Urakkamuodoista – taas kerran

1.11.2017

Olli-Heikki KyllönenSähköala-lehden pääkirjoitus 11/2017.

Rakennushankkeen urakkamuodot ja niiden paremmuus ovat ikuisuusaiheita. Mielipiteitä löytyy suuntaan jos toiseenkin niin rakennusalan eri osapuolilta, kuten rakennuttajalta, rakennusurakoitsijalta ja talotekniikkaurakoitsijalta, kuin myös sähköurakoitsijalta. Sen lisäksi mielipiteet vaihtelevat yrityksestä toiseen yrityksen koon, valitun strategian tai ihan vain henkilökohtaisten mieltymysten mukaan.

Sähköurakoitsijan kannalta perustavoite on päästä arvoketjussa mahdollisimman ylös eli ensisijaisesti suoraan sopimussuhteeseen loppuasiakkaan eli rakennuttajan kanssa. Tämä voi toteutua monella eri rakenteella: perinteisesti useimmin alistettuna sivu-urakkana tai nykymuodin mukaan esimerkiksi allianssikumppanina, ja muitakin vaihtoehtoja on.

Osaamis- ja kyvykkyysvaateet noissa eri urakkamuodoissa ovat erilaiset ja niitä käytetään eri tilanteissa. Yhtenevää kuitenkin on, että joka tapauksessa päätöksen urakkamuodosta tekee rakennuttaja omasta näkökulmastaan.

Rakennuttajien kanssa keskusteltaessa eri urakkamuotoje korostaminen ja niistä kiisteleminen on kuitenkin oireen hoitoa. Oleellisinta on saada rakennuttajat ymmärtämään talotekniikan kasvanut ja yhä kasvava merkitys. Rakennusten elinkaarenaikaiset kulut riippuvat ratkaisevasti talotekniikasta samoin kuin niiden toimivuus ja tuottavuus. Myös rakennusvaiheen useat ongelmat johtuvat puutteellisesta panostamisesta talotekniseen suunnitteluun.

Jos ja kun tämä ymmärrys talotekniikan vaikutuksesta rakennuttajan ja kiinteistönomistajan lompakkoon saadaan leviämään, niin kyllä urakkamuodotkin kääntyvät väistämättä sähköurakoitsijan kannalta suotuisaan suuntaan.