tarvitse esittää sähkösuunnitelmia hyväksyttäväksi, eikä sähkötöille tarvitse valita erillistä valvojaa. Niinpä sähkötöiden valvonta jääkin useimmiten rakennustöiden valvojalle, jotka eivät yleensä ole sähkötekniikan ammattilaisia.

Eero Eeva ei vielä projektin ollessa kesken pysty sanomaan, paljonko peruskorjaus kaikkiaan maksaa, mutta luultavasti lähes uuden talon verran. Sähkötöiden osuus on noin 10 prosenttia, sillä Eevan projektissa ei ole kalliita laitteita eikä esimerkiksi automaatiota.

Aikatauluakaan ei projektilla ole, ”kunhan tehdään valmiiksi.” Lyytikäisen mukaan näpräämistä on vielä paljon.

- Mitä pidemmälle menee, sitä hitaammaksi käy. Siksikin rakennus- ja sähkömiehen ennakoiva yhteystyö korostuu.