Keittiössä valaistaan arkea ja juhlaa

1.3.2018

Keittiö on kodin sydän, jossa syödään arkiruokaa ja juhlaillallisia, pakerretaan koulutehtäviä ja vietetään lasten syntymäpäiviä. Hyvä valaistus muuntuu sen mukaan. Tarkkaa puuhastelua varten tarvitaan tehokasta työvaloa, illalla tärkeämpää on valon tunnelma.

Keittiön valoissa on hyvä lähteä liikkeelle työtasoista ja ruokapöydästä. Molemmissa tarvitaan tasaista ja riittävän voimakasta valoa. Himmennys tuo valaistukseen hyvää pelivaraa: kun tarkka työ vaatii noin 300–500 luksia, riittää seurusteluun himmeämpi tunnelmavalo. Työtasot on perinteisesti valaistu kaapinalusten loistelamppuvalaisimilla, joita nykyään korvataan kaapin etureunan alle piilotetuilla ledilistoilla.

– Keittiö muuntuu läksyntekopaikasta synttärijuhlien näyttämöksi. Valaistuksenkin tulisi olla muunneltava ja mielellään ainakin osittain himmennettävä. Liian kova ja tehokas valaistus pilaa jouluillallisen tunnelman varmasti, kertoo valaistussuunnittelija Elisa Hillgen Valosilmä Ky:stä.

Ruokapöydän ylle ripustetut kookkaat valaisimet kannattaa sijoittaa sen verran ylös, etteivät ne peitä juttukumppanin kasvoja tai blokkaa ikkunanäkymiä.

– Nyt käytetään paljon teollisuushenkisiä metallisia ripustusvalaisimia, joiden syvä umpinainen kupu ei läpäise lainkaan valoa. Valoa tulee hyvin pöydälle, mutta seinät ja katto jäävät hämäriksi. Jos tilassa ei ole muita valaisimia, on hyvä valita ripustusvalaisin, jonka kupu läpäisee ainakin hieman valoa, Hillgen jatkaa.

Rohkeutta valaisinvalintoihin

Keittiön ledinauha. Kuva Mikko Käkelä.

Ledit korvaavat kodin valaistuksessa niin hehku- ja halogeeni- kuin energiansäästö- ja loistelamppujakin. Valaisinvalikoima on monipuolinen ja pienikokoisia ja energiatehokkaita ledejä on helppo sijoittaa myös kalusteisiin.

– Keittiössä käytetään esimerkiksi sokkelivaloja, epäsuoria valoviivoja kaapistojen päällä sekä vitriineihin integroituja kalustevaloja, sanoo Hillgen.

Uuden tai remontoidun keittiön kattoon asennetaan tyypillisesti useampia upotettavia ledivalaisimia, minkä lisäksi ruokapöytä valaistaan näyttävillä ripustusvalaisimilla. Ledilistoja ja –nauhoja kiinnitetään kaappien ala- ja yläpintoihin.

– Kaikkien keittiöiden ja valaistusten ei kuitenkaan tarvitse olla samanlaisia. Suosittelen olemaan rohkea; valolla voi tehdä myös hauskoja juttuja varsinkin nyt kun tuotteita ja mahdollisuuksia on paljon, toteaa Hillgen.

 
Kiiltävien pintojen haasteet

Keittiön valaistus. Kuva Mikko Käkelä.

Hyvä valaistus ei häikäise. Avainasemassa on valaisimien oikea sijoitus ja suuntaus.

– Haasteellisin yhdistelmä valojen kannalta ovat tummat ja kiiltävät pinnat. Tummassa keittiössä valoa tarvitaan reilummin vaaleisiin pintoihin verrattuna. Kun valaistustehoa on tarpeeksi, voi himmennyksen avulla huomioida sen, kuinka paljon pinnat lopulta syövät valoa, Hillgen painottaa.

Keittiön suunnittelussa valaistus ei aina kulje käsi kädessä kaluste- ja tasovalintojen kanssa. Tällöin voi tulla eteen hankalia tilanteita.

– Kaapiston alatason valonauhan ledit voivat paistaa ikävästi silmiin mustasta kiiltävästä kivitasosta. Tähän voi auttaa nauhan uusi suuntaus tai sen ylle asennettu valoa hajottava opaalipinta. Kaikki pintamateriaalit kyllä toimivat, kunhan ne huomioidaan valojen suuntauksessa, Hillgen painottaa.

Suoran valon lisäksi valo voi heijastua valaisimesta epäsuorasti seinien ja muiden pintojen kautta. Epäsuora valo täydentää mukavasti kohdevaloa ja luo omanlaistaan tunnelmaa.

