Hankintalain odottelua

22.4.2016

Kevät tunkee etuajassa. Lapissa ladut pehmenevät ja etelässä golfkentät aukeavat jo huhtikuun alussa. Täytyy varmaan tulevina vuosina laittaa kalenterit vapaa-ajan osalta uuteen uskoon. Tiina tuossa tosin huutelee, että miten niin vapaa-ajan kalenterit.

Tuli taas osallistuttua alueosaston kevätkokoukseen. Liitonmies kertoili tulossa – tosin myöhässä – olevasta uudesta hankintalaista. Siellä tiemmä yritetään edistää laadullisten tekijöiden merkitystä hinnan ohella tarjouskilpailuiden ratkaisussa. Antaas kattoo, mikä soppa siitäkin kiehuu. Ainakin saatiin kollegoiden kanssa kunnon keskustelu, lähes turpakäräjät, aikaan kokouksen epävirallisilla jatkoilla.

Yhteenvetona kovasta meuhkaamisesta Liitonmies totesi: Ensin kaikki valittavat, että hinta ei saa olla ratkaiseva tekijä, vaan kyllä myös osaamisesta pitää palkita. Sitten, kun kyselyssä on yksikin tekijä, jota oma firma ei täytä, jonka täyttäminen vaatisi pientä ponnistelua ja mikä pahinta saattaisi maksaa muutaman sata euroa, niin meteli yltyy monta desibeliä.

Seuraavaksi sitten soitetaan liittoon ja vaaditaan asian viemistä pikimmiten markkinaoikeuteen ja moisia kyselyjä tekevät konsultit talutettavaksi saunan taakse. Siinä sitä saa olla Espoon Leppävaarassa kieli keskellä suuta, kun yrittää hoitaa asioita eri osapuolten mieliksi. Olo on kuin Paasikivellä 50-luvulla ulkopolitiikassa: länteen kun kumarrat, niin itään pyllistät ja päinvastoin.

Markkinoiden kasvua odotellaan yleisesti, mutta tukkureiden ensimmäisen neljänneksen myynnissä sitä ei vielä juurikaan huomaa. Sähkötukkureilta kultakin erikseen asiaa tiedustellessa tuli mieleen poikaaikojen sökön peluu: pelionnesta kysyttäessä kolme neljästä oli voitolla ja yksi omillaan. Tukkureista taas kaikilla myynti kehittyy markkinoita paremmin tai vähintään markkinoiden tahdissa.

Lienee kyse jonkin sortin hajataiton aiheuttamasta origon siirtymästä!



Terveisin

Topi