Ukkosmyrskyjä tiedossa. Onko mitään tehtävissä vai täytyykö tyytyä kohtaloonsa?
Ilmatieteen laitos seuraa tarkoin ukkosten esiintymistä Suomessa. Tilastollisesti tarkasteltuna vuosien 1960 – 2010 keskimääräinen salamatiheys 10 km x 10 km havaintoalueella oli 38,1 salamaa / 100 km2 vuodessa. Luku saattaa kuulostaa pieneltä, mutta kun otetaan huomioon, että sähkölaitteet voivat hajota jopa kilometrin päässä iskukohdasta, salaman vaikutusalue kasvaa merkittäväksi. Sähkölaitteet jotka ovat selvinneet ehjinä läheisyyteen iskeneistä salamaniskuista, on todennäköisesti suojattu ukkoselta.
Oikea tapa suhtautua ukkosen jyrinään - ellei ylijännitesuojausta ole asennettu - on irrottaa laitteet pistotulpistaan ja välttää ulos menemistä. Jos jo olet ulkona, vältä puiden alle menemistä ja vältä myös muuta ympäristöä korkeampia paikkoja, joissa olet salamaniskuille otollinen kohde.
Vuonna 2012 uudistetussa standardissa SFS 6000-4-44 kohdan 443.3.2 mukaan sellainen asennus, jossa on käytössä elektronisia laitteita ja syöttävässä verkossa tai itse asennuksessa on käytössä ilmajohto, on käytettävä ylijännitesuojausta.
Salamaniskun aiheuttamaa palovaaraa voi pienentää huomattavasti rakennuksen ulkopuolisilla houkuttimilla. Tällaisia ovat esimerkiksi antennimasto tai varta vasten salaman sieppaukseen suunniteltu sieppaustanko, joka yhdistetään alastulojohtimilla maahan. Palovaaraa pienentävät myös rakennusten sähköiset maadoitusjärjestelmät.
Miksi elektroniikka hajoaa?
Elektroniikan perusrakennuselementti on transistori. Transistorit ovat piistä tehtyjä puolijohteita, joiden fyysinen koko pienenee kehittyvien valmistustekniikoiden seurauksena. Kun puolijohdekomponenttien välimatkat toisiinsa nähden piilastulla pienenevät, pinta-alaan suhteutettu vahinko vaikuttaa yhä suurempaan osaan toimintoja mikropiirillä. Me kuluttajat saamme nauttia yhä nopeammista tietokoneista, joiden tiedonkäsittelykyky ylittää roimasti aikaisempien laitteiden suoritusarvot, mutta ilma- ja ryömintävälien pienetessä myös laitteiden jännitekestoisuus pienenee. Tällöin ylijännitteiden aiheuttamien vahinkojen todennäköisyydet kasvavat.
Ukkos- ja ylijännitesuojauksen avulla voidaan estää suuri osa salamoinnin aiheuttamista sähkölaiteongelmista ja laiterikkojen ikävistä seurauksista. Ylijännitesuojilla saadaan huoleton ylläpito ja totuttua varmempi toiminta ilman ikäviä häiriöitä tai keskeytyksiä. Jokainen voi parantaa sähkölaitteistonsa kestävyyttä asentamalla maadoitettuihin pistorasioihin laitesuojat. Suositeltavia kohteita ovat esimerkiksi pakastin, jonka töpseliä ei voi ottaa lomamatkalle lähdettäessä irti seinästä, tai ADSL-liitäntä, jonka virtalähde ja tietoliikennekaapeli voidaan suojata samalla laitesuojalla. Myös taulutelevision, digiboxin ja tallentimien pistorasiat voidaan suojata. Nykyään on saatavissa suoraan pistorasiaan asennettavia suojia tai pistorasiaan liitettäviä jatkojohtosuojia, joiden avulla on mahdollista suojata 230 V verkkosähkön lisäksi antenni- ja tietoliikennepiirejä. Myös UPS-laite, joka on varustettu signaalisuojilla, on varteenotettava vaihtoehto laitesuojalle. Se suojaa myös alijännitteeltä, mikä on monen laitteen hajoamisen syy.
Asuttaessa ilmalinjan päässä rakennuksessa, joka on liitetty ilmajohtoverkkoon, kannattaa ottaa yhteyttä sähköurakoitsijaan, joka kartoittaa jo käyttöönotetun sähkölaitteiston suojaustarpeet. Keskussuojat, vähintään tyypin II ylijännitesuojat tulevat pakollisiksi uudiskohteiden sähköverkkoliittymiin, jotka liitetään ilmajohtoverkkoon. Tällöin keskukseen asennetaan vähintään tyypin II kolmivaiheinen ylijännitesuoja, jonka vain sähköalan ammattilainen tai keskusvalmistaja saa asentaa. Laitesuojia, joilla jokainen voi parantaa laitteidensa sietokykyä, voi suositella kaikille, jotka eivät vielä ole tiedostaneet tätä kustannustehokasta tapaa pitää sähkölaitteet toiminnassa myös ukkosten yllättäessä.