Halpa valaisin voi olla vaarallinen

1.3.2019

Kaunis ja halpa valaisin voi olla vaarallinen. Tämän päivän ongelmana ovat etenkin Kaukoidästä tuotavat ledituotteet, joiden kestävyys ja paloturvallisuus saattaa olla kyseenalainen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on muutaman kerran vaatinut, että jotkut markkinoille tulleet tuotteet on turvallisuussyistä vedettävä pois myynnistä. Kotioloissa tulipaloja aiheuttavat paljon sähköliesien lisäksi nimenomaan erilaiset valaisimet.

- Halpatuotteiden mekaaninen kestävyys voi olla huono, ja jos tällainen valaisin asennetaan esimerkiksi lastenhuoneeseen, niin seuraukset voivat olla pahat, toteaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n kuluttajaneuvonnasta vastaava Toivo Lötjönen.

Rikkoontuessaan valaisimen jännitteelliset osat tulevat helposti näkyviin lasten kosketeltavaksi. Näistä saadut sähköiskut ovat aiheuttaneet jonkin verran palovammoja.

Aikaisemmin Sähkötarkastuskeskus tarkasti maahantuotavien sähkölaitteiden turvallisuuden. Tarkastus oli pakollinen ja hyväksytyt tuotteet oli merkitty FI-merkillä.

Nyt myyntikelpoisuuden saamiseksi riittää valmistajan vakuutus eli CE-merkintä. Ennakkotarkastusvelvollisuutta ei ole.
   

Myyjät eivät tunne tuotteita

Sähköalan kuntotutkijana kymmeniä vuosia toiminut sähköurakoitsija Martti Manninen Hankasalmelta tuntee ongelman. Etenkin nuorempi sukupolvi ostaa edullisia tuotteita suoraan Kiinasta.

- Tuotteita myydään usein kauppaketjujen halpamyymälöissä, joissa myyjät eivät ole mitenkään asiantuntevia. Olen törmännyt siihenkin, että myyjä on myynyt sisävalaisimia ulkokäyttöön, Manninen sanoo.

Tavara tuodaan Suomeen merikonteilla, ja keskusliike jakaa lastin eri puolilla maata sijaitseviin vähittäismyyntiliikkeisiin. Ostaja ei aina mieti, minkälaiseen tilaan mikin valaisin tulee, ja soveltuuko se ylipäätään Suomen olosuhteisiin.

- Ammattitaitoisen sähköurakoitsijan on hyvin vaikea kilpailla halpahallitarjonnan kanssa huolimatta siitä, että urakoitsijat antavat toimittamilleen tavaroille takuun. Halpahallien tuotteilla ei vastaavaa takuuta ole. Kun yksi tuotesarja on myyty loppuun, niin vastaavia ei enää markkinoilta löydy, Manninen sanoo.
   

Välkkyvät loisteputket uusittava

Sähköalan ammattilaiset kantavat huolta myös vanhoista välkkyvistä loisteputkivalaisimista, joita näkee usein esimerkiksi autotalleissa.

- Rikkoontuessaan loisteputki alkaa värähdellä ja vilkkua. Valaisimen sisällä olevat elektroniset osat tai kuristin ja sytytin lämpenevät yrittäessään sytyttää loisteputkea kerta toisensa jälkeen. Pitkässä juoksussa valaisimen komponentit tuhoutuvat, mikä voi aiheuttaa tulipalon, Manninen sanoo.

Markkinoille on tosin tullut turvasytyttimiä, jotka eivät yritä sytyttää viallista loisteputkea kuin yhden kerran, mikä estää putken välkkymisen.

- Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksen mukaan kuristimen pintalämpötila saattoi nousta jopa 260 asteeseen. Tulipalo syttyy helposti, mikäli valaisimessa on yhtään kuivaa pölyä. Lukuisat kerrat näin on käynytkin, Manninen toteaa.
  

Väärä lamppu väärään kantaan

Manninen aloitti työuransa sähköasentajana vuonna 1973. Tuolloin elettiin hehkulamppuaikaa ja valaisinvalikoima oli hyvin suppea. Loistevalaisimia oli vain toimistoissa.  

- Hehkulamppuaikana suurin virhe oli, että valaisimiin laitettiin liian isot polttimot. E27-kannassa kuului käyttää 15 watin – eli kuten tuohon aikaan sanottiin – 15 kynttilän lamppuja.

Ongelma oli, että samaan jengaan oli mahdollista kiertää sadan watin lamppukin. Seuraus oli, että lämpötila umpinaisen kuvun sisällä saattoi nousta satoihin asteisiin, jolloin valaisimien sisäiset johdot kuivuivat koppuroiksi.

- Kun ruuvit avasi, niin eristeet varisivat jauhona lattialle. Liian tehokkaiden lamppujen käyttö aiheutti useita tulipaloja, Manninen toteaa.

