Amerikan malliin

15.11.2013

Iso Rikas poikkesi kahvilla matkalla laittamaan mökin huviveneitä talviteloille: kalastusveneet se pitää vesillä jäiden tuloon asti, kovakalamies kun on. Kertoi olleensa liiton opintomatkalla Amerikassa. 

Siellä sähköasennuksissa tekniikka oli raskasta, kun isommissa kohteissa kaikki johtimet vedettiin teräsputkiin ja myös rasiat olivat enimmäkseen metallia. Työehtosopimukset ja työmaakäytännöt sen sijaan olivat suorastaan nerokkaita.

Asentajien palkkataso oli tuplat Suomeen verrattuna ja kaikki työt tehtiin tuntipalkalla. Irtisanomisaikaa ei ollut, joten työtahti oli kova myös tuntitöissä. Vastapainona oli, että uudet miehet otettiin ammattiliiton pitämästä työttömyyskortistosta siten, että kauimmin työttömänä ollut piti palkata ensimmäisenä.

Vallitsi kauhuntasapaino: työnantaja ei taatusti irtisanonut ykkösmiehiään ja asentajat toisaalta panivat parastaan. Järjestelmä ulosti tehokkaasti – molempien liittojen hiljaisella siunauksella – työtä vierovat juopot, huumeiden käyttäjät tai muuten vaan laiskat.

Toista se on Suomessa, jossa Sähköliiton tavoite on kaikin tavoin edistää osaamattomimman ja laiskimman porukan ansioita ja asemaa, palkita urakkamiehiä tarvikkeiden tuhlaamisesta ja keksiä kaikenlaisia lisäkorvauksia, ei suinkaan työnteosta, vaan menetetystä vapaa-ajasta ja sen aiheuttamasta potentiaalisesta mielipahasta.

Meillä veti kahvihuoneen ikkunat huuruun, kun vanha mestari oikein pääsi vauhtiin jenkkimeininkiä kehuessaan. Pääluottamusmiehemme nyökytteli vieressä: Meillä on jo pitkään tehty urakatkin tuntihommina. Jälki on hyvää ja kaikki tienaavat. Ammattiosaston politrukit puivat nyrkkiä, mutta meille niillä ei ole asiaa, ainakaan niin kauan kuin nykyinen pääluottamusmies on vallassa. Oli sanonut Sähköliiton piirimiehelle, että hänet ovat valinneet meidän asentajamme eikä Tampereen toimisto ja että hän ajaa ensisijaisesti valitsijoidensa asiaa eikä oikeasti ole kiinnostunut Tampereen politrukkien eikä varsinkaan ammattiosaston kommunistiaktivistien aseman pönkittämisestä.

Pitkätukkakin poikkesi kahvilla. Hän on nykyään meillä työsuojeluvaltuutettuna. Erosi pari vuotta sitten Sähköliitosta. Perusteluna oli se, että TESissä ajetaan vain urakkamiesten asiaa.

Kaveri on meillä jo useamman vuoden asentanut ja ohjelmoinut automaatiojärjestelmiä. Oli tullut mitta täyteen, kun näistä hommista Tampereen mielestä pitää maksaa vähemmän kuin kaapelihyllyjen ruuvaamisesta tai kaapelien sitomisesta. Meillä kyllä järjestys on toinen ja niinpä Pitkätukalla on varaa, paitsi ostaa vaippoja ja maitoa kasvavalle katraalleen, niin myös vaihtaa autoa ja Harrikkaa useammin kuin minulla itselläni!

Topi