Älykäs koti on suunniteltu kestämään aikaa

6.3.2017

Ähtäriläinen yrittäjä rakennutti itselleen kodin järven rannalle. Asukas halusi helppokäyttöisen kodin, joka pysyy asuttavana ainakin seuraavat viisikymmentä vuotta.

Rouvansa kanssa järvenrantataloon Ähtärissä muuttanut Kalle Paloneva on rakennuttanut heidän yhteistä kotiaan sillä periaatteella, että talossa asutaan vähintään seuraavat puoli vuosisataa. Siksi kodin ja sen materiaalien on kestettävä aikaa. Talon on oltava myös kaunis, viihtyisä ja helppokäyttöinen.

– Tämä tontti on jo itsessään sellainen, että laatua pitää rakentaa, Kalle Paloneva sanoo.

Rakennusprojekti alkoi kesällä kolme vuotta sitten perustusten teolla. Seuraavana kesänä ryhdyttiin varsinaisiin rakennustöihin, ja alkukesällä 2016 asukkaat pääsivät muuttamaan uuteen kotiin.

Paikalla rakennettu puutalo sijaitsee metsäisellä 1,3 hehtaarin rantatontilla. Talon ikkunoista avautuu näkymä Välivedelle, Ähtärinjärven ja Hankaveden välissä sijaitsevalle järvelle.

Parastaan ovat panneet myös Palonevan projektissa mukana olleet suunnittelijat ja asentajat. Talon sähkö-, arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat on tehnyt Samuli Viitanen Insinööri- ja mittauspalvelu Ässät Oy:stä. Kohteen taloautomaatiosta vastaa Viitasen ja Pekka Jaatisen yhteinen yritys, KNX-Taloautomaatio Oy. Miehet aloittivat KNX-taloautomaatio-asennukset Etelä-Pohjanmaan alueella pari vuotta sitten.

Koska Viitanen ja Jaatinen haluavat tulevaisuudessa tehdä yhä enemmän KNX-asennuksia, Palonevan kodin automaatioratkaisut on suunniteltu ja toteutettu niin, että taloa voidaan esitellä myös referenssikohteena.

– Taloautomaatiolla ohjataan tässä kohteessa lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja turvatekniikkaa, Samuli Viitanen kertoo.

Lämpöä saadaan auringosta ja vesitakasta

Palonevan kodin kerrospinta-ala on 265 neliömetriä. Talon vieressä on lisäksi 30-neliöinen saunarakennus. Rakennuksia lämmittää hybridilämmitysjärjestelmä, joka muodostuu neljästä katolle asennetusta aurinkokeräimestä ja olohuoneessa olevasta vesikiertotakasta.

Takasta ja auringosta tuleva lämpöenergia johdetaan 1 000 litran hybridivaraajaan, josta lämpö siirtyy huoneisiin lattialämmitysjärjestelmän kautta. Aurinkokeräimet ja takka lämmittävät myös talon käyttöveden.

Viereiseen saunarakennukseen lämpö kulkee lämpökanaalia myöten. Päärakennuksen ilmanvaihtokoneen raitisilma esilämmitetään tai tarvittaessa jäähdytetään maahan upotettujen maapiirien avulla. 200 metrin pituisia piirejä on yhteensä kolme.

– Taloautomaatio sopii erityisen hyvin taloihin, joissa yhdistetään erilaisia lämmitysmuotoja, Samuli Viitanen sanoo.

Yhden ja saman järjestelmän avulla voidaan seurata kaikista kohteista saatavia mittaustietoja, kuten lämpötiloja ja energiatehokkuutta.


Valaistuksessa käytetään himmennettäviä ledejä

Kylpyhuoneen peilivaloa ja keittiön liesituuletinta lukuun ottamatta talon kaikissa valaisimissa valonlähteenä ovat ledit. Huoneiden kattoon on upotettu yhteensä noin sata ledipaneelivaloa. KNX-keskuksessa on himmenninmoduuleja, joiden avulla valaisinten valotehoa voidaan säätää. Pekka Jaatinen on myös ohjelmoinut valmiiksi erilaisia valaisutiloja, joista asukas voi valita aina tilanteeseen sopivan.

– Ruokapöydän päälle voi valita esimerkiksi tunnelmavalaistuksen, Jaatinen esittelee.

Talossa on valoa paljon enemmän kuin sitä oikeastaan tarvittaisiinkaan. Ylimitoitus on tehty tarkoituksella: ledien käyttöikä pitenee, kun valoja ei pidetä aina päällä täydellä teholla, vaan valon voimakkuutta säädellään himmentimellä.

– Siivouspäivänä voidaan ottaa käyttöön kaikki sata prosenttia. Muina päivinä tyydytään ehkä 70 prosenttiin, Viitanen sanoo.

Sisätilojen valojen värisävy on neutraali valkoinen, 4 000 kelviniä. Ulkovalot antavat 3 200 kelvinin lämmintä valkoista valoa. Myös ulkovaloja säädetään ja ohjataan olohuoneen seinään kiinnitetystä KNX-paneelista.

KNX-paneelista voi tarkastaa esimerkiksi, onko johonkin huoneeseen unohtunut valot päälle ja sammuttaa ne tarvittaessa paneelista. Jos valot palavat, neliöt ovat keltaisia. KNX-keskuksessa on himmenninmoduuleja, joiden avulla valaisinten valotehoa voidaan säätää. Pekka Jaatinen on myös ohjelmoinut valmiiksi valaistuksia eri tilanteisiin.