Omakotitaloissa verhovalot eli epäsuora valaistus oli kova sana 1980-luvulla. Kaupan vapautuessa 1990-luvulla Itä-Euroopan maista ja varsinkin Romaniasta alkoi tulla muovipintaisia valaisimia, joita on toiminnassa vielä tänäkin päivänä.

- Niiden kattoa vasten oleva kantaosa oli tumma ja valaisinosa vaalea. Kuntotutkimuksissa niitäkin tulee vastaan tämän tästä.  Kuumuudessa ne ovat muuttunee ja kovettuneet ruskeiksi korpuiksi.
  

Hiiltynyttä kattopintaa

Kolmas kehitysvaihe hehku- ja loistelamppujen jälkeen olivat 12 voltin halogeenilamput, joita seurasivat 220 voltin halogeenit. Repertuaari oli iso.

Syntyi valaistussuunnittelijoiden ammattikunta luomaan valo- ja värimaailmoja.

- Jos halogeenipolttimilla varustetusta valaisimesta puuttui kupu, niin yläpuolella oleva kattopinta kuumeni. Monesti halogeenivaloja poistettaessa törmää katon hiiltyneeseen runkopuuhun, Manninen kuvaa.

Tiedossa ei ole, kuinka monta tulipaloa kuumuus on sytyttänyt. Kun talo on palanut, niin syttymissyy jää usein arvailujen varaan. 
 

Ledi valtaa markkinat

Neljäs kehitysvaihe ovat ledit, joiden yleistymien poistaa loisteputkiin liittyvät lämpenemis- ja paloriskit.

Loisteputkien korvaaminen lediputkilla on myös energiatehokasta. Vaihtobuumi on nyt vilkkaimmillaan. Toivo Lötjönen kuitenkin muistuttaa, että loisteputkivalaisimia ei ole suunniteltu lediputkille, jotka muuttavat alkuperäisen valaisimen ominaisuuksia.

- Loisteputki valaisee joka suuntaan, mutta lediputken valo suuntautuu pääosin alaspäin. Mikä tahansa lediputki ei myöskään käy suoraan mihin tahansa valaisimeen.

Jos loistevalaisimessa on normaalit kuristimet, niin pääsääntöisesti niihin voidaan asentaa retrofit-lediputket ja lediputken mukana tullut sytytin.
  

Laki on ankara amatöörille

Joihinkin valaisintyyppeihin joudutaan tekemään muutoksia, jotta niihin saadaan ledipolttimot. Mutta jos valaisimeen tehdään muutoksia, niin muutosten tekijä katsotaan lainsäädännössä valaisimen valmistajaksi.

- Tällöin työn tekijältä edellytetään sähköalan ammattitaitoa ja oikeutta tehdä sähkötöitä. On vaarallista, jos amatööri alkaa muuttaa perineistä valaisinta lediputkille sopivaksi.

Valaisimeen tulisi myös tehdä merkinnät tehdyistä muutoksista: kuka ne on tehnyt ja koska ne on tehty, Lötjönen sanoo.

Kauppiaita on paljon ja ne myyvät erilaisia valaisimia, joista ei aina tiedä, onko niihin tehty muutoksia ja ovatko ne turvallisia.
  

Perinnevalaisimet täytyy tarkastaa

Perinteisten valonlähteiden korvaaminen ledeillä voi aiheuttaa radiohäiriöitä. Ledien himmennettävyyskin on ongelma. Siihen tarvittaisiin himmennettävät ledivalolähteet, ja siihen sopiva himmenninjärjestelmä.

- Joskus on yhdistetty himmennettäviä ledejä ja muita valolähteitä, mistä seuraa välkkymistä ja väreilyä. Tällöin syytetään tuotetta, vaikka tuote sinänsä voi olla hyvä; on vain käytetty vääränlaisia ryhmityksiä. Ongelmia aiheuttaa asiantuntemattomuus, ei itse tuote, Lötjönen sanoo.

- Vanhojen valaisimien muuntaminen ledeiksi vaatii ymmärrystä, jotta tulipalot ja muut häiriöt vältetään. Valaisimet pitäisi huoltaakin, etteivät autotallin valot alkaisi välkkyä, Lötjönen sanoo.

Moni löytää vintiltä tai kirpputorilta vanhan perinnevalaisimen. Niitä ei pitäisi koskaan ottaa käyttöön ilman että asiantunteva sähköalan ammattilainen varmistaa niiden turvallisuuden.

- Perinnevalaisimet kannattaisi ennen paikoilleen asentamista viedä asiantuntevaan sähköliikkeeseen korjattavaksi tai vähintään tarkastettavaksi, koska viat voivat olla piileviä. On olemassa jopa valaisimien entisöintiin erikoistuneita sähköliikkeitä, Lötjönen toteaa.