Panosta paloturvallisuuteen

15.3.2011

Palovaroitin on heijastimen tavoin halpa henkivakuutus. Mutta riittääkö pelkkä laitteen osto turvaamaan ihmisiä ja irtaimistoa? Entä tiedätkö, miten palovaroitinsäädökset ovat muuttuneet?

Kun palovaroitin on oikein asennettu ja sen käyttökunto varmistetaan riittävän usein, ollaan tulipalon sattuessa varmemmilla vesillä. Mutta vasta kun alkusammutuksen periaatteet ovat hallussa, pystytään kunnolla säästämään ihmishenkiä ja tulipalon aiheuttamia tuhoja rakennukselle ja irtaimistolle.

Palovaroitin tulee asentaa kattoon, vähintään puolen metrin päähän seinästä, Palomestari Arto Latvala muistuttaa. Kuva: Markku AlénVaarallisinta tulipalon sattuessa on siitä muodostuva savu. Riittävä määrä toimintakuntoisia palovaroittimia herättää rakennuksessa olijoiden huomion ajoissa.

Palovaroittimia on uusitun säädöksen mukaan oltava kaikissa kerroksissa vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Myös kellarissa ja ullakolla täytyy olla palovaroitin, jos niissä on asumiseen liittyviä tiloja tai jos niiden ja asuintilojen välissä ei ole palo-ovea. Palovaroittimia ei tarvitse asentaa tiloihin, joiden lämpötila alittaa palovaroittimille määritellyn alimman käyttölämpötilan, joka useimmilla varoittimilla on +4 astetta.

- Palovaroitin tulee asentaa kattoon, vähintään puolen metrin päähän seinästä. Sitä ei saa asentaa tuloilmavirtaukseen, koska tuolloin hälytys viivästyisi, laite ei hälyttäisi ollenkaan tai ilmavirtaus aiheuttaisi turhia hälytyksiä, palomestari Arto Latvala ohjeistaa.

Säädöksen mukainen minimimäärä on suotavaa ylittää.

- Koska palovaroittimen tarkoitus on herättää nukkuvat ihmiset, suosittelemme asentamaan varoittimen kaikkiin makuuhuoneisiin. Lisäksi varoitin kannattaa asentaa ainakin olohuoneeseen ja eteiseen, ei kuitenkaan liian lähelle ulko-ovea, paloinsinööri Kimmo Kartano luettelee.

Sen sijaan keittiöön ja kylpyhuoneeseen palovaroitinta ei ole syytä asentaa. Niissä tiloissa kosteushöyryt ja lämpö saavat helposti aikaan turhia hälytyksiä.
 

Testaa toimintakunto kuukausittain

Pääosin Suomessa osataan asentaa palovaroittimet oikein. Enemmän puutteita on kerran asennetun palovaroittimen toimintakuntoisuuden varmistamisessa.

Laitteen toiminta tulisi testata kerran kuukaudessa sekä aina, jos on ollut muutaman päivän poissa kotoa. Jos laite on kunnossa, se hälyttää äänekkäästi testausnappia painettaessa. Palovaroittimien äänen on oltava asetusten mukaan kolmen metrin päässä laitteesta 85 dB, jotta se herättää nukkuvankin ihmisen. Mikäli rakennuksessa on äänieristettyjä tiloja, on varmistettava hälytysäänen kuuluminen niihinkin.

- Palovaroitin on vaihdettava, jos se rupeaa hälyttämään ilman syytä tai ei piippaa testattaessa, vaikka paristot olisivat toimintakunnossa. Uusissa palovaroittimissa pitäisi olla viimeinen käyttöpäivä, joka kannattaa tarkistaa laitetta ostettaessa, Kimmo Kartano vinkkaa.

Kartano huomauttaa myös, että palovaroittimet tulee uusia 5-10 vuoden välein niiden toiminnan varmistamiseksi ja virhehälytysten ehkäisemiseksi. Suurimman osan palovaroittimista pitäisi hänen mukaansa toimia kymmenen vuotta.

Varoitin ilmoittaa paristojen heikkenemisestä noin minuutin välein toistuvin piipahduksin. Paristot tulee tällöin vaihtaa niin pian kuin mahdollista. Muutoinkin ne tulisi vaihtaa kerran vuodessa, esimerkiksi ns. 112-päivänä 11. helmikuuta. Tosin markkinoilla on olemassa pidempikestoisiakin, jopa kymmenen vuotta kestäviä paristoja.

Palovaroittimien valmistajat ovat huomioineet myös erityisryhmiä. Markkinoilla on varoittimia, joissa on normaalia matalampi hälytysääni tai tärinähälytin. Varoitin voi hälyttää myös vilkkuvalla valolla.

