Modernia automaatiota ja näyttävää tekniikkaa rintamamiestaloon

1.3.2018

Pohjois-Helsingin Torpparinmäessä sijaitseva rintamiestalo remontoitiin alkuperäisasusta uudenveroiseen kuntoon. Samalla taloon asennettiin nykyaikainen taloautomaatiojärjestelmä, jolla ohjataan niin valaistusta, pistorasioita kuin viihdejärjestelmääkin.

Kun kädentaitoinen ammattirakentaja remontoi itse perheelleen kodin, niin silloin kaikki tehdään viimeisen päälle. Rakennusurakoitsija Timo Etulan vuonna 2009 perustettu Rakennusliike T. Etula Oy on erikoistunut vaativiin huoneistoremontteihin sähkö- ja putkitöineen. Näin Pohjois-Helsingin Torpparinmäessä sijaitsevan, alkuperäiskunnossa keväällä 2014 ostetun rintamiestalon remontointiin ryhtymistä ei tarvinnut osaamisen puolesta miettiä.

Ostettuaan 1950-luvulla rakennetun, puuronkoisen rintamamiestalon keväällä 2014 alkuperäiskuntoisena. Remontin suunnittelu alkoi saman tien. Erityisesti Etula halusi panostaa talon viihtyisyyteen, mukavuuteen ja moderniin tekniikkaan. Näin myös nykyaikaisen taloautomaatiojärjestelmän hankinta oli itsestäänselvyys.

Löylynheittokin hoituu automaatiolla

Saunatilojen valaistusta – niin kuin kaikkea muutakin talon sähkötekniikkaa – ohjataan kansainväliseen KNX-standardiin perustuvalla kotiautomaatiotekniikalla. Valoa saunaan tulvii ison lasiseinän läpi, joten valaistukseksi riittää valokuituvalaistus.

Kiukaan yläpuolella on lämpötila-anturi. Isäntä ei halunnut saunaan ylimääräistä säätönappulaa, joten kiuas kytketään päälle KNX:n kautta – ohjauspaneelista, tabletista tai matkapuhelimesta. Saunan ovessa on ovitunnistin. Kiuas kytkeytyy päälle vain, jos ovi on kiinni.
Lauteisiin on upotettu painike, jota painamalla automatiikka heittää vettä kiukaalle. Heittoaika on ohjelmoitu neljään sekuntiin. Vesimäärä antaa sopivat pehmeät löylyt, jotka eivät ole lapsillekaan liikaa.

Talon matalasta kellaritilasta saatiin normaalikorkuinen kaivamalla maata pois 45 kuutiota.

– Kellariin on asennettu KNX:llä ohjattavat äänentoistolaitteet, mutta tilan ilme muuttuu vielä. Sinne on tulossa muutakin viihde-elektroniikkaa, kuten kotiteatteri videoiden katselua varten, erilaista tunnelmavalaistusta ja pieni baaritiski, Timo Etula suunnittelee.

Järjestelmää ohjataan KNX-tekniikalla

Automaatiojärjestelmän suunnitteluavuksi Etula pyysi vanhan tuttunsa, KNX-tekniikkaan erikoistuneen LJM Sähkö Oy:n Jukka Mäkisen.

– KNX on avoin, laiteriippumaton taloautomaatiostandardi, jossa kaikki standardin mukaiset talotekniset ratkaisut ja niitä ohjaavat painikkeet voidaan kytkeä samaan väylään. KNX:ssä käskyt väylään liitettyjen toimilatteiden ja niitä ohjaavien painikkeiden välillä kulkevat suoraan, joten erillistä keskusyksikköä ei tarvita, mikä puolestaan tekee järjestelmästä toimintavarman, Mäkinen kertoo.

Talon himmennettävän ledivalaistuksen jokaista yksittäistä valaisinta voidaan ohjata erikseen. Ohjauksen avulla ledivalojen valon voimakkuutta voidaan säätää erittäin tarkasti.

– Valaistuksen säädössä valittu ohjaus ja ledilamput pelaavat mielestäni hyvin yhteen, Mäkisen pohtii.
Systeemiin voidaan ohjelmoida esimerkiksi kotoa pois-ominaisuus, joka nappia painettaessa sulkee käyttövesiverkoston ja katkaisee sähköt halutuista laitteista.

Myös talon paloilmaisimet ja valvontakamerat on liitetty KNX-järjestelmään. Se mahdollistaa erilaisten toimintojen ohjelmoinnin hälytyksen varalle.

– Paloilmoitinjärjestelmän lauetessa kannatta sytyttää valot joksikin aikaa, jotta asukkaat ehtivät poistua talosta. Talon muista sähkölaitteista kuten keittiön koneista ja pistorasioista sähköt kannattaa katkaista heti. Mikäli joku sähkölaite syttyy palamaan, niin laiteen olisi syytä olla virraton, Mäkinen kertoo.

Palohälytystä varten sireenit voidaan ohjelmoita soimaan ja valot vilkkumaan. Kodin turvaksi asennettuaan kameroita, joiden tallentamaa kuvaa voidaan seurata etänä. Keittiöön koneiden alle asennettavat kosteusanturit kertovat havainnoistaan KNX:n kautta isännän matkapuhelimeen. Ovipuhelinkin löytyy.

KNX huolehtii myös vesikiertoisen lattialämmityksen ohjauksesta. Pääsääntöisesti maalämpö vanhoissa rintamamiestaloissa liitetään patteriverkostoon, mutta Torpparinmäessä remontin perusteellisuus mahdollisti lattialämmityksen käyttöönoton.

Maksaako automaatio maltaita?

Jukka Mäkinen on tehnyt omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen KNX-asennuksia useita vuosia. Hänen mukaansa KNX -järjestelmään liittyy harhakuva, että se olisi liian raskas ja kallis omakotitalon tarpeisiin.

– Moni ajattelee sen maksavan maltaita. Toteutusten ei kuitenkaan tarvitse olla raskaita. Omakotitalossa pärjätään hyvinkin kevyillä versioilla, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan joissakin tapauksissa KNX-toteutus voi tulla jopa halvemmaksi kuin perinteinen sähköratkaisu, tai ainakin hintaero on hyvin marginaalinen.

– Asennusvaiheessa säästyy nimittäin työtä, koska kaikki painikkeet voidaan liittää samaan väylään, joten työtä säästyy.

Etu on sekin, että asukkaalla on mahdollisuus myöhemmin laajentaa järjestelmää. Mäkinen torjuu näkemyksen, että KNX olisi käytössä jotenkin monimutkainen. Hänen mukaansa visualisoinnit ja muut voidaan tehdä mahdollisimman helppokäyttöisiksi eikä suurta käyttökoulutusta tarvita.

– Peruskäyttö onnistuu keneltä vain, mutta jos asetusmuutoksia joutuu tekemään, niin on hyvä tietää mitä tehdään mistäkin, Mäkinen kertoo.