Tekniikalla turvaa ikäihmisten asumiseen

1.3.2016

Kuopiolainen Pekka Häkkinen päätti helpottaa asumistaan hankkimalla kotiinsa ja mökilleen kirkkaan valaistuksen ja turvallisen lieden. 78-vuotiaalla alkaa jo näkö heikentyä ja voipa sattua unohduksiakin.

Kylpyhuoneeseen Ikonen asensi kirkkaasti valaisevan ledivalaisimen. Muualle Häkkinen on vaihtanut itse ledilamppuja sitä mukaa, kun hehkulamput palavat loppuun. Valojen on syytä olla tehokkaat, sillä hyvä valaistus kohentaa asumismukavuutta. Hämärässä voi kompastumisriski kasvaa.

– Nyt on hyvä, kun näkee kunnolla, Häkkinen tuumaa.

Makuuhuoneessa ja eteisessä hänellä on pistorasiassa hämärätunnistimella varustetut muutaman euron hintaiset yövalot, joiden virrankulutus on alle watin. Ne antavat pienen, mutta riittävän valon yöksi, eivätkä kuitenkaan häiritse unta.

Myös Häkkisen kesämökin ulkoseinään, ulkorakennuksiin ja kuistille asennettiin liiketunnistinvalo. Sellaisia käytetään Ikosen mukaan myös vessoissa ja vaatehuoneissa. Valo syttyy sisään astuessa ja sammuu poistuessa.

Vaihda lamput ledeihin

Pekka Häkkisen ulkovalo toimii liiketunnistimella, tunnistin on oven yläpuolella.Ledit säästävät energiaa. Ne myös syttyvät heti, päinvastoin kuin niitä edeltäneet energiansäästölamput. Ledilamppu kestää minimissään 15 000 tuntia, sitä ei siis normaalikäytössä tarvitse vaihtaa vuosikymmeneen. Ne kuluttavat vain 12 wattia entisen 60-wattisen sijasta ja ledien hinnat ovat laskeneet. Halvimmillaan lampun saa muutamalla eurolla.

– Hinta ja laatu kulkevat kuitenkin käsi kädessä, muistuttaa Ikonen.

Vanhan valaisimen voi vaihtaa kokonaan uuteen ledivalaisimeen tai vain vaihtaa vanhat hehkulamput ledilampuiksi.

Hehkulamput kannattaa vaihtaa ledeihin siksikin, että hehkulamput kuumenevat. Maaningan palvelutalon tulipalossa vuonna 1999 kuoli viisi vanhusta. Syyksi todettiin kaatunut pöytälamppu, joka sytytti verhon palamaan. Uudisrakennuksiin asennetaan enää ainoastaan ledivaloja.

 
Asenna liesiturva

Pekka Häkkisen lieteen kotiin ja mökille asennettiin liesiturva. Se on vanhaan lieteen yhdistettävä erillinen liesivahti, jossa on digitaalisella näytöllä varustettu ajastin. Koko liettä ei siis tarvitse uusia halutessaan ajastavan lieden.

Ajastimesta valitaan sormenpainalluksella aika, jonka hellanlevy tai uuni on päällä. Virta katkeaa, kun aika loppuu. Induktiolieteen liesiturva ei sovellu.

Lisälaitteeksi liesiturvaan voi asentaa myös lämpötunnistimen ja sammutinyksikön; jos lämpö nousee liian korkeaksi, liesiturva katkaisee virran ja tarvittaessa laukaisee sammutinpatruunan.

 
Vaaratilanne kannusti muutoksiin

Taloyhtiö on asennuttanut autotalleihin sähköiset nosto-ovet, jotka toimivat kaukosäätimellä. Raskaita ovia ei enää tarvitse itse nostaa auki.Ennen liesiturvan asentamista Häkkiselle kävi kerran läheltä piti -tilanne.

