Valonlähteissä on valinnan varaa. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti värintoisto-ominaisuuksiin, valon väriin, energiatehokkuuteen ja käyttöikään. Myös valaistuksen säädettävyydellä voi olla merkitystä.

Hehkulamput

Hehkulamppu on perinteisin ja yleisin valaisin kodeissa. Hehkulamppu kuluttaa paljon sähköä, mutta sillä on kannattajansa lämpimän valonvärin vuoksi. Hehkulamppuja on helposti saatavilla, ja niiden vaihtaminen ja käyttäminen on helppoa.

Hehkulampun elinikä on vain 1000-1500 tuntia ja se rikkoontuu helposti tärinästä. Hyviä puolia on nopea sytytys, joka ei vaikuta lampun kestävyyteen. Lamppu kuumenee voimakkaasti käytössä.

Pienloistelamput

Pienloistelamput eli energiansäästölamput kuluttavat energiaa vain viidenneksen hehkulampun kuluttamasta määrästä. Niiden valotehokkuus on nelin- tai viisinkertainen hehkulamppuihin verrattuna. Esimerkiksi 60 W:n hehkulamppu voidaan kotona korvata 11 W:n pienloistelampulla saman valotehon saamiseksi.

Pienloistelamppu sopii parhaiten sellaisiin huoneisiin, joissa valoa pidetään pitkään päällä yhteen menoon. Jatkuva sytyttäminen ja sammuttaminen lyhentää sen ikää, joten kylpyhuoneeseen, WC:hen tai siivouskomeroon sitä ei kannata laittaa.

Pienloistelamppuja on sekä kierre- että pistokantaisia. Useimmat kierrekantaisen pienloistelamput sopivat samoihin valaisimiin hehkulamppujen kanssa. Pistokantalamput vaativat oman valaisimensa liitäntälaitteineen.

Halogeenivalaisimet

Halogeenivalaisimet ovat usein huomaamattomia ja pienikokoisia. Näin saadaan aikaan valoa, jossa itseisarvona on valaistus eikä valaisin, josta valo tulee.

Halogeenivalaistus ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton, sillä se tarvitsee paloturvallisuussyistä pysyvästi esteettömän suoja-alueen, jonka mitat on valaisimien valmistajien ilmoitettava asennus- ja käyttöohjeissa. Halogeenilampun tehosta noin 95 % muuttuu lämmöksi.

Myynnissä on runsaasti kotikäyttöön tarkoitettuja halogeenivalaistussarjoja, jotka ovat hinnaltaan varsin edullisia. Niiden asennus- ja käyttöohjeet ovat kuitenkin olleet varsin puutteellisia. Ammattitaitoinen sähköurakoitsija tietää, miten halogeenivalaistus asennetaan paloturvallisesti moitteettomasti.

Valaisinvalmistajat ja maahantuojat antavat täsmällisiä ohjeita ja tietoja mm. valaisinten sijoittamisesta, upottamisesta, lämpenemisominaisuuksista ja asennusasennoista.

Valokuituvalaisimet

Valokuituvalaistusta voidaan käyttää myös siellä, missä muita valonlähteitä ei voida käyttää: saunojen löylyhuoneissa, palovaarallisissa tiloissa, ulkona tai muissa vaativissa paikoissa. Valokuituvalaistuksessa on kolme osaa: valokuituprojektori, valukuitu ja valaisimet. Projektorilla kohdistetaan valo kuituihin, joiden välityksellä valo siirretään haluttuun paikkaan. Kuidun päähän voidaan laittaa valaisin, linssi, prisma tai sitä voidaan käyttää sellaisenaan.

Valokuidut eivät välitä sähköä tai lämpöä vaan ainoastaan valoa, mistä syystä vanhojen valaistusmuotojen rajoitukset eivät päde. Valo voidaan siirtää valokuidusta turvallisesti mihin vain, esimerkiksi parkettilattiaan, lasitiiliseinään, kivilattiaan, mattoon, verhoihin, veteen, kaappeihin ja vitriineihin.

LED-valaisimet

LED-valaistus on uusin tulokas asuntojen valaistukseen. LEDejä on käytetty jo pitkään valonlähteenä esimerkiksi opastinvalaisimissa. Niiden käyttöä rajoittaa kapea-alainen ja valaistusteholtaan pieni valokeila.

Kiistattomia etuja ovat pieni koko ja energiankulutus sekä pitkä käyttöikä. LED-valaistus on varteenotettava tekijä tiloissa, joissa muiden valaistusmuotojen käyttö on vaikeaa, esimerkiksi saunojen löylyhuoneissa, pesutiloissa, palovaarallisissa tiloissa tai ahtaissa paikoissa.