Hehku- ja halogeenilamppujen myötä moni pitää lämminsävyistä valoa kodikkaana. Ledi- ja energiansäästölamppujen valo voi olla myös viileämmän valkoista. Valon värisävy on hyvä valita pintojen värimaailman mukaan. Valkeat ja raikkaat pintavärit eivät välttämättä ole edukseen liian keltaisessa valossa. Lämpimät pintavärit taas muuttuvat kalseiksi viileässä valossa. Ledi taipuu myös värivaloksi, jolla voi tuoda tilaan hauskoja tai tunnelmallisia efektejä.

 
Eroon lampunvaihdosta

Kiinteissä ledivalaisimissa valonlähde on osa valaisinta, eikä lamppua voi vaihtaa. Kotivalaistuksessa ledi on kuitenkin käytännössä ikuinen. Kun hehkulamppu palaa noin 1000 tuntia, ovat ledilamppujen eliniät jopa yli 25 000 tuntia.

Keittiön valaistukseen saa vaihtelua pienilläkin muutoksilla.

– Paikalleen kierrettävät ledilamput voi vaihtaa tarpeen mukaan tehokkaammiksi ja lampun värisävyä voi muuttaa keittiöpintojen saadessa uutta väriä. Ripustettavia valaisimia voi päivittää uusiin, jos tyyli on ajanut entisistä ohi. Myös polttimoiden ulkomuodoissa on eroja ja esimerkiksi vintage-tyylinen ledilamppu tuo erilaista valotunnelmaa, sanoo Hillgen. 

Valaisimen valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota laatuun ja takuuaikaan. Valaisin on sähkölaite, joten sen on oltava turvallinen käyttää. Espoolaisen Digisähkö oy:n toimitusjohtaja Jani Hirvosen mukaan markkinoilta löytyy kuitenkin aika ajoin valaisimia, joiden sähköturvallisuus ei ole kunnossa.

– Joskus esimerkiksi valaisinkaapelien suojaukset eivät ole kohdillaan. Ohuet johdot saattavat mennä ilman läpivientikumeja terävän metallireunan yli, joka voi vioittaa johtoja. Sähköasentaja auttaa valaisinvalinnassa, mutta kaikkea ei näe paljaalla silmällä. Yleisesti voi sanoa, että ostaminen luotettavista isoista liikkeistä on turvallisempaa, Hirvonen toteaa.

– Euroopasta ostettujen valaisimien takuuasiat ovat yleensä kunnossa. Toki asioiminen lähiliikkeen kanssa on helpompaa vika- ja huoltoasioissa. CE-merkintä on valmistajan ilmoitus siitä, että valaisin täyttää sitä koskevat EU-vaatimukset, Hirvonen jatkaa.

Kaikkia valaisimia ei voi himmentää

Valaistuksen ohjauksen toisessa ääripäässä ovat älypuhelimella tai tabletilla ohjattavat kotiautomaatiojärjestelmien valotilanteet ja toisessa perinteinen päälle-pois -kytkin. Jo se, että eri valopisteet ovat omien katkaisijoiden takana auttaa valojen käytössä. Kynttiläillallisen tunnelmaa voi esimerkiksi tukea kaappien alapinnan valonauhoilla.

Osa valaisimista säätyy perinteisillä himmentimillä ja osa vaatii omanlaisensa säätimen. Kaikkia energiansäästölamppuja tai ledivalaisimia ei voi lainkaan himmentää.

– Jos valaisin tai lamppu on yhteensopiva säätimen kanssa, niin perussäätö hoituu asentamalla säädin kytkimen tilalle. Sähköasentaja kyllä kertoo, minkä tyyppinen säädin mihinkin tarvitaan. Jos itse ostaa säätimen perehtymättä asiaan lainkaan, menee valinta helposti metsään, Hirvonen toteaa.

Sähköasennusten tekeminen on aina ammattilaisen työtä. Silti Hirvonen kohtaa kodeissa jopa hengenvaarallisia tee-se-itse-johtovirityksiä.

– Joku on saattanut itse lisätä pistorasioita ja tehdä vääriä kytkentöjä. Eri aikakausina on käytetty erivärisiä johdotuksia, mikä voi aiheuttaa tietämättömälle lisävirheitä. Peruskytkentöjen tekeminen ei vie sähkömieheltä kauaa: on väärä paikka säästää muutama satanen, jos samalla aiheuttaa perheenjäsenille tai seuraaville asukkaille hengenvaaran, Hirvonen muistuttaa.

Uutta keittiötä suunniteltaessa tai vanhaa uudistettaessa on tärkeää, että yhteistyö sähköasentajan ja muun rakennusporukan kanssa toimii: kaapelit saadaan asennettua oikeaan aikaan, kun paikat ovat auki. Kun kalusteet ovat paikoillaan, palaa sähköurakoitsija asentamaan valaisimet.

– Huolellinen suunnittelu ja toteutus takaavat hyvän lopputuloksen, Hirvonen sanoo.