Sähkölaitteiden kierrätystä koskeva sääntö on helppo muistaa: jos laite toimii sähköllä, ei sitä saa heittää sekajätteiden mukana roskiin, vaan se tulee toimittaa kierrätykseen.
Suomessa on noin 500 sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanottavaa keräyspistettä, minkä lisäksi myös monet liikkeet ottavat vastaan vanhoja sähkölaitteita. Sähkö ja elektroniikkalaitteiden valmistajat ja maahantuojat maksavat tuottajayhteisöjen kautta kierrätysmaksun kaikista kuluttajille myytävistä tuotteista, joten virallisissa vastaanottopisteissä näiden kierrätys on aina ilmaista.
Keräyspisteiden sijainti on helppo tarkistaa osoitteesta www.kierrätys.info löytyviltä nettisivuilta. Sivuille on listattu myös esimerkiksi loistelamppujen, akkujen ja paristojen vastaanottopisteet.
Suomessa poistetaan käytöstä vuosittain noin 100 000 tonnia erilaisia sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Elohopea ja palonestoaineet tekevät monista sähkötarvikkeista huolellista kierrätystä vaativia ongelmajätteitä.
Esimerkiksi monet muovit sisältävät bromattuja palonestoaineita ja erilaisia hiilivetyjä, joiden kierrätys vaatii erityistä asiantuntemusta. Toisaalta sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisältävät myös paljon hyödynnettäviä materiaaleja, kuten esimerkiksi arvokkaita metalleja.
Pienloistelamput ja loisteputket lasketaan ongelmajätteeksi niissä olevan elohopean takia. Jos loistelamppu hajoaa sisätiloissa, pitää tila tuulettaa ensiksi huolellisesti, minkä jälkeen sirpaleet on syytä viedä kierrätykseen ilmatiiviisti suljetussa muovipussissa.
EU:n sähkö- ja elektroniikkaromudirektiivin mukaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden painosta vähintään 65 prosenttia pitäisi pystyä hyödyntämään kierrätyksessä ja vähintään 50 % laitteiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista pitäisi saada uudelleen käyttöön. Sähköja elektroniikkaromun kierrätystä koordinoivan Elker Oy:n mukaan tähän tavoitteeseen päästään Suomessa jo varsin hyvin.
Sähköromujen vastaanottopisteet on listattu osoitteessa www.kierrätys.info.