Kameravalvonta pitää huolta turvallisuudesta

Kameravalvonta, palohälyttimet ja liiketunnistimet pitävät huolta talon turvallisuudesta. Kun talon ovikello soi, olohuoneen paneeliin tulee kuva ulko-ovelta ja asukkaat näkevät, kuka taloon on tulossa. Jos ketään ei ole kotona, valokuva vieraasta lähtee Kalle Palonevalle sähköpostina.

Samalla tavalla asukas saa hälytyksen sähköpostiinsa ja puhelimeensa, jos kotona on hätätilanne, esimerkiksi tulipalo tai murtovarkaita.

– Jos asukas haluaa, hänelle voidaan lähettää myös valokuvaa talon sisältä ja hän näkee, mitä talossa tapahtuu, Jaatinen kertoo.

Yläkerran katossa on infrapunalähetin, joka keskustelee alakerrassa olevan television, kotiteatterijärjestelmän ja olohuoneen verhojen kanssa. Jos talon isäntä esimerkiksi kuulee nukkumaan mennessään, että televisio on unohtunut auki, hänen ei tarvitse lähteä takaisin alakertaan, koska television voi sammuttaa älypuhelimen kautta.


Asukkaan toiveista lähdettiin liikkeelle

Pekka Jaatinen aloittaa taloautomaation suunnittelun aina asukkaan tarpeista ja miettimällä, mitä kaikkea taloautomaatiolla halutaan tehdä?

Kun taloon ruvettiin asentamaan pistorasioita, Jaatinen tuli työmaalle katsomaan, miltä paperille piirretty suunnitelma näyttää käytännössä.

– Tässä vaiheessa suunnitelmaa vielä hiottiin ja mietittiin muun muassa tarkkaan, mihin kohtiin taloa sijoitetaan valopainikkeita, Jaatinen kertoo.

Painikkeet tilattiin vasta sitten, kun tiedettiin tarkkaan mitä haluttiin. Koska asukas toivoi helppokäyttöistä kotia, suurin osa painikkeista on yksipainikkeisia kytkimiä, joissa on myös lämpötila-anturi. Keittiön tilannevalaistuksia säädetään infonäytöllä varustetulla painikkeella.

Jaatinen tapaa Kalle Palonevan uudelleen, kun asukkaat ovat ehtineet asua uudessa kodissaan jonkin aikaa. Sitten katsotaan, miten taloautomaatio toimii ja onko tarvetta ohjelmoida joitakin toimintoja uudelleen.


Osa lisähinnasta säästyy energialaskussa

Koska järvenrantatontille rakentuvaa kotia on rakennettu laatu edellä, Paloneva ei halua ynnäillä, paljonko uuden kodin rakentaminen on tullut maksamaan tai kuinka paljon esimerkiksi taloautomaatioon on mennyt rahaa.

Samuli Viitanen arvioi, että taloautomaation asentaminen noin 150-neliöiseen omakotitaloon nostaa kustannuksia noin 20 prosenttia verrattuna pelkkään sähköurakkaan.

– Eli noin 20 000–25 000 euron sähköurakkaan tulee 4 000–5 000 euroa lisää, Viitanen sanoo.

Taloautomaatiota ei pitäisi Viitasen mielestä kuitenkaan nähdä niinkään kuluna, vaan investointina, joka auttaa talon koko elinkaaren ajan säästämään esimerkiksi energiakustannuksissa. Energiankulutusta on helppo seurata ja säätää, koska talosta on saatavissa koko ajan tarkkoja mittaustuloksia.

Myös järjestelmän muunneltavuus tuo säästöjä. Jos taloautomaatiojärjestelmään

halutaan myöhemmin lisää ominaisuuksia, lisäykset tehdään helposti ohjelmoimalla.

– Ei tarvitse lisätä kaapelia eikä repiä rikki kattoa, seiniä tai muita rakenteita, Viitanen sanoo.

Ensimmäiset KNX-asennukset suomalaisiin rakennuksiin tehtiin 1990-luvulla – silloin tosin nimellä EIB. KNX Finland Ry:n toiminnanjohtaja Johan Stigzelius arvelee, että KNX-rakennusautomaatiojärjestelmiä on asennettu Suomessa noin 9 000 kohteeseen.


Sähköistys oli kahden miehen urakka

Palonevan omakotitalon sähkö- ja taloautomaatioasennustöissä on ahkeroinut kaksi miestä: Marko Haavisto pääasentajana ja oppisopimuksella ammattiin opiskeleva Joni Siloaho.

– Asentaminen ei ollut vaikeaa. Teknisesti tämä on aivan tavallisiin sähkötöihin verrattavaa, simppeliä asennustyötä eikä sähköasentajan työnkuva taloautomaation takia juuri mitenkään muutu, Haavisto kuvailee urakkaa.

KNX-ohjelmoinnin tehnyt Pekka Jaatinen antoi joka vaiheessa asentajille selkeät ohjeet siitä, mitä pitää tehdä. Asennusta helpottaa myös se, että painikkeita tarvitaan vähemmän.

– Suurin haaste taloautomaatiossa liittyy ohjelmointiin. Bitti pitää osata taivuttaa oikeaan muotoon ja sen jälkeen on vielä osattava valita oikeat ja sopivan hintaiset laitteet oikeisiin paikkoihin, Jaatinen ja Viitanen kertovat.