Ylijännitesuojaus estää sähkölaitteiden rikkoutumisen

Kodeissa käytettävän elektroniikan lisääntyessä sähkölaitteet ovat entistä herkempiä ukkosen aiheuttamille ylijännitteille.

Salamointia Kiuruvedellä. Kuva Kari Tikkanen
Suurin ylijänniteriski on maaseudulla ja haja-asutusalueilla, missä sähkö kuljetetaan ilmajohtoja pitkin. Mitä pidempiä sähkölinjat ovat ja mitä kauempana muuntajista rakennukset ovat, sitä suuremmalla todennäköisyydellä salama voi iskeä linjaan tai linjan lähelle aiheuttaen ylijännitepiikin koko linjan matkalle. Kuva Kari Tikkanen.

Salaman aiheuttama ylijännite voi siirtyä sähkölaitteisiin sähkö- tai televerkon välityksellä, vaikka varsinainen ukkospurkaus on tapahtunut kilometrien päässä. Herkimmin ukonilmalla vaurioituvat elektroniikkaa sisältävät laitteet kuten tietokoneet, televisiot ja muu kodin viihde-elektroniikka. Ukkosen lisäksi ylijännitteitä voi syntyä jakeluverkon vikatilanteissa.

Varsinkin ukkosherkillä alueilla sähkökeskukset kannattaa suojata ylijännitesuojauksella. Toimiva ja tehokas ylijännitesuojaus edellyttää sekä kiinteän verkon suojaamista sähkökeskukseen asennettavalla ylijännitesuojalla ja mahdollisesti myös laitesuojien käyttöä. Sähkökeskuksiin tehtävät asennukset edellyttävät aina sähköalan ammattilaista.

Ylijännitteiden aiheuttamilta vaurioilta voidaan suojautua tehokkaimmin, jos sähkö- ja puhelinverkkoon asennetaan riittävästi ylijännitesuojia. Nämä ylijännitesuojat ohjaavat rakennukseen tulevat ylijännitteet hallitusti maahan siten, etteivät ne ehdi aiheuttaa laitevahinkoja.

Salaman isku rakennuksen lähelle voi aiheuttaa ylijännitteen. Kuva Timo Idänheimo Tietokoneet ovat usein modeemin tai muun laitteen välityksellä yhteydessä myös puhelinverkkoon, joten laitteet kannattaa suojata myös puhelinverkon kautta saapuvilta jännitepiikeiltä. Myös antenniverkkoon on mahdollista asentaa ylijännitesuojia tv-vastaanottimien suojaksi.

Kattavaan suojaukseen tarvitaan siis yleensä useampia kuin yksi suojalaite, mutta sijoitus tulee vahinkotapauksessa moninkertaisesti takaisin. Ylijännitesuojauksen toteutus maksaa muutamasta sadasta eurosta pariin tuhanteen euroon. Työkustannusten osalta kuluttajat voivat hyödyntää verovähennysoikeutta.

Laitteiden määrän kasvaessa perinteiden suojaustapa eli pistotulppien irrottaminen ennen ukonilmaa ja päälle laittaminen ukonilman päätyttyä on työläämpää eikä laitteita välttämättä aina ehditä irrottaa ennen kuin ukkonen iskee ja vaurioita syntyy. Ylijännite voi myös tulla kaukaa verkkoa pitkin, vaikka ukonilmasta ei olisi vielä mitään havaintoa.

Ylijännitteitä esiintyy niin taajamissa kuin maaseudullakin, mutta kaupunkialueella ukkosylijännitteiden aiheuttamat tuhot ovat yleensä merkittävästi pienempiä kuin haja-asutusalueilla.

Ylijännitesuojauksen toimivuus edellyttää rakennuksiin tehtävää maadoitusta. Salama iskee useimmiten korkeaan kohteeseen. Esimerkiksi rakennuksen lähistöllä olevaan puuhun tai mastoon osunut salama aiheuttaa ylijännitteitä myös rakennuksen sisällä.

Lue lisää rakennusten maadoituksesta