– Panin perunakattilan mökillä kiehumaan ja lähdin hakemaan tiskivettä laiturilta. Siinä huomasin virvelin ja rupesin heittelemään. Ajankulu unohtui. Kun palasin mökkiin, vesi oli kiehunut pikkutilkkaa vaille kuiviin.

Tytär antoi silloin ukaasin, että hellaa ei kytketä päälle, ellei liesiturvaa ole.

Kodin pienkoneisiin, kuten kahvinkeittimeen ja silitysrautaan, on hyvä apu useimmista kaupoista saatava, pistorasiaan työnnettävä ajastin. Sellainen on Häkkiselläkin käytössä.

Ajastimella voi valita ajan, jonka laite on päällä. Turvaratkaisu on yksinkertainen ja edullinen. Joissakin laitteissa, kuten vedenkeittimissä, virrankatkaisu on jo automaattisesti.

Häkkinen pärjää hyvin yksin, kun kunto on vielä hyvä, ja varsinkin nyt, kun kotiin on tehty tarpeelliset turvallisuusmuutokset.

– Mikäpä tässä on ollessa, hän sanoo. Asennustöistä hän saa verotuksessaan kotitalousvähennyksen.

Älyteknologia vasta tulossa

Häkkisen kotiin ei tehty muuta, mutta muualle Ikonen on asentanut esimerkiksi sähköisiä, valotehostetta käyttäviä, ovikelloja. Huonokuuloinen näkee vilkkuvalosta, kun ovikello soi.

Ovikamerat ovat jo melko yleisiä varsinkin uudisrakennuksissa. Näyttöruudusta voi katsoa, kuka ulkona kolkuttelee, eikä asiattomille kaupustelijoille tule avattua ovea. Ovi avautuu näppäimistöstä numerokoodilla tai puheella.

Yksinkertaisia pistorasiaan työnnettäviä ajastimia saa useimmista kaupoista. Virta katkeaa, kun ajastimen aika kuluu loppuun.

Sähköllä toimivat palovaroittimet ovat uudisrakennuksissa pakolliset, mutta varmatoimisina niitä asennetaan paljon myös vanhoihin rakennuksiin. Ne ovat aina akkuvarmennettuja, joten ne toimivat myös sähkökatkon aikana. Ne ovat sarjaan kytketyt, eli jos yksi hälyttää, kaikki hälyttävät. Häkävaroittimia on niin ikään olemassa sähköllä toimivina.

Murtojärjestelmät ovat Ikosen mukaan sen verran vaikeakäyttöisiä, että vanhuksille niitä on asennettu vähemmän. Järjestelmien on ensiksi kehityttävä helpommiksi.

Älylattiat ja -matot ovat uusinta teknologiaa, mutta vielä kotikäytössä tuntemattomia. Ne hälyttävät valvontahenkilöstön kännykkään tai tietokoneelle, jos vanhus poistuu ulos pakkaseen outoon kellonaikaan, putoaa sängystä tai asunnossa ei liikuta pitkään aikaan.

Pistorasioihin vikavirtasuoja

Sähkölämmitteisiä levypattereita Ikonen on vaihdellut turvallisempiin öljypattereihin. Niiden pintalämpötila ei nouse kuten levypatterin, joka voi tulla polttavan kuumaksi.

Pistorasioiden tulee uudisrakennuksissa olla vikavirtasuojattuja. Vikavirtasuojatut pistorasiat on helppo vaihdattaa vanhojenkin tilalle.

Kaukosäätimellä toimivat sähköiset nostimet helpottavat ylöspäin aukeavien autotallin ovien avaamista. Sellaiset laittoi oviinsa Häkkisenkin taloyhtiö.

Talven liukkaiden kelien varalta voi laitattaa ulkorappujen eteen myös sulatuskaapelit, mutta yleensä ne kustannussyistä asennetaan vain invaluiskien alle. Kustannukset ovat syynä myös sähköisten ovipumppujen vähyyteen kodeissa. Pumput avaisivat ja sulkisivat ulkooven automaattisesti.