Arto Latvala huomauttaa, etteivät kaikki pysty vaihtamaan katossa olevan laitteen paristoja tai vaientamaan sitä väliaikaisesti. Tällöin toimiva ratkaisu on varoitin, jonka pariston kotelo ja irtikytkentäpainike on tuotu alas kiinnitettäväksi.
 

Uudet palovaroittimet kytketään sähköverkkoon

Uusittujen säädösten mukaan uudisrakennuksissa ja joidenkin remonttien jälkeen palovaroittimet on kytkettävä sähköverkkoon. Säädös koskee myös sähköistettyjä vapaa-ajan asuntoja.

- Jos asuinrakennukselle on haettu rakennuslupa 1.2.2009 tai sen jälkeen, on sen asuntoihin asennettava sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Virransyöttö on lisäksi varmistettava paristolla tai akulla, paloinsinööri Kimmo Kartano tiivistää.

Vanhempien rakennusten pienet remontit eivät vaadi palovaroittimien muuttamista sähköverkkoon kytkettäviksi. Sen sijaan jos tiloja laajennetaan, on uusiin tiloihin asennettava sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet.

Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asennuksesta vastaa palovaroittimien asentaja, jolla on oltava sähköurakointioikeudet. Tämän tulisi toimittaa myös palovaroittimen käyttö- ja huolto-ohjeet tilan haltijalle.
 

Palokunta ei ehdi ajoissa paikalle

Jos käsisammutinta tai sammutuspeitettä ei ole käytettävissä, voi käyttää tarjolla olevia apuvälineitä palon tukahduttamiseen. Kuva: Sisko VuorenmaaRiittääkö paloturvallisuuden takeeksi se, että palovaroittimia on riittävästi ja että ne on oikein asennettu? Palomestari Arto Latvalan mukaan liian monilla on sellainen käsitys, että tulipalotilanteessa soitto hätäkeskukseen riittää ja palokunta hoitaa loput.

- Näinhän asia ei ole. Palovaroitin hälyttää tilanteesta riippuen noin minuutin kuluttua palon syttymisestä. Soitto hätäkeskukseen ja asian käsittely siellä vie jopa pari minuuttia. Parhaassakin tapauksessa palokunta pääsee lähtemään liikkeelle 3-4 minuuttia palon alkamisesta. Siinä vaiheessa asunnon lämpötila on 200 astetta ja tila täynnä savua ja vaarallisia palokaasuja.

Harva asuu paloaseman vieressä. Kun palokunta ehtii paikalle, ei ole paljonkaan tehtävissä, ellei alkusammutusta ole tehty ajoissa. Alkusammutukseen on aikaa pari minuuttia palovaroittimen hälytyksestä. Se riittää hyvin, jos on saatavilla välineitä ja ymmärrystä mitä tehdä. Suurimman osan paloista voi sammuttaa itse.

Jauhesammutin on yleisin käsisammutin Suomessa, mutta parempi - ja käytön jälkeen vähemmän siivousta vaativa - vaihtoehto sisätiloissa on nykyaikainen vaahtosammutin, jota maallikonkin on helppo käyttää.  Kuuden litran vaahtosammuttimen saa 60–120 eurolla. Pakkasen kestävä jauhesammutin on hyvä vaihtoehto ulkotiloihin ja myös autotalleihin. Hiilidioksidisammutin on paikallaan yrityksissä, joissa ollaan tekemisissä mm. elintarvikkeiden tai kalliin elektroniikan kanssa.

- Jos käsisammutinta tai sammutuspeitettä ei ole käytettävissä, voi käyttää tarjolla olevia apuvälineitä, kuten kattilan kansia ja peitteitä. Kunhan kyse ei ole muuntajasta tai sähköpääkeskuksesta, sähkölaitepalon voi sammuttaa vedellä. Meidät on peloteltu uskomaan, ettei näin voi tehdä, mutta kunhan pitää riittävän etäisyyden sammutettavaan kohteeseen, eikä sammuttamisen jälkeenkään kosketa märkään sähkölaitteeseen, palon voi turvallisesti sammuttaa esimerkiksi heittämällä laitteen päälle vettä, Latvala vakuuttaa.

Itse hoidettu alkusammutus varmistaa, ettei muillakaan kiinteistössä olevilla ihmisillä ole vaaraa, taloudelliset menetykset jäävät mahdollisimman pieniksi ja yrityksen toiminta tai asunnossa asuminen voi jatkua entisenlaisena huomattavasti nopeammin.


Lisätietoa aiheesta:

www.pelastustoimi.fi
www.piippaakosinulla.fi
www.tukes.fi
 

 
Sari Alhava, teksti