Uusissa sähköliittymissä vaaditaan ylijännitesuojausta

1.3.2013

Ukkonen hajottaa Suomessa vuosittain tuhansia sähkölaitteita. On kuitenkin mahdollista välttyä salaman aiheuttamilta vahingoilta keskukseen asennettavan ylijännitesuojan avulla.

Elektroniikkaa sisältävien sähkölaitteiden määrä kodeissa ja työpaikoilla on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Sähkötekniset komponentit on pakattu laitteissa hyvin pieneen tilaan, minkä vuoksi ne ovat entistä herkempiä ylijännitteiden aiheuttamalle vaurioitumiselle. : Uusissa liittymissä vaaditaan keskukseen asennettava ylijännitesuoja.

Vakuutusyhtiöiden tilastoista on havaittavissa, että erityisesti ukonilman aikana syntyvien ylijännitteiden aiheuttamat sähkölaitevahingot ovat lisääntyneet. Ylijännitteille herkkiä laitteita ovat lähes kaikki sähkölaitteet tänä päivänä, mutta erityisesti ne laitteet, jotka liitetään kahden verkon, esimerkiksi sähköverkon ja tietoliikenneverkon välille. Tällaisia laitteita ovat muun muassa modeemit, digiboksit ja televisiot.

Ukkonen hajottaa Suomessa vuosittain tuhansia sähkölaitteita. Ukonilmojen määrät vaihtelevat vuosittain ja alueittain. Herkät sähkölaitteet on mahdollista suojata salamoilta. Ylijännitesuojaus onkin lisääntynyt, mutta edelleen valtaosassa uusistakin kiinteistöistä ylijännitesuojaus jätetään tekemättä.
Uusittu sähköasennusstandardi
parantaa tilannetta.


Ilmajohdot alttiina salaman vaikutuksille

Suomessa sähköverkko on taajamien ulkopuolella rakennettu hyvin usein ilmajohtoverkkona. Ukonilmalla salama iskee todennäköisemmin ilmajohtoon tai sen lähistölle kuin maakaapelin läheisyyteen.

Salamavirran saapuminen kiinteistön sähköverkkoon on todennäköisempää liittymissä, jotka liittyvät muuntopiireihin, joissa on ilmajohtoverkkoa. Täysin poissuljettua ei ole salamavirran saapuminen maakaapeliverkonkaan kautta.

Rakennusten sähköasennukset on harvoin suojattu sähköverkon kautta saapuvilta salamavirroilta ja niiden aiheuttamilta ylijännitteiltä, jotka voivat vahingoittaa rakennuksissa olevia sähkölaitteita.

Ylijännitesuojaus ei ole ollut tähän mennessä pakollista, mutta viime vuoden lopussa uusittu sähköasennuksia koskeva standardi edellyttää, että sellaisiin uusiin sähköliittymiin, joiden muuntopiirissä on ilmajohtoja, täytyy asentaa ylijännitesuoja.

Ylijännitesuoja sijoitetaan kiinteistön sähkökeskukseen, ja se suojaa sekä rakennuksen kiinteästi asennettuja sähkölaitteita että pistotulpilla liitettyjä laitteita. Tätä suojausta voidaan täydentää tarvittaessa pistorasiakohtaisilla suojilla kaikkein herkimpien laitteiden osalta.

Ylijännitesuojan tehtävä on rajoittaa sähköverkon kautta saapuva ylijännite sellaiselle tasolle, että rakennuksessa olevat sähkölaitteet eivät vaurioidu, eivätkä myöskään aiheuta hajotessaan palovaaraa. Kun uusissa liittymissä suoja sijoitetaan muiden asennustöiden yhteydessä sähkökeskukseen, sen aiheuttama lisäkustannus on korkeintaan muutama sata euroa. Suojan asentaminen edellyttää sähköalan ammattilaista, joka osaa valita ja asentaa suojalaitteen oikein.

Käytännössä ylijännitesuojaus yleistyy taajaman ulkopuolella ja esimerkiksi loma-asunnoissa. Myös kohteissa, joissa suojaus ei ole pakollista, kannattaa suojauksen tarvetta harkita.: Suojausvaikutusta voi täydentää pistorasiaan asennettavilla suojilla

Vanhatkin asennukset voidaan suojata

Vaatimus ylijännitesuojauksesta ei ole takautuva, eli se ei koske aiemmin rakennettujen sähkölaitteistojen suojausta. Ylijännitesuojat voidaan kuitenkin asentaa myös aiemmin rakennettujen sähkölaitteistojen ja -laitteiden suojaksi. Tehokas suojaus edellyttää suojalaitteen asentamista kiinteistön sähkökeskukseen.

Vanhemmissa asennuksissa saattaa joutua tekemään myös muutostöitä keskuksessa ja tarvittaessa asentamaan maadoituselektrodin, mutta suojaus voi olla perusteltua tehdä myös vanhoihin rakennuksiin.

Vanhoissa rakennuksissa käytettävien ylijännitteille herkkien sähkölaitteiden määrässä ei välttämättä ole eroa uusissa rakennuksissa käytettävien laitteiden määrään. Suojauksen tarve kaupunkialueilla, joissa sähköverkot ovat maassa, ei ole niin suuri kuin taajamien ulkopuolelle.

Yksittäisiä laitteita voi suojata myös pistorasiaan asennettavilla suojilla, mutta näiden antama suojaustaso ei vastaa keskukseen asennettavaa suojaa. Monissa vanhemmissa asunnoissa pistorasiat ovat maadoittamattomia, jolloin suojien laittamisesta ei välttämättä ole hyötyä ollenkaan.


Miten muuten suojautua salamalta?

Pahimmillaan suora salamanisku ihmiseen tai lähistölle voi aiheuttaa kuoleman. Näitä tapauksia on Suomessa keskimäärin vajaa yksi vuodessa. Ukonilman lähestyessä kannattaa hakeutua sisätiloihin. Silloin on syytä myös varoa ympäristöään korkeampia paikkoja.

Puun alle ei kannata mennä, eikä pyöräillä, golfata tai liikkua vesistössä. Savupiipun noki johtaa sähköä, joten takan lähellä ei kannata olla. Sähkölaitteiden ja lankapuhelimen käyttöä kannattaa välttää. Autoa pidetään turvallisena paikkana auton korin muodostaman niin kutsutun Faradayn häkin, ei kumipyörien, vuoksi.

Rakennukseen tai rakennuksen lähelle osunut salama voi sytyttää rakennuksen palamaan. Rakennukset voidaan suojata lähistölle osuvilta salamaniskuilta rakennukseen tehtävillä ukkossuojausrakenteilla. Suojaus perustuu siihen, että salamavirta ohjataan hallitusti ukkosjohtimen välityksellä maahan, jolloin salama ei aiheuta rakennukselle tuhoja.

Rakennuksen ukkossuojausjärjestelmä muodostuu katolla olevista sieppausrakenteista, esimerkiksi antennista, alastulojohtimista ja maadoituselektrodista. Ukkosuojauksen kannalta paras maadoitus on rengasmaisesti rakennuksen ympäri kiertävä lenkki. Rakennusten suojausta suoralta salamaniskulta ei määräyksissä yleensä edellytetä.

Silloin kun rakennukseen tehdään suojaus suoralta salamaniskulta, kannattaa varmistaa, että myös sähkölaitteiden suojaus toteutetaan. Vaikka ukkosjohdin johtaa salamavirran turvallisesti maahan, samalla se aiheuttaa rakennuksen sähköverkkoon ylijännitteitä, joilta suojaaminen edellyttää ylijännitesuojan rakennuksen sähkökeskukseen.